Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kymenlaakson hyvinvointialueen strategisena tavoitteena on kehittää toimintaympäristöä, jossa terveydenhuollon palvelut ovat tehokkaita, asiakaslähtöisiä ja strategisesti kohdennettuja vastaamaan asukkaiden yksilöllisiin tarpeisiin. Tämä vaatii uudenlaisten konseptien ja toimintatapojen käyttöönottoa, jotka tukevat hoidon saatavuutta ja ehkäisevät hoitovelan kertymistä pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna.
Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa on havaittu ongelmallisuutta aikuispotilaiden kiireettömän hoidon käyntiväleissä. Nykyisessä toimintaympäristössä aikuispotilaiden käyntiväli suun terveydenhuollossa on lähes samanpituinen riippumatta siitä, onko potilaan suun terveydentila hyvä vai tarvitaanko hoitoa enemmän. Tämä viittaa siihen, että ne asukkaat, joilla ei ole juurikaan hoidon tarvetta, käyvät tutkimuksissa tarpeettoman usein. Tämän ongelman ratkaisemiseksi on tarpeen kehittää menetelmiä, jotka ottavat paremmin huomioon aikuispotilaan terveydentilan ja hoitotarpeen, jotta hoitokäynnit voidaan optimoida. Toisaalta myös tarkennetut kriteerit auttavat kohdistamaan tiheämpiä käyntisuosituksia niille hyvinvointialueen asukkaille, jotka sitä tarvitsevat.
Lasten suun terveystarkastuksissa Kymenlaakson hyvinvointialue noudattaa lakisääteisiä tarkastusvälejä, ja ammattilaiset antavat lisäksi potilaskohtaisia suosituksia tarkastusten väleihin yksilöllisten tarpeiden mukaan. Alaikäisille suunnattu potilaan riskin arvioinnin toimintamalli yhtenäistää ja tasa-arvoistaa riskipotilaiden tunnistamisen sekä tarkastusvälien määrittämisen, tarjoten ammattilaisille tähän selkeän työkalun. Tavoitteena oli luoda systemaattinen toimintamalli, joka pohjautuu tukittuun tietoon ja ammattilaisten koostamaan riskiarvioon. Tämä toimintamalli varmistaa, että suuremman riskin lapset ja nuoret saavat oikea-aikaista hoitoa, mutta jättää silti tilaa ammattilaisen omalle harkinnalle.
Tämä kehittämistarve linkittyy Kymenlaakson digitaalinen sotekeskuksen hankesuunnitelmaan kirjattuun laajempaan tavoitteeseen purkaa hoitovelkaa ja parantaa palvelujen saatavuutta sekä laatua. Koronapandemian myötä kasvanut hoitovelka suun terveydenhuollossa on korostanut tarvetta kehittää uusia toimintatapoja, jotka varmistavat hoidon jatkuvuuden ja oikea-aikaisuuden. Tavoitteena on myös tukea terveyden tasa-arvoa siten, että resurssit kohdennetaan tehokkaasti eniten hoitoa tarvitseville.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Kymenlaakson hyvinvointialue on yksi Suomen 21:stä hyvinvointialueesta ja se järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut maakunnan noin 159 500 asukkaalle. Hyvinvointialueeseen kuuluvat Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää ja Virolahti. Hyvinvointialueiden toiminta Suomessa alkoi 1.1.2023 ja tämän uudistuksen tarkoituksena on yhdenvertaisten palvelujen varmistaminen, hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen sekä kustannusten kasvua hillitseminen. Tavoitteena on siirtää sosiaali- ja terveydenhuollon painopistettä peruspalveluihin ja ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin sekä parantaa hoitoon pääsyä. Tietoa hyvinvointialueesta - Kymenlaakson hyvinvointialue (kymenhva.fi) Kymenlaakson hyvinvointialueen strategian tavoitteiksi on määritelty tarpeenmukaiset ja vaikuttavat palvelut kaikille kymenlaaksolaisille, talouden tasapaino uudistumisen kautta sekä hyvinvoiva henkilöstö. Kymenlaakson-hyvinvointialueen-strategia_Aluevaltuusto_27.9.2022_§69 (1).pdf
Potilaan näkökulmasta kohdennetut riskiarviot ja tarkastusvälit tuovat selkeät ja tasa-arvoiset suositukset tarkastuksille. Riskin määrittämisen taulukot auttavat perustelemaan konkreettisesti seuraavan tarkastuksen ajankohdan ja motivoivat potilasta parantamaan omahoitoaan.
Organisaation näkökulmasta tarkemmin kohdennetut tarkastukset vähentävät tarpeettomia käyntejä ja vapauttavat resursseja muille potilaille. Riskin arviointityökalut tukevat myös potilaiden sitoutumista suositeltuihin hoitoväleihin.
Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollon ammattilaisille annetaan näyttöön sekä Käypä Hoito –suosituksiin perustuvat yhteneväiset ohjeet, joiden avulla jokaisen potilaan tarkastusväli määritellään samoilla kriteereillä. Riskin arviointityökalut auttavat tarkentamaan seuraavan tarkastuksen ajankohtaa, mutta jättävät ammattilaiselle tilaa käyttää omaa harkintaansa potilaan tilanteen arvioinnissa.
Kohderyhmänä potilaan riski- ja pistetaulukoilla voidaan pitää niin Kymenlaakson hyvinvointialueen asukkaita kuin suun terveydenhuollon ammattilaisiakin. Asukkaiden suun terveydentila arvioidaan taulukoiden avulla, mutta taulukoiden käyttäjinä ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset. Mahdollisimman sujuva hoitoon pääsy palvelee niin asukkaita kuin ammattilaisiakin.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Potilaan riskin toimintamallilla pyritään tasa-arvoistamaan ja yhtenäistämään toimintaa, selkeyttämään potilaille hoidon tarpeen perusteet, vähentämään tarpeettomia käyntejä, pidentämään tutkimusvälejä ja helpottamaan hoidon suunnittelua.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pilotin aikana henkilöstöltä kerättiin Webropol-kyselyllä palautteita riski- ja pistetaulukon käytettävyydestä. Suun terveydenhuollon esihenkilöstö muokkasi ohjeita palautteiden perusteella, ennen kun ne otettiin käyttöön koko Kymenlaakson hyvinvointialueen suun terveydenhuollossa. Tämä kysely uusittiin vielä koko suun terveydenhuollon henkilöstölle, kun taulukot olivat olleet kuukauden ajan käytössä ja ohjeisiin tehtiin tarvittavat muokkaukset sekä tarkennukset. Kysely uusitaan vielä noin 6 kk:n kuluttua käyttöönotosta.
Henkilöstön käyttöön luotiin uusi kirjauskoodi potilaan riskin määrittämistä varten; tv1-4 (tv=tarkastusväli). Numero kirjauskoodissa kertoo, kuinka monen vuoden päähän seuraava tarkastussuositus on annettu, esim. tv3 koodin saaneen potilaan seuraava tarkastussuositus on kolmen vuoden kuluttua.
Tv-koodien käyttöastetta seurataan kuukausitasolla ja niistä voidaan eritellä aikavälit tarkastussuosituksille. Tv-koodien kokonaismäärää verrataan toteutuneisiin tutkimuksiin sekä suun terveystarkastuksiin. Suun terveydenhuollon esihenkilöt voivat reagoida koodin käyttöasteeseen muistuttamalla henkilöstöä riski- ja pistetaulukoiden käytöstä. Tavoitteena on saada käyttöaste koko ajan korkeammaksi.
Toimintamallin mukanaan tuoma hyöty näkyy myös mitattavana arvona, kun tilastoista voidaan verrata vuoden 2021 lähtötason käyntivälien pituutta nykyiseen käyntivälien pituuteen. Tämä hyöty tulee nähtäville aikaisintaan vuoden kuluttua toimintamallin käyttöönotosta.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
