Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Systeemisen toimintamallin koordinointi juurrutetaan hyvinvointialueelle siten, että se tukee moniammatillista yhteistyötä, vahvistaa asiakaslähtöistä työotetta ja varmistaa palvelujen laadun, vaikuttavuuden sekä yhdenmukaisen käytön arjen työssä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella systeemistä toimintamallia käytetään asiakasohjauksessa, lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa sekä osittain työikäisten peruspalveluissa. Hankeajan tavoitteena on luoda systeemiselle toimintamallille koordinointi- ja koulutuskokonaisuus, joka soveltuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja edistää toimintamallin yhdenmukaista käyttöä. Systeemisessä toimintamallissa asiakkaan elämä nähdään kokonaisuutena, joiden kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Asiakkaan tueksi kootaan hänen palvelutarvettaan vastaavien osaajien ammattitaito.
Vakiinnuttamista ohjaa velvoite järjestää laadukkaita ja yhteensovitettuja palveluita. Kireä taloustilanne korostaa kustannusvaikuttavien mallien ja työmenetelmien tarvetta. Systeeminen toimintamalli voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta vaatii alkuvaiheen investoinnit koulutukseen ja koordinointiin. Henkilöstökulut lisäävät painetta kehittää tukevia rakenteita. Systeeminen työote edellyttää avoimuutta, dialogia ja tiimityötä - toimintakulttuurin muutosta, joka vie aikaa. Kouluttautuminen, roolien muutos ja yhteistyö vaatii ammattilaisten sitoutumista ja asenteellista muutosta sekä luottamusta ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.
Asiakkaiden monimutkaistuvat elämäntilanteet, kuten ylisukupolviset haasteet, perheiden kuormitus ja palvelujärjestelmän monimutkaisuus lisäävät tarvetta systeemisyydelle. Asiakasosallisuuden painottaminen tukee systeemisen toimintamallin periaatteita ja vaikuttaa rakenteisiin. Yhteistyö esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön kanssa vaikuttaa toimintamallin käytännön toteutukseen.
Varsinais-Suomen kuntarakenteen ja maantieteen vuoksi etäisyydet, matkat ja liikkuminen voivat vaikuttaa siihen, miten systeemiset tiimit organisoidaan sekä miten ja missä asiakkaita kohdataan. Systeemisessä toimintamallissa tarkastellaan palveluja ja hyvinvointia kokonaisuutena, mikä lisää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa henkilöstön hyvinvointia.
Varsinais-Suomessa systeeminen työote on nähty erittäin merkittävänä sosiaalityötä tukevien toimintamallien ja tukirakenteiden kehittämisen keinona. Systeeminen työote on otettu Varsinais-Suomessa työn tueksi vuodesta 2017 yhteistyössä kansallisen kehittämisen kanssa, koska alueen kunnissa on nähty tarve yhteiselle viitekehykselle työn kehittämisen tueksi. Tarve on lähtenyt lastensuojelun sosiaalityöstä, mutta hyvin pian nähty erittäin tärkeänä ottaa mukaan laajemmin lapsiperheiden palvelut ja samaan aikaan myös lähdetty selvittämään, miten systeeminen työote soveltuu esimerkiksi aikuisten kanssa tehtävään työhön.
STM rahoitti sote-palveluiden kehittämistä Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelman osana toteutetussa Lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). LAPE-muutosohjelman tavoitteena oli lasten, nuorten ja perheiden varhaisen tuen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, eriarvoistumiskehityksen pysäyttäminen sekä erityistä tukea tarvitsevien lasten moniammatillisten palvelujen turvaaminen. LAPE-muutosohjelman toimeenpano alkoi hallituskaudella 2016–2019 ja sitä jatkettiin hallitusohjelman mukaisesti vuosina 2020–2023. Varsinais-Suomessa systeemistä työotetta on kehitetty vuodesta 2017 alkaen Lupa auttaa-, Syty- TOP- ja Tulsote -hankkeissa. Vuosien aikana alueen jokaisessa kunnassa on koulutettu lapsiperhepalvelujen henkilöstöä systeemiseen työotteeseen hyvin laajasti. Lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun tiimien systeemisen toimintamallin koulutusten lisäksi alueella on koulutettu laajasti verkostoja ja johtoa. Yhteisiin koulutuksiin on osallistunut henkilöstöä sosiaalityön ohella myös varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta, opiskeluhuollosta, perheneuvolasta, terveydenhuollosta, psykiatrialta ja työikäisten palveluista. Lisäksi on koulutettu perhehoitajia, sijaishuollon yksiköitä ja kokemusasiantuntijoita.
Levittämistä ja juurruttamista on toteutettu perus- ja täydennyskouluttamalla henkilöstöä sekä tukemalla systeemisellä työotteella toimivien tiimien työskentelyä eri tavoin. Alueella on koulutettu johtoa systeemisen viitekehyksen periaatteisiin ja lisäksi on tuotettu itseopiskelumateriaalia tiimeille omatoimista kehittämistä varten ja osallistuttu kansalliseen kehittämiseen toimintamallin vakiinnuttamisesta sosiaalityön toimintatavaksi ja laadittu mallia koskevia yhteneviä käytäntösuosituksia. Siirryttäessä hyvinvointialueelle kunnissa on ollut erilaisia tapoja toteuttaa systeemistä toimintamallia ja on nähty tarpeelliseksi luoda yhtenäistä tapaa toteuttaa mallia ja sen ydinelementtejä sekä luoda tätä tukeva mallin koordinointi- ja koulutuskokonaisuus.
Systeemisen toimintamallin ohjausryhmä, jonka puheenjohtajana toimii sosiaalityön johtaja. Ryhmän jäsenet edustavat sosiaalityön eri ammattiryhmiä. Ohjausryhmä tapaa kerran kuukaudessa.
Sosiaalityön johtaja linjaa ja johtaa kokonaisuutta. Ohjausryhmä valvoo ja tukee kokonaisuuden etenemistä strategisella tasolla sekä seuraa mallin käyttöä ja sen vaikutuksia. Ohjausryhmän jäsenet vievät päätökset ja linjaukset omaan palvelutuotantoonsa sekä tuovat kentältä tietoa ja palautetta ohjausryhmän käyttöön, jotta kokonaisuutta voidaan johtaa yhtenäisesti.
Koordinaattorit toimivat ohjausryhmän tukemina tuoden käytännön näkökulmaa päätöksentekoon ja vievät linjauksia eteenpäin ilman varsinaista vastuuroolia. He koordinoivat ja kouluttavat.
Toimijajoukon kanssa luodaan yhteinen visio ja kirkastetaan toimijoiden roolia, korostetaan mallin vaikutusta palveluiden laatuun ja asiakasnäkökulmaan, jotta ryhmä saadaan innostettua ja toimimaan yhteisen tavoitteen hyväksi.
Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttamisen myötä tavoitteena on vakiinnuttaa toimintamalli hyvinvointialueen rakenteisiin, yhdenmukaistaa käytänteitä, selkiyttää vastuita ja prosesseja sekä parantaa tiedonkulkua organisaation eri osien välillä. Tämä mahdollistaa resurssien tehokkaamman käytön ja toimintojen laadun parantamisen. Koordinaatiorakenteen tueksi tavoitteena on luoda kouluttamisen malli, joka vahvistaa systeemistä ajattelua.
Yhteiset toimintatavat helpottavat arjen työtä ja päätöksentekoa. Asiakkaille tämä näkyy sujuvampana palveluna ja tiedonkulkuna sekä yhdenmukaisempina toimintakäytäntöinä, jotka varmistavat heidän tarpeidensa huomioimisen järjestelmällisesti. Lisäksi kouluttamisen malli vahvistaa työntekijöiden osaamista ja mahdollistaa jatkuvan oppimisen.
Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttamisen etenemistä hyvinvointialueelle arvioidaan kuukausittain seuraamalla tehtyä, tulevaa ja haasteita sekä arvioidaan saavutettuja tavoitteita kyllä/ei -periaatteella. Vakiinnuttamisen mittari: Systeemisen toimintamallin koordinaatio on vakiinnutettu Varhalle, kyllä/ei.
Hankekoordinaattorit tekevät yhteistyötä ohjausryhmän ja esihenkilöiden kanssa ja kouluttavat henkilöstöä sekä sparraavat systeemisiä tiimejä juurruttaakseen ja vakiinnuttaakseen systeemistä toimintamallia ja sen koordinointia osaksi hyvinvointialueen rakennetta. Esihenkilöitä tuetaan muutoksen johtamisessa järjestämällä koulutusta ja verkostotapaamisia. Henkilöstön koulutusta ylläpidetään ja yhdenmukaistetaan esimerkiksi verkkokurssilla. Toimintamallin ydinelementit ja käytännöt otetaan systemaattisesti käyttöön arjen työssä. Kokemusasiantuntijaa ja henkilöstöä osallistetaan jatkuvaan kehittämiseen. Vakiinnuttamista tuetaan aktiivisella viestinnällä.
Systeemisen toimintamallin kohderyhmänä on lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun sekä työikäisten peruspalveluiden asiakkaat, joiden palvelutarve voi olla monialainen. Lisäksi kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät kyseisten asiakasryhmien kanssa.
Systeemiseen toimintamallin koordinoinnin juurruttamista tukee kokemusasiantuntijan osallistuminen kehittämiseen. Kokemusasiantuntija on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn, workshopien suunnitteluun ja asiakasmateriaalin (juliste, esite ja kutsu viikkokokoukseen) kehittämiseen tuomalla esiin asiakkaan näkökulmaa ja käytännön kokemuksia, jotka tukevat systeemisen toimintamallin juurruttamista ja sen soveltamista arjen työssä.
Systeemisen toimintamallin käyttöönoton, käytön ja koordinoinnin vahvistamiseksi tehdään vahvaa yhteistyötä organisaation kanssa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty tarkastelemalla palveluprosessien kuvauksia ja kuuntelemalla työntekijöiden havaintoja asiakkaiden toiveista, kuten osallisuudesta.