Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I1)
Systeemisen toimintamallin koordinointi juurrutetaan hyvinvointialueelle siten, että se tukee moniammatillista yhteistyötä, vahvistaa asiakaslähtöistä työotetta ja varmistaa palvelujen laadun, vaikuttavuuden sekä yhdenmukaisen käytön arjen työssä.
Toimintamallin nimi
Systeemisen toimintamallin koordinointi juurrutetaan hyvinvointialueelle siten, että se tukee moniammatillista yhteistyötä, vahvistaa asiakaslähtöistä työotetta ja varmistaa palvelujen laadun, vaikuttavuuden sekä yhdenmukaisen käytön arjen työssä.
Kuva
Kuva
Kuvateksti
Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).Elokuusta 2024 alkaen kaksi hankekoordinaattoria juurruttaa ja vakiinnuttaa systeemistä toimintamallia ja sen koordinointia, esimerkiksi henkilöstön kouluttamisen (lähikoulutukset ja verkkokurssi), systeemisten tiimien sparrausten, workshopien, kokemusasiantuntijan hyödyntämisen ja konsultoitavien sosiaalityöntekijöiden sekä perheterapeuttien verkostotapaamisten kautta. Elokuusta 2025 alkaen yksi hankekoordinaattori jatkaa työtä yhdessä palvelutuotannon neljän koordinaattorin (kukin 20 % työajalla) kanssa, jotta koordinointi jalkautuu pysyvästi, ja jotta toimintamalli ja sen koordinointi integroidaan osaksi organisaation rakenteita ja arjen työtä. Hankkeen päättyessä palvelutuotannon koordinaattorit on perehdytetty tehtävään, ja he jatkavat toimintamallin koordinointia ja kouluttamista tavoitteena toimintamallin käytön ja käyttöönoton tukeminen sekä vahvistaminen.
Systeemisen toimintamallin käyttöönoton, käytön ja koordinoinnin vahvistamiseksi hankkeessa on tehty vahvaa yhteistyötä organisaation kanssa. Organisaation kehittäjäsosiaalityöntekijä on luonut yhdessä hyvinvointialueen erityisasiantuntijan/Turun yliopiston sosiaalityön lehtorin kanssa lomakkeet systeemisen toimintamallin toteutumisen laadun ja vaikutusten tutkimiseksi, jotka sisältävät puolivuosittaisen vaikutuskyselyn työntekijän näkökulmasta ja kyselyn viikkokokouksesta sekä asiakkaan että työntekijän näkökulmasta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella systeemistä toimintamallia käytetään asiakasohjauksessa, lapsiperhesosiaalityössä ja lastensuojelussa sekä osittain työikäisten peruspalveluissa. Hankeajan tavoitteena on luoda systeemiselle toimintamallille koordinointi- ja koulutuskokonaisuus, joka soveltuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle ja edistää toimintamallin yhdenmukaista käyttöä. Systeemisessä toimintamallissa asiakkaan elämä nähdään kokonaisuutena, joiden kaikki osat vaikuttavat toisiinsa. Asiakkaan tueksi kootaan hänen palvelutarvettaan vastaavien osaajien ammattitaito.
Vakiinnuttamista ohjaa velvoite järjestää laadukkaita ja yhteensovitettuja palveluita. Kireä taloustilanne korostaa kustannusvaikuttavien mallien ja työmenetelmien tarvetta. Systeeminen toimintamalli voi tuoda säästöjä pitkällä aikavälillä, mutta vaatii alkuvaiheen investoinnit koulutukseen ja koordinointiin. Henkilöstökulut lisäävät painetta kehittää tukevia rakenteita. Systeeminen työote edellyttää avoimuutta, dialogia ja tiimityötä - toimintakulttuurin muutosta, joka vie aikaa. Kouluttautuminen, roolien muutos ja yhteistyö vaatii ammattilaisten sitoutumista ja asenteellista muutosta sekä luottamusta ja yhteistyötä eri ammattilaisten välillä.
Asiakkaiden monimutkaistuvat elämäntilanteet, kuten ylisukupolviset haasteet, perheiden kuormitus ja palvelujärjestelmän monimutkaisuus lisäävät tarvetta systeemisyydelle. Asiakasosallisuuden painottaminen tukee systeemisen toimintamallin periaatteita ja vaikuttaa rakenteisiin. Yhteistyö esimerkiksi varhaiskasvatuksen ja koulujen henkilöstön kanssa vaikuttaa toimintamallin käytännön toteutukseen.
Varsinais-Suomen kuntarakenteen ja maantieteen vuoksi etäisyydet, matkat ja liikkuminen voivat vaikuttaa siihen, miten systeemiset tiimit organisoidaan sekä miten ja missä asiakkaita kohdataan. Systeemisessä toimintamallissa tarkastellaan palveluja ja hyvinvointia kokonaisuutena, mikä lisää yhdenvertaisuutta, osallisuutta ja vaikuttavuutta sekä vahvistaa henkilöstön hyvinvointia.
Systeemisen toimintamallin kohderyhmänä on lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun sekä työikäisten peruspalveluiden asiakkaat, joiden palvelutarve voi olla monialainen. Lisäksi kohderyhmänä ovat ammattilaiset, jotka työskentelevät kyseisten asiakasryhmien kanssa.
Systeemiseen toimintamallin koordinoinnin juurruttamista tukee kokemusasiantuntijan osallistuminen kehittämiseen. Kokemusasiantuntija on osallistunut ohjausryhmän työskentelyyn, workshopien suunnitteluun ja asiakasmateriaalin (juliste, esite ja kutsu viikkokokoukseen) kehittämiseen tuomalla esiin asiakkaan näkökulmaa ja käytännön kokemuksia, jotka tukevat systeemisen toimintamallin juurruttamista ja sen soveltamista arjen työssä.
Systeemisen toimintamallin käyttöönoton, käytön ja koordinoinnin vahvistamiseksi tehdään vahvaa yhteistyötä organisaation kanssa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty tarkastelemalla palveluprosessien kuvauksia ja kuuntelemalla työntekijöiden havaintoja asiakkaiden toiveista, kuten osallisuudesta.
Systeemisen toimintamallin koordinoinnin vakiinnuttaminen
1. Tehtävät toimintamallin juurruttamiseksi ja levittämiseksi
- Henkilöstön kouluttaminen (Verkkokurssi systeemisestä työotteesta ja tilattavat lähikoulutukset)
- Systeemisten tiimien tukeminen (Sparraukset ja palautteen antaminen tiimeille)
- Workshopit (Ydinelementit, arvot, terapeuttinen työote, moniammatillinen tiimi, asiakkaan osallisuus ja palaute)
- Kehittämispäivät
- Kokemusasiantuntijan hyödyntäminen (Asiakasnäkökulmien tuominen, käytännön esimerkit ja palaute)
- Verkostotapaamiset konsultoitavien sosiaalityöntekijöiden ja perheterapeuttien kanssa (Yhtenäisten toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen jakaminen)
- Koordinaation rakenteiden kehittäminen (Selkeät vastuut, prosessikuvaukset, ohjeistukset ja seuranta)
- Seuranta ja arviointi (Mittareiden määrittely, palautteen keruu ja kuukausittaiset katsaukset)
2. Resurssit
- Henkilöstö: 2 hankekoordinaattoria (syksy 2024 – kevät 2025), 1 hankekoordinaattori + 4 palvelutuotannon koordinaattoria 20 % työajalla (syksy 2025) ja ohjausryhmä
- Aika: Verkkokurssin ja tilattavien lähikoulutusten suunnittelu (pedagogiset käsikirjoitukset) ja järjestäminen sekä workshopien, sparrausten ja verkostotapaamisten suunnittelu järjestäminen
- Raha: Koulutusmateriaalit, verkkokurssialustat, ulkopuolinen asiantuntija
- Osaaminen: Systeeminen ajattelu, fasilitointitaidot, koulutuksen suunnittelu ja toteutus, arviointi- ja seurantaosaaminen
3. Prosessi ja vaiheet
- Valmistelu ja suunnittelu
- Koordinaatiorakenteen ja vastuiden määrittely
- Koulutusten ja systeemisten tiimien tukemisen valmistelu
- Kokemusasiantuntijan osallisuuden hyödyntäminen
- Alkuvaihe (2024)
- Systeemisten tiimien ja käytyjen koulutusten kartoitus
- Koulutukset, tiimien sparraukset, verkostotapaamiset
- Kokemusasiantuntijan osallisuuden hyödyntäminen
- Laajentaminen ja juurruttaminen (2025)
- Yksi hankekoordinaattori jatkaa koordinointia ja palvelutuotannon koordinaattorit osallistuvat koordinointiin
- Koulutusten ja sparrausten jatkuva toteutus
- Työohjeen päivitys
- Viestintäsuunnitelma
- Vakiinnuttaminen organisaatioon
- Toimintamallin sisällyttäminen rutiineihin: tiimipalaverit, perehdytykset, ohjeistukset
- Mittareiden avulla seurataan edistymistä ja tehdään tarvittavia korjauksia
- Seuranta ja arviointi
- Kyselyt, palaute tiimeiltä, työntekijöiltä ja asiakkailta sekä kuukausittaiset katsaukset
- Raportointi johdolle ja yksiköille sekä kehitystoimenpiteiden suunnittelu
Olemme luoneet mallille koordinointi- ja koulutuskokonaisuuden ja helpottaneet yhteistyötä eri ammattilaisten välillä. Hanke on lisännyt systeemisen työtavan osaamista, edistänyt mallin yhdenmukaista käyttöä ja parantanut palvelun laatua sekä tasavertaisuutta. Kehitimme asiakasviestintää vahvistaaksemme asiakkaan osallisuutta ja helpottaaksemme hänen sitoutumistaan työskentelyyn.
Kansikuva
