Tavoitteena on luoda geneerinen sote-palvelujärjestelmän vaikuttavuuden arviointimalli, jota voidaan hyödyntää sote-palveluissa palvelujärjestelmätasolla. Malli koostaa hyödynnettävät/kehitettävät mittarit/indikaattorit yhteiseksi viitekehykseksi.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Perinteisesti vaikuttavuutta on arvioitu erikseen terveydenhuollossa ja sosiaalihuollossa ja vaikuttavuustutkimuksilla on pyritty perustelemaan interventioiden vaikutuksia, kohdistuen yleensä yksittäisiin sairauksiin tai palvelukokonaisuuksiin.
Terveydenhuollon vaikuttavuusmittarit jaetaan yleensä sairausspesifeihin mittareihin (esimerkiksi elämänlaadun kyselylomake endometrioosiin liittyen ja lasten Chronin tautiin liittyvä aktiivisuusindeksi) ja geneerisiin mittareihin (esimerkiksi elämänlaatua mittaava QALY-malli eli laatunäkökulman huomioiva elinikä). Toinen vaihtoehtoinen tapa, on jaotella terveydenhuollon vaikuttavuusmittarit seuraavasti: Terveyden kytkeminen toimintakykyyn, terveyden tai sen puuttumisen arvioiminen biolääketieteellisellä tilalla, terveys on kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista (esim. kivun puuttuminen).
Aiemman tutkimuksen perusteella vaikuttaa siltä, että sosiaalipalvelujen vaikuttavuuden arviointi ei ole kehittynyt yhtä pitkälle kuin terveyspalvelujen. Esimerkiksi Ruotsin sosiaalipalveluja tutkittaessa, on tehty havainto, että sosiaalipalvelujen lopputuotoksen mittaamista pidetään jopa epäeettisenä, mikä vaikuttaa arvioinnin vähyyteen. Sosiaalihuollon puolella erityisesti vanhustenhuollossa vaikuttavuutta voidaan mitata toimintakyvyn kautta, käytetyimpiä mittareita ovat RAI ja RAVA (vrt. Sairausspesifit mittarit ja Terveydenhuollossa terveyden kytkeminen toimintakykyyn). Myös palvelujen asiakkaille tuottamaa elämänlaatua voidaan arvioida laajasti, esim. WHOQoL-BREF (vrt. Geneeriset mittarit ja Terveydenhuollossa terveys on kokemus fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta hyvinvoinnista), mutta yhteismitalliset mittarit puuttuvat.
Yhteneväisyyttä sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavuuden arvioinnista löytyy edellä esitetyn mukaisesti. Molemmilla toimialoilla on hyödynnetty sairaus/palveluspesifejä mittareita sekä geneerisiä elämänlaatuun sekä palvelujen käyttöön pohjautuvia mittareita. On siis mahdollista saada tarkastelu saman viitekehyksen sisään, osin myös hyödyntää samoja mittareita/indikaattoreita.
Tässä tutkimuksessa uutuusarvo muodostuu aiempaan verrattuna seuraavista:
Hyvinvointialueiden muodostuminen sekä sosiaali- ja terveystietojen hyödyntämisen mahdollistava toisiolaki luovat hyvät toimintaedellytykset sosiaali- ja terveyspalvelujen yhteiselle vaikuttavuusarvioinnille. Aiempaa tutkimusta on vähän ja tarvetta käytännössä hyödynnettäville tieteellisille tuloksille on kaikilla hyvinvointialueilla Suomessa ja tuloksilla on myös selkeä kansainvälinen uutuusarvo. Yhteisellä arvioinnilla olisi mahdollista saada myös sosiaalipalvelujen puolelle luotua yhtenäistä arviointikulttuuria terveydenhuollon kanssa.
Tutkimuksessa ei ole tavoitteena yksittäisen sairausryhmän/palvelun arviointi, vaan uutena näkökulmana olisi ottaa laajempi asiakasryhmä tutkimuksen kohteeksi (esimerkiksi aikuisväestön laaja-alaiset, moniammatilliset ongelmat tai lapset- ja nuoret) ja tarkastella asiaa järjestämisen ja tuottamisen näkökulmasta. Tutkimuksen kohteeksi nostettaisiin toiminnan tuottamistavat esim. digipalvelut, keskitetty/hajautettu palvelutuotanto ja moniammatillinen toiminta sekä saatavuus vs. jatkuvuus -näkökulma.
Koska aiemmat tutkimukset ovat pääsääntöisesti jakautuneet sosiaali- ja terveydenhuollon tutkimuksiin (painottuen sairausspesifeihin tutkimuksiin), ei välttämättä ole suoraan hyödynnettäviä mittareita/indikaattoreita/viitekehyksiä, joita tässä tutkimuksessa voisi hyödyntää, mikä luo tarpeen vähintäänkin uusien viitekehysten luomiselle, joissa kuvataan tutkimuksessa käytettävien mittarien/indikaattorien väliset suhteet.
Kohderyhmä on hyvinvointialueiden johto ja kehittäjät
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Vaikuttavuuden toimiminen läpileikkaavana teemana hyvinvointialueen toiminnan johtamisessa.
Teknisenä mahdollistajana vaikuttavuuden viitekehys, joka toteutetaan henkilökeskeisen tietomallin avulla.
Tietomallia voidaan hyödyntää ainakin seuraaviin projektissa testattuihin käyttötapauksiin:
1.Vaikuttavuuden ja integraation seuranta
2.Asiakaskohtainen kustannuslaskenta
3.Tuottavuus- ja toiminta-analyysit
4.Hoito- ja palvelupolkujen seuranta
5.Vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuusanalyysit
6.Ennakoiva analytiikka
7.Asiakasohjauksen kehittäminen
8.Kansalaisen omien tietojen näkyvyyden parantaminen
9.Kansallisen tietotuotannon ja vertailutiedon laajentaminen
10.Kansallisen ja kansainvälisen tutkimuksen edistäminen
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.
