Sote-keskus päihdesairaanhoitaja Hoidon jatkuvuusmallissa / RRP2, Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue (RRP, P4, I1)
Päihdepalvelut integroidaan tiiviimmin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin sote-keskuksissa sekä tiivistetään yhteistyötä mielenterveyspalveluiden kanssa. Tarkoituksena vahvistaa päihdepalvelujen saatavuutta, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.
Toimintamallin nimi
Päihdepalvelut integroidaan tiiviimmin terveyden- ja sairaanhoidon palveluihin sote-keskuksissa sekä tiivistetään yhteistyötä mielenterveyspalveluiden kanssa. Tarkoituksena vahvistaa päihdepalvelujen saatavuutta, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta.
Sote-keskus päihdesairaanhoitaja –pilotti RRP2 v. 2024
Pilotissa jalkautetaan päihde- ja riippuvuuspalveluista päihdesairaanhoitaja per sote-keskus kahteen suurimpaan sote-keskukseen Oulussa eli Kontinkaalle ja Tuiraan. Päihdepäivystys toimi rinnalla.
Asiakkaat hakeutuvat päihde- ja riippuvuushoitoon sote-keskusten kautta (HTA kivijalassa, puhelin tai digi).
Kiireelliset tilanteet ohjataan arvioon ja hoitoon terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden kiirevastaanotolle. Kiireettömät ajanvarauskella päihdesairaanhoitajan kiireettömälle vastaanotolla, jossa tarjotaan sisällöltään yksilöllisesti suunniteltu 1-5 ( x hoitojakso ensivaihetyöskentelyssä. Tarvittaessa tehdään jatkohoitoon ohjaus pidempään työskentelyyn päihde-ja riippuvuuspalveluihin tai muuhun palveluun. Toimintamallissa mahdollistetaan suora-ajanvarausmahdollisuus lääkärien ja sairaanhoitajien vastaanotoilta kiireettömään hoitoon päihdesairaanhoitajan vo:lle.
Päihdesairaanhoita on konsultoitavissa tesa:lle (pilotin alussa myös kiireellisissä asioissa). Myös mielenterveyspalveluista konsultaatiomahdollisuus. Sosiaalipalveluista mahdollisuus konsultoida puhelimitse tai turvasähköpostilla.
Päihdepalveluista mahdollistetaan sujuvat konsultointikäytännöt tesalle ja myös mielenterveyspalveluihin.
Selkeytetään ja sovitaan tehtäväjaosta.
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen järjestämissuunnitelmassa on asetettu tavoitteeksi, että mielenterveys- ja päihdepalveluita on saatavissa sote-keskuksista. Asiakas on kaikessa toiminnassa keskiössä ja on aktiivinen toimija. Hyvinvointialueen tavoitteena on ennaltaehkäisevän perustason hoitoon pääsyn paraneminen ja nopeutuminen. Järjestämissuunnitelmassa luvataan apun saaminen yhdellä yhteydenotolla.
Pohteen sosiaali- ja terveyskeskuksissa rakennetaan toimintamalleja sellaisiksi, että ne tukevat paremmin ammattilaisen ja asiakkaan välisen hoitosuhteen jatkuvuutta. Hoitosuhteen jatkuvuus turvataan nimeämällä asiakkaalle omalääkäri, omahoitaja tai molemmat. Hoidon jatkuvuusmalliin siirryttäessä pitkäaikaiset asiakassuhteet huomioidaan pitämällä pysyvät hoitosuhteet voimassa. Hoidon jatkuvuusmalli koskee kiireetöntä hoitoa. Kiireellisessä vastaanottotyössä hoidon jatkuvuutta ei pystytä aina huomioimaan, vaan siinä hoito tapahtuu asiakaskohtaisesti oikean ammattilaisen toimesta.
Pohteen alueella kehitetään myös ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytäntöjä hoidon jatkuvuus huomioiden ja tiivistetään kuntoutuspalvelujen, mielenterveys- ja päihdepalvelujen, sosiaalipalvelujen ja terveyden- ja sairaanhoidon palvelujen yhteistyötä sote-keskuksissa. Lisäksi vahvistetaan mielenterveys- ja päihde sekä riippuvuushaasteiden tunnistamista ja hoitoonohjautumista sote-keskuksissa. Uusien toimintamallien tavoitteena on sujuvampi moniammatillinen yhteistyö, tiimityön hyödyt ja parempi diagnostiikka ja hoidon koordinaatio.
Kestävän kasvun ohjelman RRP2- hankkeessa tavoitteena on parantaa hoitoon pääsyä ja vahvistaa palveluiden saatavuutta.
Hoidon jatkuvuusmallin implentointi ja vakiinnuttamisen mielenterveys- ja päihdepalveluiden kehittämisen osioissa kehitettävää sote-keskus päihdesairanhoitaja -toimintamallia pilotoidaan Oulussa Tuiran ja Kontinkankaan sote-keskukissa. Tuiran sote-keskuksen väestömäärä on 63 300 asukasta ja Kontinkankaan 83 500.
Kohderyhmänä on täysi-ikäiset haitallisesti tai riippuvuustasoisesti päihteitä käyttävät ihmiset sekä toiminnallisista riippuvuuksista kuten rahapeliongelmien kanssa kamppailevat. Päihde- ja riippuvuusongelmaisilla on erilaisia taustoja ja elämäntilanteita. Heidän tarpeensa ja haasteensa vaihtelevat ongelman asteesta, elämänhallinna tasosta sekä muista sosiaalisista ja terveydellisistä ongelmista riippuen. Osalla kohderyhmään kuuluvista voi olla kokemusta syrjäytymisestä, mielenterveydenhaasteista, asunnottomuudesta, toimeentulon haasteista tai näistä kaikista. He saattavat myös kohdata ennakkoluuloja ja leimautumista, mikä voi vaikeuttaa avun hakemista ja vastaanottamista. Päihde-ja riippuvuusongelmat eivät ole pelkästään yksilöiden valintoja, vaan liittyvät usein laajempiin biologisiin, psykologisiin ja sosiaalisiin tekijöihin.
Hyvinvointialueille siirryttäessä Pohteella mielenterveys- ja päihdeintegraatio jäänyt on vähäiseksi sekä irralleen terveyden- ja sairaanhoidon palveluista mikä on haastanut entisestään moniammatillista yhteistyötä asiakkaiden hoidossa. On tunnistettu tiivimmän yhteistyön tarvetta niin ammattilaisten kuin asiakkaiden näkökulmasta. Ammattilaisten ollessa lähempänä toisiaan on yhteistyö moniammatillisempaa ja hoito kokonaisvaltaisempaa.
Tärkeä on myös huomioida päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivien fyysinen tervys ja hyvinvointi sekä mahdollisten sairauksien hoito. Yhteistyön kehittyessä päällekkäinen työ vähenee ja ohjautuminen tarkoituksenmuakiselle ammattilaiselle paranee. Päihdepalveluiden ollessa lähempänä yleisiä terveydenhuollon palveluita saavutettavuus lisäntyy, stigma vähenee sekä ihmisten kynnys hakeutua hoitoon madaltuu.
Päihde- ja riippuvuusongelmien varhainen tunnistaminen ja hoito on keskeinenen keino ehkäistä ongelmien pahenemista ja edistää toipumista. Varhaisessa vaiheessa tunnistetut ongelmat ovat usein helpoimmin hoidettavissa ja se voi vähentää sekä yksilön että yhteiskunnan kustannuksia. On tunnistettu, että sosiaali- ja terveyskeskuksissa päihde- ja riippuvuusongelmien tunnistamiseen tarvitaan osaamiseen vahvistamista. Tärkeää on myös huomioida asiakkaan oikea-aikainen ohjautuminen tarkoituksenmukaiselle ammattilaiselle mahdollisimman pian yhteydenotosta ja tunnistetusta hoidontarpeesta sosiaali- ja terveyskeskuksessa. Palveluissa on tunnistettu 'luukuttamista' ja etenkin haavoittuvassa asemassa olevien asiakkaiden riskiä pudota palveluista juuri siirtymävaiheissa ammattilaisten välillä. Tiedetään myös, että päihde- ja riippuvuusongelmista kärsivillä on usein paljon terveysongelmia ja somaattista sairastavuutta. Yhteistyötä edistääkseen on myös tärkeä kehittää ammattilaisten välisiä konsultaatiokäytänteitä.
Kehitteillä olevan toimintamallin tarkoituksena on vahvistaa päihdetyön osaamista hyvinvointikeskuksissa. Tavoitteena on edistää päihde- ja riippuvuusongelmien varhaista tunnistamista, tarjota tukea sekä madaltaa hoitoon hakeutumisen kynnystä sekä ohjautumista. Tarkoituksena on tarjota mahdollisimman varhaisessa vaiheessa neuvontaa, ohjausta ja hoitoa, tätä kautta vähentää päihteiden käyttöä tai esimerkiksi rahapelaamista ja siitä seuraavia erilaisia haittoja. Tärkeä on myös huomioida fyysinen tervys ja hyvinvointi sekä mahdollisten sairauksien hoito.
Monialaisessa kehittämistessä mukana päihde-, tesa- sekä mt-palvelut.
Pilotista hyvät kokemukset
Kontinkankaalla 28% ja Tuirassa 55% päihdehoitoa koskevista tapauksista saatiin ratkaisua yksittäisellä konsultaatiolla, muut ohjautuivat pääasiassa päihdesairaanhoitajalle ensivaihetyöskentelyyn jatkohoitoon. Päihdesairaanhoitajan vastaanotolla hoidetuista 71% Kontinkankaalla ja 80% Tuirassa eivät tarvinneet ohjausta muihin palveluihin interventioiden jälkeen.
Toimintamalli on tiivistänyt ja selkeyttänyt päihdepalvelujen, sosiaali- ja terveyskeskusten vastaanottojen ja mielenterveyspalvelujen välistä yhteistyötä sekä rooleja. Se on vahvistanut päihdepalvelujen saatavuutta, hoitoon pääsyä ja hoidon jatkuvuutta sekä sote-keskusten päihde- ja riippuvuusosaamista. Toimintamalli on madaltanut asiakkaiden hoitoon hakeutumisen kynnystä, sillä hoitoon voi hakeutua sosiaali- ja terveyskeskuksen kautta. Asiakkaat tulevat varhaisemmassa vaiheessa hakemaan apua päihde- ja riippuvuusasioissa eivätkä ongelmat eivät ole ehtineet monimutkaistua.
Hyvinvointialueen näkökulmasta pilotoitu toimintamalli on käyttöönotettavissa Oulun avopäihdepalveluihin sekä jatkossa sovellettavissa koko Pohteen alueen päihde- ja riippuvuushoidon yhtenäistämiseen. Oulussa päädyttiinkin pilotin hyvien tulosten perusteella siirtämään päihdepäivystyksen palvelut ja ohjautuminen sotekeskuksiin 2/2025 alkaen.