Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on koostettu riski- ja pistetaulukot, joiden perusteella määritellään potilaalle seuraava tutkimus tai suun terveystarkastus. Aikuisille ja lapsille on luotu omat taulukot ja käyntivälit.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Kymenlaakson hyvinvointialue on yksi Suomen 21:stä hyvinvointialueesta ja se järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan noin 159 500 asukkaalle. Hyvinvointialueeseen kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Hyvinvointialueiden toiminta Suomessa alkoi 1.1.2023 ja tämän uudistuksen tarkoituksena on yhdenvertaisten palvelujen varmistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten kasvua hillitseminen. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Tietoa hyvinvointialueesta - Kymenlaakson hyvinvointialue (kymenhva.fi) Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian tavoitteiksi on määritelty tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille, talouden tasapaino uudistumisen kautta sekä hyvinvoiva henkilöstö. Kymenlaakson-hyvinvointialueen-strategia_Aluevaltuusto_27.9.2022_§69 (1).pdf
Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on kehittää toimintaympäristöä, jossa terveydenhuollon palvelut ovat tehokkaita, asiakaslähtöisiä ja strategisesti kohdennettuja vastaamaan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä vaatii uudenlaisten konseptien ja toimintatapojen käyttöönottoa, jotka tukevat hoidon saatavuutta ja ehkäisevät hoitovelan kertymistä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on havaittu ongelmallisuutta aikuispotilaiden kiireettömän hoidon käyntiväleissä. Nykyisessä toimintaympäristössä aikuispotilaiden käyntiväli suun terveydenhuollossa on lähes samanpituinen riippumatta siitä, onko potilaan suun terveydentila hyvä vai tarvitaanko hoitoa enemmän. Tämä viittaa siihen, että ne asukkaat, joilla ei ole juurikaan hoidon tarvetta, käyvät tutkimuksissa tarpeettoman usein. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tarpeen kehittää menetelmiä, jotka ottavat paremmin huomioon aikuispotilaan terveydentilan ja hoitotarpeen, jotta hoitokäynnit voidaan optimoida. Toisaalta myös tarkennetut kriteerit auttavat kohdistamaan tiheämpiä käyntisuosituksia niille hyvinvointialueen asukkaille, jotka sitä tarvitsevat.
Lasten suun terveystarkastuksissa Kymenlaakson hyvinvointialue noudattaa lakisääteisiä tarkastusvälejä, ja ammattilaiset antavat lisäksi potilaskohtaisia suosituksia tarkastusten väleihin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alaikäisille suunnattu potilaan riskin arvioinnin toimintamalli yhtenäistää ja tasa-arvoistaa riskipotilaiden tunnistamisen sekä tarkastusvälien määrittämisen, tarjoten ammattilaisille tähän selkeän työkalun. Tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintamalli, joka pohjautuu tukittuun tietoon ja ammattilaisten koostamaan riskiarvioon. Tämä toimintamalli varmistaa, että suuremman riskin lapset ja nuoret saavat oikea-aikaista hoitoa, mutta jättää silti tilaa ammattilaisen omalle harkinnalle.
Tämä kehittämistarve linkittyy Kymenlaakson digitaalinen sotekeskuksen hankesuunnitelmaan kirjattuun laajempaan tavoitteeseen purkaa hoitovelkaa ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä laatua. Koronapandemian myötä kasvanut hoitovelka suun terveydenhuollossa on korostanut tarvetta kehittää uusia toimintatapoja, jotka varmistavat hoidon jatkuvuuden ja oikea-aikaisuuden. Tavoitteena on myös tukea terveyden tasa-arvoa siten, että resurssit kohdennetaan tehokkaasti eniten hoitoa tarvitseville.
Moniammatillisen kehittäjäjoukon kokoaminen suunnittelutyöpajoja varten aloitettiin toukokuussa 2023 lähettämällä henkilöstölle aiheesta sähköpostia sekä esihenkilöstön tekemillä nostoilla henkilöstöpalavereissa. Lopulliseen kehittäjätiimiin saatiin mukaan hammaslääkäreitä, suuhygienisti sekä hammashoitajia.
Riskin määrittämisen toimintamallin suunnittelu toteutettiin työpajoissa, joita järjestettiin kaksi; ensimmäinen 2.11.2024 ja toinen 7.12.2024. Työpajoissa kukin ammattiryhmä pääsi tuomaan mielipiteensä jokaiseen kehittämisen vaiheeseen, jonka kautta pyrittiin huomioimaan eri ammattilaisten näkökulma. Työpajoja varten tehtiin valmiiksi suunnitelma ideointia varten, jossa hyödynnettiin Pohjois-Savossa kehitettyä potilaan riskin määrittämisen mallia pohjana.
Suun terveydenhuollon esihenkilöt tarkastivat ja hyväksyivät työpajoista saadut tuotokset. Tämän lisäksi tehtiin tarvittavia konsultointeja eri asiantuntijoilta koskien riskitaulukkojen sisältöjä.
Tarkastetut ja hyväksytyt riski- ja pistetaulukot pilotoitiin Haminan sekä Kuusankosken hammashoitoloissa 12.2.–15.3. Pilotoivien hammashoitoloiden ammattilaisilla oli mahdollisuus koko pilotin ajan antaa palautetta kehitetyistä riski- ja pistetaulukoista Webropol-kyselylinkin kautta.
Kun potilaan riskin työkalujen varsinaisesta käyttöönotosta oli kulunut kuukausi, uusittiin kysely koko suun terveydenhuollon henkilökunnalle. Kysely uusittiin vielä noin 6 kuukautta käyttöönoton jälkeen, jolloin henkilöstölle tarjoutui vielä mahdollisuus antaa palautetta toimintamallista.
Potilaan riskin toimintamallilla pyritään tasa-arvoistamaan ja yhtenäistämään toimintaa, selkeyttämään potilaille hoidon tarpeen perusteet, vähentämään tarpeettomia käyntejä, pidentämään tutkimusvälejä ja helpottamaan hoidon suunnittelua.
Pilotin aikana henkilöstöltä kerättiin Webropol-kyselyllä palautteita riski- ja pistetaulukon käytettävyydestä. Suun terveydenhuollon esihenkilöstö muokkasi ohjeita palautteiden perusteella, ennen kun ne otettiin käyttöön koko Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa. Tämä kysely uusittiin vielä koko suun terveydenhuollon henkilöstölle, kun taulukot olivat olleet kuukauden ajan käytössä ja ohjeisiin tehtiin tarvittavat muokkaukset sekä tarkennukset. Kysely uusitaan vielä noin 6 kk:n kuluttua käyttöönotosta.
Henkilöstön käyttöön luotiin uusi kirjauskoodi potilaan riskin määrittämistä varten; tv1-4 (tv=tarkastusväli). Numero kirjauskoodissa kertoo, kuinka monen vuoden päähän seuraava tarkastussuositus on annettu, esim. tv3 koodin saaneen potilaan seuraava tarkastussuositus on kolmen vuoden kuluttua.
Tv-koodien käyttöastetta seurataan kuukausitasolla ja niistä voidaan eritellä aikavälit tarkastussuosituksille. Tv-koodien kokonaismäärää verrataan toteutuneisiin tutkimuksiin sekä suun terveystarkastuksiin. Suun terveydenhuollon esihenkilöt voivat reagoida koodin käyttöasteeseen muistuttamalla henkilöstöä riski- ja pistetaulukoiden käytöstä. Tavoitteena on saada käyttöaste koko ajan korkeammaksi.
Toimintamallin mukanaan tuoma hyöty näkyy myös mitattavana arvona, kun tilastoista voidaan verrata vuoden 2021 lähtötason käyntivälien pituutta nykyiseen käyntivälien pituuteen. Tämä hyöty tulee nähtäville aikaisintaan vuoden kuluttua toimintamallin käyttöönotosta.
Kohderyhmänä potilaan riski- ja pistetaulukoilla voidaan pitää niin Kymenlaakson hyvinvointialueen asukkaita kuin suun terveydenhuollon ammattilaisiakin. Asukkaiden suun terveydentila arvioidaan taulukoiden avulla, mutta taulukoiden käyttäjinä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Mahdollisimman sujuva hoitoon pääsy palvelee niin asukkaita kuin ammattilaisiakin.
Koostetut riskin määrittämisen ohjeet pilotoitiin Haminan sekä Kuusankosken hammashoitoloissa 12.2.–15.3. Pilotoivien hammashoitoloiden ammattilaisilla oli mahdollisuus koko pilotin ajan antaa palautetta kehitetyistä riski- ja pistetaulukoista Webropol-kyselylinkin kautta.
Kun potilaan riskin työkalujen varsinaisesta käyttöönotosta oli kulunut kuukausi, uusittiin kysely koko suun terveydenhuollon henkilökunnalle.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Toimintamallin suunnittelua varten koottiin Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollon henkilöstöstä monialainen kehittämistiimi, johon kuului hammaslääkäreitä, suuhygienisti sekä hammashoitajia. Kehittämistiimin kanssa pidettiin kaksi työpajaa 2.11.2024 sekä 7.12.2024, joissa lähdettiin koostamaan potilaan riskin määrittämiseen mallia.
Ensimmäisen työpajan tavoitteena oli määrittää näyttöön ja Käypä hoito -suosituksiin perustuen tekijät, joiden avulla riskiasiakkaat voidaan tunnistaa. Työpajassa koostettiin sekä aikuisille, että lapsille omat riskitaulukot sekä niille pisteytys.
Toisessa työpajassa tavoitteena oli tehdä tarkennukset edellisen pajan tuotoksiin, määrittää käyntivälit eri pisteytyksille sekä suunnitella mittariston käyttöönottoa hyvinvointialueella.
Molemmissa työpajoissa saavutettiin annetut tavoitteet. Osallistujat saivat aiheista aikaan monipuolista pohdintaa ja eri ammattiryhmät toivat hyvin esille omia näkemyksiään pistetaulukoiden toimivuudesta sekä käytöstä.
Potilaan riskin määrittämisen taulukoihin on koottuna oleellisimmat riskitekijät. Aikuisilla mukana riskiarvioissa sekä suun tilanne, että yleisterveys. Lapsilla mukana on suun tilanne. Lasten kohdalla oleellisimmat yleisterveyden riskit huomioidaan toki tilannekohtaisesti ja usein merkittävien sairauksien kohdalla
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Potilaan seuraava tutkimuksen tai suun terveystarkastuksen ajankohta määritellään toimintamallin työkalujen avulla.
Käyttöasteen seuraaminen
Toimintamallin käyttöönoton jälkeen on kerätty henkilöstöltä palautetta ja niiden perusteella toimintamalli on otettu vastaan suurimmalta osin hyvin. Toimintamallia voidaan aina kehittää tarpeen mukaan ja aiheellista onkin kerätä käyttökokemuksia tasaisin väliajoin, jotta niiden perusteella pystyttäisiin arvioimaan mahdollisten muokkausten tarvetta.
Tähän mennessä saatujen palautteiden perusteella toimintamallissa on onnistuttu käytänteiden yhtenäistämisessä sekä tasa-arvoistamisessa. Vaaditaan vielä pidempää käyttökokemusta, jotta voitaisiin nähdä, onko mallin myötä saatu karsittua suun terveydenhuollosta ylimääräisiä käyntejä pois.
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.