Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosiaalisen hyvinvoinnin vajeiden kuten yksinäisyyden tiedetään aiheuttavan inhimillistä kärsimystä, terveysongelmia sekä lisääntyvää sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä, minkä vuoksi on tärkeää löytää keinoja sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimiseen ja yksinäisyyden ehkäisyyn.
Sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen on yksi alueellisen laajan
hyvinvointisuunnitelman toimenpiteistä. Yhteistyö eri toimijoiden, kuten kuntien ja järjestöjen kanssa on keskeisessä osassa toteutusta.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Sosiaalisella hyvinvoinnilla tarkoitetaan yksilön vuorovaikutusta ympäristöönsä ja yhteisöönsä. Sosiaalinen hyvinvointi on käsitteenä laaja ja yksilön sosiaalista hyvinvointia voidaan tarkastella eri näkökulmista kuten mielenterveyden, osallisuuden kokemuksen, yksinäisyyden kokemuksen tai syrjäytymisriskissä olemisen näkökulmista.
Työikäisten psyykkinen oireilu, yksinäisyys ja koettu stressi sekä nuorten ahdistuneisuus ovat lisääntyneet. Erityisesti koronapandemia vaikutti nuoriin ja nuoriin aikuisiin, kun rajoitustoimet estivät lähiopiskelun, harrastukset ja muiden
nuorten tapaamiset. Rajoitukset lisäsivät yksinäisyyttä ja heikensivät osallisuuden kokemusta. Syrjäytymisriskissä (ei työssä, ei opiskele, ei ole varusmiespalvelussa) olevia 18–24-vuotiaita oli Satakunnassa 19,2 % vuonna 2023 vastaavan ikäisistä Satakunnassa.
Sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset kohtaavat työssään jatkuvasti nuoria, joilla on sosiaalisen hyvinvoinnin vajeita. Hankkeessa tehty kysely hyvinvointialueen ammattilaisille osoitti, että valtaosa (94%) 112:sta vastaajasta kohtaa työssään yksinäisiä asiakkaita. Vaikka vastaajat hyödynsivät järjestöjen, kuntien ja muiden toimijoiden sosiaalista hyvinvointia tukevia palveluja, toivottiin niistä myös lisää tietoa.
Asiakkaiden sosiaalisen hyvinvoinnin puutteet voivat näkyä erilaisina terveysongelmina kuten mielenterveyden ongelmina. Yksinäisyyden on myös todettu aiheuttavan suurempaa määrää terveydenhuollon käyntejä.
Sosiaalinen hyvinvointi tulisi ottaa huomioon sosiaali- ja terveydenhuollossa. Puuttumalla sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin edistetään kokonaisvaltaista hyvinvointia ja voidaan vähentää tarpeetonta palveluiden kysyntää. Sosiaalinen tuki, osallisuus ja yhteisöllisyys ovat keskeisiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja elämänlaatuun.
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden kohderyhmänä ovat asiakastyötä nuorten aikuisten parissa tekevät sosiaali- ja terveysalan ammattilaiset hyvinvointialueella, alueen järjestöissä, kunnissa, ja seurakunnissa. Asiakasymmärrystä on kerrytetty välillisesti mukana olleiden toimijoiden kautta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen kokonaisuuden tavoitteena on vahvistaa asiakastyötä tekevien ammattilaisten herkkyyttä huomioida asiakkaiden sosiaalinen hyvinvointi.
Tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä sekä lisätä tietoisuutta palveluista ja toiminnoista, jotka voivat vahvistaa asiakkaiden sosiaalista hyvinvointia ja ehkäistä yksinäisyyttä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kokonaisuuteen liittyy seuraavat toimenpiteet: hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssi, jossa osana kokonaisuutta sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje, Kumppanuuspöydän pilotointi nuorten aikuisten parissa toimiville ammattilaisille sekä Toimijat tutuiksi -tapahtuma nuorten aikuisten parissa toimiville ammattilaisille.
Kumppanuuspöytä: osallistujien arvio kumppanuuspöydästä toimintatapana sekä osallistujien arvio tapahtuneesta muutoksesta sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisessa.
Hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssi, jonka osana sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje: ammattilaisten arvio kurssin hyödyllisyydestä, hyödyntävätkö ammattilaiset oppimaansa työssään.
Toimijat tutuiksi -tapahtuma: lisäsikö tapahtuma ammattilaisten tietoisuutta nuorten aikuisten palveluista ja toiminnoista, hyödyntävätkö ammattilaiset tapahtumasta saatua tietoa työssään.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Kumppanuuspöytää kokeiltiin ratkaisujen löytämiseksi nuorten aikuisten sosiaalisen hyvinvoinnin vajeisiin. Samalla arvioitiin kumppanuuspöydän toimivuutta ja mahdollisuutta hyödyntää sitä tulevaisuudessa hyvinvointialueella ratkaisujen kehittämisessä tai päätöksenteon täydentämisessä. Kumppanuuspöydän hyödyntäminen vaatii vastuuorganisaation sekä –henkilön, joka koordinoi ja suunnittelee tapaamiset ja niiden sisällön sekä kokoaa kumppanuuspöydän edustajat. Koordinointia tarvitaan myös yhteisten tavoitteiden muodostamiseksi sekä niiden saavuttamiseksi ja arvioimiseksi. Työskentely vaatii työryhmältä sitoutumista, jaettua vastuuta ja toiminnan arviointia.
Laadittiin sosiaalisen hyvinvoinnin huomioimisen ohje osana hyvinvoinnin edistämisen moodle-kurssia. Kurssia on ollut suunnittelemassa kolme työntekijää, joista jokainen otti vastuulleen yhden kokonaisuuden (sosiaalinen hyvinvointi, kulttuurihyvinvointi sekä luontohyvinvointi). Kurssi yhdistää teorian ja käytännön. Kurssilta ammattilaiset saavat käytännön työkaluja sosiaalisen hyvinvoinnin, kulttuurihyvinvoinnin ja luontohyvinvoinnin teemoista. Kurssi on jokaisen hyvinvointialueen ammattilaisen vapaasti hyödynnettävissä itseopiskelumateriaalina moodle-oppimisalustalla. Kurssin suorittaminen vie noin tunnin. Osallistujilta pyydetään kurssipalautetta kurssin yhteydessä.
Järjestettiin Toimijat tutuiksi -tapahtuma nuorten aikuisten parissa työskenteleville ammattilaisille. Tapahtumaan kutsuttiin kumppanuuspöytään osallistuneet toimijat kertomaan toiminnastaan. Tätä joukkoa laajennettiin niin, että tapahtumassa oli esittelemässä toimintaansa 15 eri tahoa. Jokaisella esittelijällä oli mahdollisuus lyhyeen, organisaationsa ydintoiminnot tiivistävään esitykseen. Esityksien jälkeen toimijoilla oli mahdollisuus esitellä toimintaansa kuulijoille näytteilleasettajina. Tapahtuman järjestäminen vaati käytännön suunnittelua, joka painottui esiintyjien valintaan sekä yhteydenpitoon käytännön järjestelyistä.
Tapahtumaan tavoiteltiin runsasta osanottoa (noin 100 osallistujaa), mikä vaati tapahtuman markkinointia riittävän ajoissa. Osanottajamäärän suuruus vaikutti myös sopivan tapahtumatilan valintaan. Tilaksi valikoitui auditorio, jonka edustalla oli tilaa näytteilleasettajien pöydille tilaisuuden jälkeen. Tapahtumassa erityisen tärkeää oli aikataulussa pysymisen huomioiminen, koska esiintyjiä oli useita ja jokaisella oli lyhyt puheenvuoro. Tapahtuman jälkeen esiintyjiltä ja osallistujilta kerättiin palaute tapahtumasta.
