Sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta / Palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Luotu 28.05.2021
Sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta / Palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke
Sosiaalihuoltolain mukainen työllistymistä tukeva toiminta ja työtoiminta / Palvelukuvaus ja palvelupolku, Meijän kyvyt käyttöön -hanke

Tiivistelmä

Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaista toimintaa tarjotaan niille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella ja pois työelämästä tai muusta aktiivisesta toiminnasta. Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa (27 e) voidaan järjestää työpajalla, toimintakeskuksissa tai vastaavassa paikassa ryhmämuotoisena toimintana tai avointen työmarkkinoiden työpaikassa tapahtuvana avotyötoimintana. Sosiaalihuoltolain 27 d mukainen vammaisten työllistymistä edistävä toiminta tapahtuu työehtosopimuksen mukaisessa työssä työpaikalla.

Asiakkaat ovat henkilöitä, joilla vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn takia on vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä elämäntoiminnoista, he tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea työllistymiseen tai he tarvitsevat toimintaa arjen toimintakyvyn edistämiseen tai ylläpitämiseen. Näin ollen palvelu on kuntouttavaa, motivoivaa, kannustavaa ja pyrkii lisäämään asiakkaan toimintakykyä, elämänhallintaa ja yhteiskuntaan integroitumisen mahdollisuuksia.

Palvelusta vastaa kunnan sosiaalipalvelut ja varsinaista toimintaa voidaan järjestää kunnan tai palveluntuottajien toimesta.

Palveluun ohjaavia tahoja on useita: ammatillinen kuntoutus, mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, psykiatrinen sairaala, psykiatrian poliklinikka, aikuissosiaalityö, erityisammattiopisto, tuetun asumisen yksiköt. Osa asiakkaista löytää palveluun itse. Asiakkuus on vapaaehtoista ja näin ollen myös poistuminen omaehtoista.

Palvelun kesto on yksilöllinen ja vaihtelu suuri, sillä palvelussa voidaan olla muutamasta kuukaudesta jopa vuosiin. Palvelu perustuu yksilölliseen suunnitelmaan, joka laaditaan palvelun aloitusvaiheessa. Tuolloin tehdään lain edellyttämä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Suunnitelmaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin palvelun edetessä. Palvelusta siirtymistä tapahtuu lähinnä ammatilliseen kuntoutukseen. Osa työllistyy, lähtee opintoihin, vaihtaa paikkakuntaa tai siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan. Jonkin verran on myös niitä, jotka eivät syystä tai toisesta jatka palvelun jälkeen toiseen palveluun/toimintaan. Haasteena nähdään, että palvelusta toiseen siirtymässä voi tulla katkoksia tai odotusaikoja, jotka eivät edistä asiakkaan kuntoutusta.

Mikäli palvelua tuottaa palveluntuottaja, on taholle määritelty kriteerit, jotka toiminnan tulee täyttää. Näitä kriteereitä voi olla esim. riittävän koulutetun henkilöstön määrä, raportointi- ja seurantavelvoite sekä vaikuttavuustietojen raportointi tilaajalle ja asiakkaan kanssa tehtävä henkilökohtainen suunnitelma, johon määritellään toiminnan sisältö ja tavoitteet.

Palvelu on lakisääteinen, mutta siihen ei ole lakisääteistä oikeutta vaan palvelua ohjaa käytettävissä olevat määrärahat. Palvelulle voisi olla enemmän tarvetta kuin sitä pystytään tarjoamaan. Toisaalta pienillä paikkakunnilla palveluihin ohjautuvien määrä on pientä. Kunta voi käyttää harkintaa palvelun järjestämisessä ja lähtökohtana on asiakkaan tarpeet ja hyötyminen tuotettavasta palvelusta.

Työtoiminta (27 e) voi olla jatkumoa sosiaaliselle kuntoutukselle tai sitä voidaan järjestää myös samanaikaisesti, joten yksilöllinen harkinta on tarpeen ja tärkeää on huomioida, mistä asiakas eniten hyötyy. Pilottikunnasta saadun tiedon mukaan uusi ja nouseva ryhmä 27 d ja e mukaisen palvelun käyttäjäksi ovat nuoret, joilla on neuropsykologisia haasteita ja jotka eivät saa kehitysvammadiagnoosia, eivätkä ole oikeutettuja erityishuoltolain mukaiseen työtoimintaan.

Sosiaalihuoltolain 27 e & d -pykälien palvelukuvauksen pohjalta luotiin visuaalinen ja interaktiivinen palvelupolkukuvaus. Kuvaus havainnollistaa asiakaan palvelupolkua vaiheittain vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevaan toimintaan tai työtoimintaan ja siitä eteenpäin sekä eri toimijoita ja toimijoiden roolia palvelupolulla. Palvelupolkukuvausta voidaan hyödyntää asiakastyössä sekä työkyvyn tuen parissa toimivien ammattilaisten perehtymisessä sosiaalihuoltolain 27 e & d -pykälien mukaisiin palveluihin ja niihin liittyvään verkostotyöhön. 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Kehitysvammaiset, vammaiset
Paljon palveluita tarvitsevat
Työttömät

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Meijän kyvyt käyttöön -hanke Twitterissä

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Palvelukuvaus ja palvelupolkumallinnus tuotetaan osana kansalliseen Työkykyohjelmaan osallistuvan Meijän kyvyt käyttöön -hankkeen kokonaisuutta. Hankkeen rahoittajana toimii sosiaali- ja terveysministeriö (STM) ja sen ohjauksesta vastaa Terveyden ja hyvinvoinninlaitos (THL). Hankkeen tavoitteena on mallintaa työkyvyn tuen tiimiä ja tätä kautta helpottaa asiakkaiden palveluiden yhdistämistä ja eri organisaatioiden yhteistyötä osatyökyisten työllistymisen edistämisessä.

Tavoitteena on myös selkeyttää tuetun työllistymisen menetelmiä ja ottaa käyttöön erityisesti laatukriteereihin perustuvaa tuetun työllistymisen työhönvalmennusta. Asiakasosallisuus on vahvasti mukana hankkeen kehittämistyössä, minkä lisäksi hankkeessa kehitetään asiakasvastaavamallia, joka helpottaa asiakkaan kokonaistilanteen hallintaa, liikkumista palvelukokonaisuudessa ja tukee asiakasta palveluiden yhdistämisessä.

Työkykyohjelma on osa Marinin hallituksen työllisyystoimenpiteitä ja yhdistyy vahvasti muun muassa sosiaali- ja terveysministeriön Tulevaisuuden sosiaali- ja terveyskeskus -ohjelmaan sekä työ- ja elinkeinoministeriön toimenpiteisiin muun muassa työllisyyden kuntakokeilujen kautta.

THL, työkykyohjelma
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukainen palvelu sekoitetaan helposti toisiinsa, koska palvelua tuotetaan samantyyliselle asiakasryhmälle, vaikka työllistämismuodot eroavat toisistaan merkittävästi. Palvelu perustuu sosiaalihuoltolakiin (710/1982) sekä lakiin sosiaalihuoltolain muuttamisesta (68/2002) ja on kuntouttavaa ja henkilön työkykyä kartoittavaa.

Palvelu on tarkoitettu niille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille , jotka ovat olleet pitkään pois työelämästä tai muusta aktiivisesta toiminnasta tai ovat työelämän ulkopuolella. 27 d -pykälän mukaan järjestettävä toiminta on työsuhteista toimintaa, josta maksetaan palkkaa.  27 e -pykälän mukaan järjestettävä toiminta on työtoimintaa tai avotyötoimintaa ja siitä maksetaan työosuusrahaa. 

Palvelu on lakisääteinen, mutta palveluun ei ole lakisääteistä oikeutta ja sitä toteutetaan talousarvion määrärahan puitteissa (pienillä paikkakunnilla määrärahasidonnaisuus ei ohjaa palvelua). Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa ei myönnetä silloin kun asiakas kykenee kuntouttavaan työtoimintaan, osallistumaan muuhun työllistämistä edistävään toimenpiteeseen tai hän saa työmarkkinatukea.

Palvelun avulla on tarkoitus vahvistaa asiakkaan elämänhallintaa erilaisten palveluntuottajan tai kunnan itsensä tuottamien sosiaalisen kuntoutuksen menetelmien avulla sekä motivoimalla ja kannustamalla asiakasta. Toiminnan tavoitteena on lisätä asiakkaan elämänhallintaa ja mahdollisuuksia integroitua yhteiskuntaan. Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa voidaan järjestää työpajalla, toimintakeskuksissa tai vastaavassa paikassa ryhmämuotoisena toimintana. Palkkasuhteisessa työssä ollaan työehtojen mukaisessa työsuhteessa ja sitä toteutetaan erilaisissa työympäristöissä. 

Toimintamallissa luotavan palvelukuvauksen pohjalta sosiaalihuoltolain mukaan järjestettävää toimintaa voidaan yhtenäistää Keski-Suomen alueella. Palvelukuvaus havainnollistaa prosessia asiakkaalle ja auttaa osaltaan varmistamaan tasapuolisen ja laadukkaan palvelun toteutumisen paikkakunnasta riippumatta. Ammattilaisten on mahdollista noudattaa yhtenäistä palvelupolkua ja käyttää sitä työkaluna asiakastyössä ja uusien työntekijöiden perehdyttämisessä. Laajemmassa kuvassa yhtenäinen ja selkeä palvelukuvaus ja -polku edistää parempien palvelukokonaisuuksien luomista ja lisää pitkäaikaistyöttömien ja osatyökykyisten työllistymisen mahdollisuuksia.

Suuri osa sosiaalihuoltolain mukaisista palveluista on määrärahasidonnaisia palveluita, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa. Asiakkuus lähtee vapaaehtoisuudesta, joten myös palveluista poistuminen on omaehtoista. Palvelun myöntämisen tulee kutenkin aina perustua yksilöllisen palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan (SHL 1301/2014, §§36 ja 39). Nämä tehdään yhdessä asiakkaan ja hänen tarpeitaan vastaavan palveluverkoston kanssa. Asiakassuunnitelman perusteella määritellään palvelun kesto. Palvelua voidaan jatkaa uudella palvelutarpeen arviointiin perustuvalla päätöksellä ja määrärahojen puitteissa tarpeen mukaan.

Palvelun sisältö riippuu palveluntuottajasta, mutta perusperiaatteena on tuottaa matalan kynnyksen toimintaa.

Haasteena isossa kaupungissa nähdään, että palveluun ei ole lakisääteistä oikeutta vaan palvelua ohjaa käytettävissä olevat määrärahat. Näin ollen palvelu on ”toissijainen” ja palvelulle olisi enemmän tarvetta kuin mitä määrärahoja on. Siirtymä työllisyyspalveluiden asiakkaaksi on haastavaa ja ammatillisen kuntoutuksen polut pitkiä. Siirtymät eri palveluiden välillä voivat olla vaikeita ja saattavat aiheuttaa turhia katkoksia palveluiden välillä ja näitä pitäisi pystyä minimoimaan. Asiakkaalla pitäisi olla mahdollisuus päästä eteenpäin ja asiakkaan verkoston vaikuttavuutta tulee lisätä. Asiakasta pitäisi pystyä haastamaan esim. lisäämällä työpäiviä ja asiakkaalla tulisi olla mahdollisuus edetä toiminnassa omien voimavarojen ja toimintakyvyn lisääntyessä.

Tuetun työllistymisen ja työhönvalmennuksen kehittämisellä nähdään olevan vaikutus työllistymismahdollisuuksien paranemiseen ja tämä vaatii suunnitelmallisuutta ja systemaattisuutta.

Kehittämistyön kohderyhmänä on työkyvyn tuenpiirissä toimivat ammattilaiset, joiden kautta työn tulokset välittyvät osatyökykyisiin ja pitkäaikaistyöttömiin. Asiakasymmärrystä on lisätty haastattelen kunnan työntekijää palvelupolun koostamisessa. Muiden kuntien edustajille on lähetetty sähköpostitse kuvaus kommentoitavaksi. Asiakasymmärrys on lisääntynyt myös yhteisessä Työkyvyn tuen -koulutuksessa, jossa osallistujina on ollut pilottikuntien ja verkostojen ammattilaisia.

Toimintaa ohjaa lait, joiden mukaan toimintaa järjestetään. Kuntien rakenteet ja toiminnan järjestämistavat ovat moninaiset ja juuri siihen kuntaan mietityt ja asiakaslähtöiset. Tämä kuntien palvelun järjestämisen monimuotoisuus tuo yhtäältä rikkautta palveluun ja toisaalta haasteita yhtenäisen toimintamallin luomiseen. Myös asiakasvolyymeissa on suurta eroa ja tämä tulee huomioida palvelukuvausta tehdessä.

Sosiaalihuoltolaki, 710/1982
Laki sosiaalihuoltolain muuttamisesta, 68/2002
Sosiaalihuoltolaki
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalvelujen, Te-palveluiden sekä työllisyyspalveluiden kanssa tulisi kehittää. Asiakkaalle tehtäviin säännöllisiin arviointeihin osallistuu yksilöllisesti sovitusti isompi kokoonpano, mikä nähdään hyvänä asiana. Mikäli verkosto on suppea voi näkemys asiakkaan kokonaiskuvasta jäädä suppeaksi. 

Työkykyohjelman toimenpidekokonaisuudessa kehitettävän Työkyvyn tuen tiimin rakenteella pystytään ohjaamaan asiakasta oikeisiin palveluihin ja tukemaan häntä yksilöllisen tuen tarpeen mukaan. Tästä hyötyisi myös sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelussa olevat, koska vahva verkosto edesauttaa asiakkaan kokonaiselämänhallintaa ja työllistymistä. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Hanke kehittää toimintamalleja ympäristöön, jossa tuloksien mittaaminen lyhyellä aikavälillä ja erityisesti tuloksellisen vaikuttavuuden mittaaminen on haastavaa. Palvelukuvauksien tuomaa muutosta kokonaisuuteen on kuitenkin mahdollista mitata. Tavoitteiden toteutumista ja laatua voidaan mitata jalkautuksen jälkeen ammattilaisille toteutettavien haastatteluiden ja kyselyiden avulla.

Hankkeen aikana on mahdollista saada tietoa palvelun sujuvuudesta ja laadusta. Tärkeää on kuitenkin arvioida, miten palvelukuvaus on yhdessä muiden hankkeessa toteutettujen palvelukuvausten ja toimenpiteiden kanssa helpottanut ammattilaisten työskentelyä ja edistänyt asiakkaiden työllistymistä. Muutoksen mittaamista voitaisiin toteuttaa muun muassa seuraavien kysymyksien pohjalta:

Sosiaalihuoltolain mukaista palvelua järjestävä taho:

- Onko palvelukuvaus helpottanut palvelukokonaisuuksien suunnittelua ja asiakasohjausta?

- Onko palvelukuvaus lisännyt työkyvyn tuen tiimin ammattilaisten palvelutuntemusta, asiakkaan oikeaan palveluun saattamista ja helpottanut verkostotyöskentelyä? 

- Onko asiakasprosessit tehostuneet ja/tai helpottuneet palvelukuvauksen luomisen jälkeen?

- Onko palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?

- Onko palvelusta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?

Työkyvyn tuen tiimin verkoston ammattilaiset: 

- Onko palvelukuvaus lisännyt tuntemustasi palvelusta?

- Onko palvelukuvaus helpottanut työkyvyn tuen palvelukokonaisuuksien laatimista?

- Onko palvelukuvaus yhtenäistänyt palvelua? 

- Onko palvelukuvauksen käyttöönoton jälkeen tapahtunut muutosta palvelun laadussa?

- Onko palvelusta ohjauduttu aiempaa paremmin avoimille työmarkkinoille?

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kaikkia toimintamalliin sisältyviä palveluita ohjaa laki ja kunnat osaltaan toteuttavat jo palveluita tahoillaan, riippuen palveluiden tarpeesta ja resursseista. Yhtenäiset palvelukuvaukset muodostavat raamit Keski-Suomen alueen palveluille, jotka sisältyvät toimintamalliin. Tätä kautta työkyvyn tuen tiimeissä ja työkyvyn tuen parissa työskenteleville ammattilaisille, muodostuisi parempi kuva siitä, millaisia palvelut alueella on ja asiakkaille tarjotaan samankaltaista palvelua koko Keski-Suomen alueella. 

Kuntien on hyvä ottaa käyttöön yhtenäiset palvelukuvaukset omassa toiminnassaan, jotta asiakkaille voidaan taata yhdenvertaiset palvelut. Kynnystä on madallettu yhteiskehittämällä toimintamalleja pilottikuntien kanssa, jolloin pilottikuntia on sitoutettu kehittämistyön aikana toimintamalleihin. Pilottikuntien palvelukuvausten käyttöönoton jälkeen palvelukuvauksia aletaan viemään muihin Keski-Suomen hankekuntiin. Palvelukuvauksia vietäessä kuntiin, kunnille kerrotaan selkeästi, mitä yhtenäisillä palvelukuvauksilla tavoitellaan ja tarjotaan mahdollisuus täydentää palvelukuvauksia. Näillä toimilla pyritään lisäämään kuntien sitoutumista palvelukuvauksiin. 

Erityistä lisäresurssia kunnilta ei vaadita palveluiden jo toimiessa kunnissa, mutta kuntien on peilattava järjestämiään palveluita palvelukuvauksiin. 

Toimintamallin ydinsisältö

Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaista toimintaa tarjotaan niille sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaille, jotka ovat olleet pitkään työelämän ulkopuolella ja pois työelämästä tai muusta aktiivisesta toiminnasta. Sosiaalihuoltolain mukaista työtoimintaa (27 e) voidaan järjestää työpajalla, toimintakeskuksissa tai vastaavassa paikassa ryhmämuotoisena toimintana tai avointen työmarkkinoiden työpaikassa tapahtuvana avotyötoimintana. Sosiaalihuoltolain 27 d mukainen vammaisten työllistymistä edistävä toiminta tapahtuu työehtosopimuksen mukaisessa työssä työpaikalla.

Asiakkaat ovat henkilöitä, joilla vamman, sairauden tai muun vastaavan syyn takia on vaikeuksia suoriutua jokapäiväisistä elämäntoiminnoista, he tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea työllistymiseen tai he tarvitsevat toimintaa arjen toimintakyvyn edistämiseen tai ylläpitämiseen. Näin ollen palvelu on kuntouttavaa, motivoivaa, kannustavaa ja pyrkii lisäämään asiakkaan toimintakykyä, elämänhallintaa ja yhteiskuntaan integroitumisen mahdollisuuksia.

Palvelusta vastaa kunnan sosiaalipalvelut ja varsinaista toimintaa voidaan järjestää kunnan tai palveluntuottajien toimesta.

Palveluun ohjaavia tahoja on useita: ammatillinen kuntoutus, mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, psykiatrinen sairaala, psykiatrian poliklinikka, aikuissosiaalityö, erityisammattiopisto, tuetun asumisen yksiköt. Osa asiakkaista löytää palveluun itse. Asiakkuus on vapaaehtoista ja näin ollen myös poistuminen omaehtoista.

Palvelun kesto on yksilöllinen ja vaihtelu suuri, sillä palvelussa voidaan olla muutamasta kuukaudesta jopa vuosiin. Palvelu perustuu yksilölliseen suunnitelmaan, joka laaditaan palvelun aloitusvaiheessa. Tuolloin tehdään lain edellyttämä palvelutarpeen arviointi ja asiakassuunnitelma. Suunnitelmaa tarkastellaan säännöllisin väliajoin palvelun edetessä. Palvelusta siirtymistä tapahtuu lähinnä ammatilliseen kuntoutukseen. Osa työllistyy, lähtee opintoihin, vaihtaa paikkakuntaa tai siirtyy kuntouttavaan työtoimintaan. Jonkin verran on myös niitä, jotka eivät syystä tai toisesta jatka palvelun jälkeen toiseen palveluun/toimintaan. Haasteena nähdään, että palvelusta toiseen siirtymässä voi tulla katkoksia tai odotusaikoja, jotka eivät edistä asiakkaan kuntoutusta.

Mikäli palvelua tuottaa palveluntuottaja, on taholle määritelty kriteerit, jotka toiminnan tulee täyttää. Näitä kriteereitä voi olla esim. riittävän koulutetun henkilöstön määrä, raportointi- ja seurantavelvoite sekä vaikuttavuustietojen raportointi tilaajalle ja asiakkaan kanssa tehtävä henkilökohtainen suunnitelma, johon määritellään toiminnan sisältö ja tavoitteet.

Palvelu on lakisääteinen, mutta siihen ei ole lakisääteistä oikeutta vaan palvelua ohjaa käytettävissä olevat määrärahat. Palvelulle voisi olla enemmän tarvetta kuin sitä pystytään tarjoamaan. Toisaalta pienillä paikkakunnilla palveluihin ohjautuvien määrä on pientä. Kunta voi käyttää harkintaa palvelun järjestämisessä ja lähtökohtana on asiakkaan tarpeet ja hyötyminen tuotettavasta palvelusta.

Työtoiminta (27 e) voi olla jatkumoa sosiaaliselle kuntoutukselle tai sitä voidaan järjestää myös samanaikaisesti, joten yksilöllinen harkinta on tarpeen ja tärkeää on huomioida, mistä asiakas eniten hyötyy. Pilottikunnasta saadun tiedon mukaan uusi ja nouseva ryhmä 27 d ja e mukaisen palvelun käyttäjäksi ovat nuoret, joilla on neuropsykologisia haasteita ja jotka eivät saa kehitysvammadiagnoosia, eivätkä ole oikeutettuja erityishuoltolain mukaiseen työtoimintaan.

Sosiaalihuoltolain 27 e & d -pykälien palvelukuvauksen pohjalta luotiin visuaalinen ja interaktiivinen palvelupolkukuvaus. Kuvaus havainnollistaa asiakaan palvelupolkua vaiheittain vammaisten henkilöiden työllistämistä tukevaan toimintaan tai työtoimintaan ja siitä eteenpäin sekä eri toimijoita ja toimijoiden roolia palvelupolulla. Palvelupolkukuvausta voidaan hyödyntää asiakastyössä sekä työkyvyn tuen parissa toimivien ammattilaisten perehtymisessä sosiaalihuoltolain 27 e & d -pykälien mukaisiin palveluihin ja niihin liittyvään verkostotyöhön. 

Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaan järjestettävä toiminta, Jyväskylän kaupunki, palvelupolku (117 KB)
Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukainen toiminta, palvelukuvaus (139.89 KB)
Sosiaalihuoltolain mukainen työllistämistä tukeva toiminta ja työtoiminta

Toimintamallin aikaansaama muutos

Sosiaalihuoltolain 27 d ja e -pykälien mukaan annettavan palvelun sisältö ja toteutustapa riippuu siitä, missä kunnassa toimintaa tarjotaan. Osa kunnista tuottaa palvelun itse ja toiset ostopalveluina. Tärkeää kuitenkin on, että palvelu on asiakaslähtöistä ja tarpeen mukaista. Palvelu perustuu aina yksilölliseen palvelutarpeen arviointiin ja asiakassuunnitelmaan, jotka ohjaavat asiakasta palvelun piiriin saamaan hänelle sopivaa työ- ja toimintakykyä edistävää palvelua.

Tärkeä palvelun lisäarvo monille asiakkaille on sosiaalisten suhteiden lisääntyminen tultaessa palveluun. Tämä korostuu varsinkin silloin, kun oltu jo pitkään pois palveluista ja työllistämistoimista. Ryhmämuotoinen toiminta on hyvä keino harjoittaa työtaitoja, päivärytmiä, itsetuntoa ja sosiaalisia suhteita. Palvelun on tarkoitus olla matalan kynnyksen palvelua, mikä edesauttaa edellä mainittuja seikkoja ja voi olla monelle helpompi tapa tulla palvelun piiriin.

Palkkasuhteeseen työllistäminen on varsin vähäistä ja tätä toimintaa tulee kehittää tai pohtia muita keinoja, joilla kyseinen asiakasryhmä voisi työllistyä tuetusti palkkasuhteeseen. Laatukriteereihin perustuvan tuetun työllistymisen työhönvalmennuksen keinoin myös tätä asiakasryhmää voidaan työllistää paremmin palkkasuhteisiin töihin, edistää yhteiskuntaan integroitumista sekä vahvistaa omaa elämänhallintaa.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Moniammatillinen yhteistyö on tärkeää, koska palveluihin ohjautuvien asiakkaiden tuen tarve yleensä suuri ja monitahoinen. Hyvällä verkostotyöllä ja asiakasvastaavamallilla pyritään tukemaan asiakkaan jokapäiväisestä elämästä suoriutumista ja tukemaan työllistymisessä työsuhteiseen työhön. Mikäli asiakkaalle ei ole edellytyksiä työllistyä työsuhteeseen, on hänelle löydettävä sopiva palvelu, jonka avulla hän saa tukea elämänhallintaansa, itsetuntoon, sosiaalisiin suhteisiin ja hänelle voidaan tarjota mielekästä toimintaa. Kyseisen kaltainen palvelu voi toimia myös ennaltaehkäisevänä, jolloin esim. psykiatrisilta hoitojaksoilta voidaan välttyä. Tärkeää on huomioida myös palveluiden joustavuus ja että asiakkaalla on mahdollisuus siirtyä sujuvasti palvelusta toiseen. Ns. väliinputoamisia ei saisi syntyä ja ilman palveluita jääviä asiakkaita ei käytännössä pitäisi olla.

Tällä hetkellä sosiaalihuoltolain mukainen toiminta perustuu vanhaan sosiaalihuoltolakiin ja lakiin sosiaalihuoltolain muuttamisesta. Sosiaalihuoltolakia on uudistettu 2010-luvulla, mutta siihen on jäänyt voimaan joitakin pykäliä, kuten 27 d ja e. Haastatteluissa, kommentoinneissa ja kirjallisuutta lukiessa on käynyt ilmi, että 27 d -pykälän mukaan järjestettävä toiminta on vähäistä. Syytä siihen, mistä tämä johtuu, on hyvä pohtia ja herättää laajemmalti ajatusta, voisiko vahvemmalla tuella saada työsuhteisia paikkoja lisää.

Etuusasioiden tunteminen ja asiakkaan neuvominen, ohjaaminen ja tukeminen on tärkeää ja yhteistyötä Kelan kanssa tulee tehdä säännöllisesti.

Koska tuetun työllistymisen malli on helposti monistettavissa monille asiakasryhmille ja siitä voisi olla hyötyä työllistyjälle, jonka työllistymisen tueksi työhallinnon tai muun palvelujärjestelmän toimenpiteet eivät ole riittäviä. Palvelun tulee perustua yksilölliseen tuen tarpeeseen ja asiakkaan voimavaroihin sekä työ- ja toimintakykyyn.

Jyväskylässä toimivien palveluntuottajien haastatteluissa on tullut ilmi, että työhönvalmennus voisi olla väylä tuettuun työhön. Riittävä ohjaus olisi tosi tärkeää yksityisellä työnantajalla tapahtuvissa työsuhteissa/avotyötoiminnassa. Systemaattisen työhönvalmennuksen hyöty nähdään myös kunnissa ja moni hyötyisi siitä, että työllistymiseen saisi itselleen sopivaa ja säännöllistä tukea. Tämä helpottaisi todennäköisesti myös työnantajaa palkkaamaan vahvaa työllistymisen tukea tarvitsevaa henkilöä.

Taustatiedot

Kehittäjäorganisaatiot
Keski-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Keski-Suomi, sosiaalipalvelut
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)