Stigmatietoisuutta lisäävä arvotyöskentely tiimeille ja työyhteisöille

Luotu 27.02.2024
Stigmatietoisuutta lisäävä arvotyöskentely tiimeille ja työyhteisöille
Stigmatietoisuutta lisäävä arvotyöskentely tiimeille ja työyhteisöille

Tiivistelmä

Arvotyöskentelyn toimintamalli on vaiheittain etenevä ja sovellettava kokonaisuus, jonka tarkoituksena on vahvistaa stigmatietoista, yhdenvertaista ja eettisesti kestävää toiminta‑ ja palvelukulttuuria työyhteisöissä. Toimintamallia voidaan toteuttaa kokonaisuutena tai hyödyntää siitä tarpeeseen sopivia osia esimerkiksi kehittämistyössä, tiimityössä tai johtamisen tukena.

Toimintamallin keskeinen sisältö:

  • Yhteinen johdatus arvoihin, eettisiin periaatteisiin, stigmaan ja yhdenvertaisuuteen.
  • Stigmatietoisuuden vahvistaminen tunnistamalla ennakkoluuloja, asenteita ja syrjiviä rakenteita omassa työssä ja toimintaympäristössä.
  • Toiminta‑ ja palvelukulttuurin tarkastelu: miten arvot näkyvät arjen työssä, vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa.
  • Arvojen konkretisointi yhteisiksi toimintatavoiksi, periaatteiksi tai lupauksiksi.
  • Jatkotoimenpiteiden sopiminen ja arvotyöskentelyn juurruttaminen osaksi arkea.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset:

  • Toimintamallin sisältöjä on testattu käytännössä työyhteisöissä.
  • Tulokset perustuvat osallistujien kokemuksiin ja työskentelyn aikana tehtyihin havaintoihin.
  • Työskentely lisää tietoisuutta stigman vaikutuksista ja jäsentää eettisiä kysymyksiä.
  • Työyhteisöihin syntyy yhteinen kieli arvoista ja eettisistä periaatteista.
  • Eettisesti kuormittavia tilanteita käsitellään aiempaa useammin yhdessä yksin jäämisen sijaan.

Tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus:

  • Arvojen ja etiikan juurtuminen osaksi arjen työtä, johtamista ja päätöksentekoa.
  • Yhdenvertaisemmat ja saavutettavammat palvelut sekä johdonmukaisempi ja kunnioittavampi kohtaaminen.
  • Stigman ja syrjivien rakenteiden tunnistaminen ja vähentyminen.
  • Työntekijöiden eettisen toimijuuden ja työhyvinvoinnin vahvistuminen.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Arvotyöskentelyn toimintamalli vastaa tarpeeseen tehdä arvot, eettisyys ja yhdenvertaisuus näkyviksi, ymmärrettäviksi ja yhteisesti jaetuiksi osaksi arjen työtä sekä työyhteisön toimintakulttuuria.

Työyhteisöissä ja organisaatioissa arvot, eettiset periaatteet ja yhdenvertaisuutta koskevat tavoitteet ovat usein kirjattuina strategioihin ja ohjeisiin, mutta ne eivät välttämättä ohjaa arjen toimintaa, päätöksentekoa ja vuorovaikutusta. Arvot voivat jäädä abstrakteiksi, tulkinnanvaraisiksi tai irrallisiksi käytännön työstä.

Työn arjessa tämä näkyy esimerkiksi epäselvinä toimintatapoina, vaihtelevina käytäntöinä asiakkaiden ja potilaiden kohtaamisessa sekä toisinaan vaikeutena tunnistaa ja käsitellä stigmaa, syrjiviä rakenteita ja eettisiä ristiriitoja. Ilman yhteistä keskustelua ja jaettua ymmärrystä yksittäiset työntekijät voivat jäädä yksin eettisesti kuormittavien tilanteiden kanssa. Tämä heikentää psykologista turvallisuutta, vaikeuttaa dialogia ja voi pitkällä aikavälillä heikentää sekä työn laatua että työhyvinvointia.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Arvotyöskentelyn toimintamalli on suunnattu erityisesti työyhteisöille, tiimeille ja organisaatioille, joissa tehdään ihmisten arkeen ja hyvinvointiin vaikuttavaa kohtaavaa työtä. Kohderyhmään kuuluvat muun muassa sosiaali‑ ja terveydenhuollon, sivistystyön, kuntoutuksen sekä järjestö‑ ja viranomaistyön ammattilaiset ja heidän esihenkilönsä. Toimintamallia tarvitsevat erityisesti ne työyhteisöt, joissa kohdataan ihmisiä, joihin kohdistuu mielenterveyteen, päihteiden käyttöön, riippuvuuksiin, pitkäaikaissairauksiin, sosiaaliseen asemaan tai muihin elämänhaasteisiin liittyvää stigmaa ja syrjintää.

Vaikka lievempiin mielenterveyden haasteisiin liittyvä stigma on osin vähentynyt, vakaviin psyykkisiin sairauksiin sekä päihdeongelmiin ja riippuvuuksiin liittyvä stigma on edelleen vahvaa. Stigma ilmenee ennakkoluuloina, syyllistämisenä, sosiaalisena etäisyytenä sekä epäoikeudenmukaisena tai syrjivänä kohteluna niin arjessa, työelämässä kuin palvelujärjestelmässä. 

Ilman tietoista stigman tunnistamista ja purkamista kielteiset asenteet ja rakenteet voivat siirtyä osaksi työyhteisön toimintakulttuuria ja tulla tahtomattaan ylläpidetyiksi. Tämä heikentää asiakkaiden ja potilaiden yhdenvertaisuutta, vaikeuttaa palveluihin hakeutumista ja sitoutumista sekä lisää työntekijöiden moraalista ja emotionaalista kuormitusta.

Arvotyöskentelyn toimintamalli vastaa tähän tarpeeseen tarjoamalla työyhteisöille rakenteen, jossa omia arvoja, ennakkoluuloja ja toimintatapoja voidaan tarkastella turvallisesti, yhteisesti ja tavoitteellisesti. Malli tukee stigmatietoisen ja syrjimättömän toiminta‑ ja palvelukulttuurin rakentumista sekä vahvistaa sekä palvelujen laatua että työntekijöiden työhyvinvointia.

Stigma tarkoittaa ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa.
Stigma tarkoittaa ihmiseen tämän taustan, olemuksen, toiminnan tai sairauden vuoksi liitettyä kielteistä mielikuvaa. Rakenteellinen stigma: yhteiskunnalliset olosuhteet, normit ja toimintakäytännöt, jotka rajoittavat stigmatisoidun ryhmän mahdollisuuksia ja hyvinvointia ja käytössä olevia resursseja ja johtavat syrjintään. Julkinen, sosiaalinen stigma: julkisessa keskustelussa, viestinnässä tai esimerkiksi populaarikulttuurissa esitettävät stereotypiat, tarinat ja kuvasto, jotka tuottavat väärää tietoa ja ylläpitävät virheellisiä käsityksiä ja ennakkoluuloja. Assosiatiivinen stigma: henkilöön liitetty stigma, joka siirtyy hänen läheisiinsä tai hänen kanssaan asioiviin ihmisiin. Sisäistetty stigma: ihmisen kokema ja havaitsema stigma, joka on muuttunut sisäistetyksi käsitykseksi omasta itsestä sekä omista mahdollisuuksista ja oikeuksista.
Stigman ja stigmatisaation syntyminen: Ihmiseen liitetään kielteinen, häpeällinen määritelmä. Tehdään ero näin määriteltyjen ja muiden välillä. Erottelu johtaa valta-asemiin ja syrjintään.
Stigma syntyy uskomusten ja virheellisten käsitysten pohjalta. Ihmiseen tai ryhmään liitetään jokin kielteinen tai epätoivottu piirre tai ominaisuus. Tämä kielteinen tai epätoivottu ominaisuus tai piirre johtaa erotteluun ja luokitteluun ja erottelu ja luokittelu taas ylläpitää virheellisiä käsityksiä ja valta-asemia ja johtaa pahimmillaan syrjintään.
Risteävä stigma voi muodostua esimerkiksi näistä tekijöistä: riippuvuus rikostuomio  näkyvään vähemmistöön kuuluminen  koulutus  psykiatrinen diagnoosi  työmarkkina-asema  kehon koko  vammaisuus  varallisuus ja velat.
Risteävä stigma viittaa tilanteeseen, joissa yksilöön kohdistuu samanaikaisesti useita stigmatisoivia ja syrjiviä tekijöitä, jotka perustuvat esimerkiksi ihmisen taustaan, toimintakykyyn, diagnooseihin tai toimintaan. Tämä voi johtaa syrjintään, heikentäen yksilön kokemusta osallisuudesta ja luottamusta yhteiskuntaan sekä sen tarjoamaan turvaan. Ilmiöön voi myös liittyä ylisukupolvisuutta, jolloin sen vaikutukset siirtyvät sukupolvelta toiselle.
Tässä kuvassa on syrjimättömän palvelukulttuurin osioita, kuten saavutettavuus ja saatavuus, osaaminen ja toimintakäytännöt ja palvelulupaus. Voit lukea lisää osoitteessa: https://thl.fi/aiheet/mielenterveys/mielenterveyden-edistaminen/stigma-ja-syrjinta/tunnistaminen-ja-vahentaminen/julkiset-palvelut
Yhdenvertaisuus tarkoittaa sitä, että kaikki saavat tarvitsemansa palvelut riippumatta sukupuolesta, iästä, alkuperästä, kansalaisuudesta, kielestä, uskonnosta ja vakaumuksesta, mielipiteistä, vammasta, seksuaalisesta suuntautumisesta tai terveydentilasta. Eettinen kohtaaminen on kunnioittavaa ja sensitiivistä vuorovaikutusta sekä asiakkaan toipumisen edellytysten varmistamista. Päihde- ja mielenterveysosaaminen, vuorovaikutustaidot sekä omien asenteiden ja arvojen tunnistaminen auttavat ammattilaisia kohtaamaan erilaisia ihmisiä ja tilanteita. Syrjimätön palvelukulttuuri varmistaa päihde- ja riippuvuuspalveluiden saavutettavuuden eri asiakas- ja väestöryhmille, luo edellytykset laadukkaalle palvelulle ja mahdollistaa sen, että ihmiset voivat saada palveluista
niiden parhaan mahdollisen hyvinvointi- ja terveyshyödyn.
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin keskeisenä tavoitteena on lisätä ammattilaisten ja työyhteisöjen kykyä:

  • tunnistaa stigmaa, syrjintää ja niitä ylläpitäviä rakenteita omassa työssä, työyhteisössä ja palvelujärjestelmässä
  • tarkastella omia arvoja, asenteita ja ennakkoluuloja turvallisesti ja rakentavasti
  • ymmärtää stigman vaikutuksia asiakkaiden, potilaiden ja heidän läheistensä elämään sekä palveluihin hakeutumiseen ja niihin sitoutumiseen.

Lisäksi toimintamallin tavoitteena on vahvistaa yhteistä kieltä ja dialogia eettisistä kysymyksistä työyhteisöissä. Arvotyöskentely tarjoaa rakenteen, jonka avulla vaikeista ja kuormittavista teemoista voidaan keskustella avoimesti psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä, ilman yksilöön kohdistuvaa syyllistämistä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on, että arvotyöskentely tukee:

  • yhdenvertaisten ja saavutettavien palvelujen toteutumista
  • asiakkaiden ja potilaiden ihmisarvoista ja kunnioittavaa kohtaamista
  • työntekijöiden eettistä toimijuutta, työhyvinvointia ja työssä jaksamista
  • arvojen ja eettisten periaatteiden systemaattista huomioimista johtamisessa ja päätöksenteossa.

Toimintamalli tukee työyhteisöjä tekemään stigmatietoisuudesta ja eettisestä toiminnasta jatkuvaa, suunnitelmallista ja yhteisesti jaettua kehittämistyötä kertaluonteisten keskustelujen sijaan.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Stigman ja syrjinnän kokemusten tunnistamiseen on tarjolla erilaisia mittareita ja työvälineitä. Myös ilmapiirin ja asenteinen mittaamiseen on tarjolla mittareita. Kansallisen stigmatyön seuraavassa vaiheessa tarkastellaan ja valitaan yhdessä sidosryhmien kanssa toimintaympäristöömme soveltuvia mittareita ja pilotoidaan niiden suomennosten käyttöönottoa eri tavoilla. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Arvotyöskentelyn toimintamallin keskeiset edellytykset liittyvät erityisesti johtamiseen, osaamiseen ja työyhteisön sitoutumiseen. Johdon ja esihenkilöiden rooli on keskeinen, sillä arvotyöskentely edellyttää, että sille varataan aikaa ja että sen havainnot huomioidaan toiminnan kehittämisessä ja päätöksenteossa.

Arvotyöskentely edellyttää perustietoa arvoista, eettisistä periaatteista, yhdenvertaisuudesta sekä stigman ja syrjinnän ilmenemismuodoista. Työskentelyä ohjaavalta fasilitoijalta vaaditaan kykyä tukea dialogia ja käsitellä vaikeita teemoja psykologisesti turvallisella tavalla. Osaaminen voi olla työyhteisön sisäistä tai sitä voidaan vahvistaa koulutuksella.

Toimintamalli ei edellytä lisähenkilöstöä eikä erillistä rahoitusta. Keskeinen resurssi on työyhteisön yhteinen aika, joka voidaan kytkeä esimerkiksi tiimipalavereihin, kehittämispäiviin tai muuhun säännölliseen toimintaan. Työskentely voidaan toteuttaa lähi‑ tai etämuotoisena.

Keskeinen edellytys on psykologisesti turvallinen työskentely‑ympäristö ja avoin viestintä, joka tekee arvotyöskentelyn tavoitteet ja merkityksen näkyviksi koko työyhteisölle. Arvotyöskentely rakentuu organisaation tahtotilalle kehittää eettisesti kestävää ja yhdenvertaista toiminta‑ ja palvelukulttuuria.

Toimintamallin ydinsisältö

Arvotyöskentelyn toimintamalli on vaiheittain etenevä, rakenteellinen prosessi, jonka avulla työyhteisöt kehittävät arvoja, eettisiä periaatteita ja toimintatapoja osaksi arjen työtä. 

1. Johdatus ja yhteinen ymmärrys: Toimintamalli käynnistyy johdatuksella arvotyöskentelyn tavoitteisiin ja keskeisiin käsitteisiin. 

2. Stigmatietoisuuden vahvistaminen: Seuraavassa vaiheessa tarkastellaan stigman ja syrjinnän ilmenemistä omassa työssä ja toimintaympäristössä. Työskentely yhdistää tiedollisia osuuksia sekä reflektio‑ ja keskustelutehtäviä, joiden avulla osallistujat tunnistavat ennakkoluuloja, asenteita ja toimintatapoja.

3. Toiminta- ja palvelukulttuurin arviointi: Arvioidaan, miten arvot ja eettiset periaatteet näkyvät käytännön työssä, vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa, sekä tunnistetaan käytäntöjä, jotka tukevat tai heikentävät yhdenvertaisuutta.

4. Arvojen konkretisointi: Keskeinen osa toimintamallia on arvojen muuttaminen konkreettisiksi teoiksi. Työyhteisö sopii yhteisistä toimintatavoista, periaatteista tai lupauksista, jotka ohjaavat arjen työtä.

5. Jatkotoimet ja juurruttaminen: Lopuksi sovitaan jatkosta, vastuista ja seurannasta, jotta arvotyöskentelyn tulokset viedään osaksi arkea. 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Arvotyöskentelyn toimintamalli muuttaa tapaa, jolla työyhteisöissä tunnistetaan ja käsitellään arvoja, eettisiä kysymyksiä ja stigmaa osana arjen työtä. Eettiset ristiriidat ja syrjivät käytännöt tehdään näkyviksi, yhteisesti tarkasteltaviksi ja kehitettäviksi. Työyhteisöissä syntyy yhteinen kieli ja ymmärrys siitä, miten yhdenvertaisuus, kunnioittava kohtaaminen ja stigmatietoinen toiminta näkyvät asiakastyössä, vuorovaikutuksessa ja päätöksenteossa.

Tilanteiden tasolla ammattilaiset saavat valmiuksia tunnistaa ennakkoluuloja, stigmaa ja syrjiviä rakenteita sekä toimia niissä tietoisemmin ja eettisesti kestävämmällä tavalla. Vaikeisiin ja kuormittaviin tilanteisiin ei jäädä yksin, vaan niitä käsitellään yhdessä psykologisesti turvallisissa rakenteissa.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli tukee yhdenvertaisempien ja saavutettavampien palvelujen toteutumista. Asiakkaiden ja potilaiden kohtaaminen muuttuu johdonmukaisemmaksi ja arvoperustaisemmaksi, mikä voi madaltaa palveluihin hakeutumisen esteitä ja vahvistaa luottamusta palvelujärjestelmään. Samalla työntekijöiden eettinen kuormitus vähenee ja työhyvinvointi vahvistuu.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Arvotyöskentelyn toimintamallin sisältöjä on pilotoitu ja hyödynnetty käytännössä eri työyhteisöissä. Lyhyen aikavälin tulokset perustuvat osallistujapalautteeseen, työskentelyn aikana tehtyihin havaintoihin sekä yhdessä tunnistettuihin kehittämiskohteisiin. Vaikutuksia ei ole erikseen raportoitu tai tutkittu, mutta toimintamalli on koettu tarpeelliseksi ja käyttökelpoiseksi arjen työssä.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Arvotyöskentelyn toimintamallin pitkän aikavälin vaikuttavuus on ensisijaisesti tavoiteltua ja perustuu käytännön työskentelyssä tehtyihin havaintoihin sekä arvotyöskentelyn teoreettiseen ja kokemukselliseen perustaan. Tavoitteena on, että arvotyöskentely tukee pysyvää muutosta työyhteisöjen toiminta‑ ja palvelukulttuurissa. Pitkällä aikavälillä tämä tarkoittaa stigmatietoisuuden ja yhdenvertaisuuden juurtumista osaksi arjen työtä, päätöksentekoa ja johtamista. 

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Arvotyöskentelyn toimintamalli ei edellytä merkittäviä lisäkustannuksia eikä erillistä rahoitusta. Lyhyellä aikavälillä kustannukset liittyvät pääasiassa henkilöstön ajankäyttöön, mahdolliseen fasilitointiin sekä osaamisen vahvistamiseen. Työskentely voidaan integroida olemassa oleviin rakenteisiin, kuten tiimipalavereihin, kehittämispäiviin tai muuhun säännölliseen toimintaan, mikä vähentää erillisten resurssien tarvetta.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Kehittäjäorganisaatiot
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL)
Toimiala
Ammatillinen koulutus ja osaaminen (sote-alat)
Toimintaympäristö
Arvotyöskentelyprosessin ensimmäinen versio on tuotettu THL:n luotsaaman Stigman ja syrjinnän asiantuntijaryhmän tuella.
Toimintamallin tyyppi
Menetelmä
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Otettu kehittämisympäristössä käyttöön
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)