Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Sosiaalihuollon työllistymistä tukeva palvelulupolku- toimintamallisssa on kuvattu seuraavien palvelukokonaisuuksien ja -polkujen nykytilaa/lähtötilannetta:
Kuntouttava työtoiminta: kuvaus palvelukuvauksista ja palvelupolusta liitteenä, versio 1
Vammaisten työtoiminta: palvelukuvaus liitteenä
Kehitysvammaisten työtoiminta ja työhönvalmennus, liitteenä
Strategisen kokonaisuuden liittymäkohdat ovat:
- Työkykyohjelma
- Tulevaisuuden sote-keskus -hanke
- Työllisyyden kuntakokeilu Lapissa, TE:n uusi asiakaspalvelumalli
- Hyvinvointialueet/sote-uudistus.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Valtakunnallinen Työkykyohjelma tukee osatyökykyisten työttömien ja pitkäaikaistyöttömien työhön pääsyä ja työssä pysymistä.
Työkyky käyttöön- hankkeen tavoitteena on rakentaa moniammatillinen palvelukokonaisuus osatyökykyisten tunnistamiseksi, työ- ja toimintakyvyn vahvistamiseksi sekä työllistymisen edistämiseksi. Haluamme Lapissa erityisesti vahvistaa voimavara- ja osaamiskeskeistä ajattelua ja viedä eteenpäin yhteiskunnallista muutosta siihen suuntaan, että jokaisella olisi oikeus ja mahdollisuus löytää omaa työkykyään vastaavaa työtä. Työkyky käyttöön- hanke integroi tulevaisuuden sote-keskuksen palvelut muiden viranomaistahojen ja hallintokuntien palveluihin. Keskeisimmät yhdyspinnat ovat TE-toimisto, kunnan työllisyyspalvelut (sisältäen Ohjaamo-palvelut), työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP), Kansaneläkelaitos (KELA) sekä kuntien hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen.
Asiakas: Asiakkaiden tulee saada riittävästi tietoa palveluista ja eri mahdollisuuksista, jotta he voivat tehdä päätöksiä omaa elämäänsä koskien ja suunnitella tulevaisuutta. Asiakkaat hyötyvät pitkäaikaisesta rinnallakulkijasta, joka tukee heitä saamaan riittävät ja sopivat palvelut. Tärkeää olisi, että asiakkaat saisivat yksilöllistä ja pitkäaikaista tukea työllistymiseen ja huomioitaisiin täsmätyökyisyys. Työllistyminen lisää asiakkaiden hyvinvointia ja yhteiskunnallista osallistumista.
Ammattilainen: Ammattilaisten kykyä tunnistaa paremmin työkyvyn tuen tarpeet ja niihin vastaamisen tavat tulisi edistää sekä lisätä monialaista verkostotyötä.
Organisaatio: Hankkeen kautta saatuja tietoja voidaan hyödyntää kun kehitetään ja järjestetään työllistymistä edistäviä palveluja.
Yhteiskunta: Etenkin vallitsevan työvoimapulan aikana tarvitaan kaikki työkykyiset työmarkkinoiden käyttöön. Työ lisää yhteiskunnallista osallisuutta.
Kohderyhmänä ovat sosiaalihuollon palveluissa olevat työttömät työnhakijat sekä ilman työtä olevat työikäiset. Tehdyn asiakasanalyysin mukaan sosiaalihuollon palveluissa oli syksyllä 2020 100 asiakasta, jotka hyötyisivät hankkeen palveluista, erityisesti tuetun työhönvalmennuksesta.
Hankkeen oman Asiakasraatitoiminnan avulla vahvistettiin asiakasosallisuutta ja saatiin realiaikaista palautetta kehittämisen eri vaiheista.
Lisäksi mallinnuksessa hyödennettiin myös sosiaalipalveluiden aikuisosiaalityön asiakasraadin palautetta.
Kehittäjäjasiakas on osallistunut työryhmän kokoukseen.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Työkyky käyttöön -hankkeen päätavoitteet ovat:
1. Edistetään palveluverkoston kykyä tunnistaa osatyökykyisten työkyvyn tuen tarpeita
ja niihin vastaamisen tapoja.
2. Vahvistetaan osatyökykyisten työ- ja toimintakykyä. Näkökulmana osatyökykyisen
omat voimavarat ja työllistymisen mahdollisuudet muuttuneessa työelämässä.
3. Edistetään osatyökykyisten työhön pääsyä ja yhteiskunnallista osallisuutta
4. Tuotetaan tietoa osatyökykyisten tarpeista palveluiden ja etuuksien
yhteensovittamiseksi sekä lainsäädännön kehittämisen tueksi
Näihin päätavoitteisiin pyritään kaikilla osa-alueilla hankkeessa, ml. sosiaalihuollon työllistämisen tuen kehittämisessä.
Sosiaalihuollon palvelupolkujen osalta erityisesti tavoitteena on, että laatukriteereihin perustuva tuettu työhönvalmennus ja muut työkyvyn tuen palvelut olisivat paremmin kaikkien saatavilla ja osatyökyiset sekä pitkäaikaistyöttömät työllistyisivät nopeammin (avoimille työmarkkinoille). Tähän tarvitaan ammattilaisten näkökulman kehittymistä ja tunnistamisen ja asiakasohjauksen tehostumista. Palvelujen järjestämisen osalta tavoitellaan myös muutosta (parempi poikkihallinnollinen yhteistyö ja työtavat). Tärkeää on näkökulman muutos niin, että työllistymisen polkua voitaisiin rakentaa joustavasti asiakkaan tarpeiden mukaan, eikä pelkästään pelkästään vaiheittaisesti palvelujärjestelmän mukaan (kuntoutusvaihe-koulutusvaihe-työllistymisvaihe).
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Seurataan tarkasti ja reaaliaikaisesti asiakasohjauksen lukuja aikuissosiaalityöstä ja vammaispalveluista laatukriteereihin perustuvaan tuettuun työhönvalmennukseen.
Työllisyyskerroin: Tuetussa työhönvalmennuksessa olevien työllistyneiden asiakkaiden määrä jaettuna tuetussa työhönvalmennuksessa olevien asiakkaiden määrällä. Lisäksi seurtaan työsuhteiden työllisyyskerrointa (samalla henkilöllä voi olla yhtäaikaisesti useita työsuhteita osa-aikaisuuden takia tai useita peräkkäisiä työsuhteita)
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin juurruttaminen ja vakiinnuttaminen edellyttäisi moniammatillisen työkyvyn tuen tiimin jatkamista ja tuetun työhönvalmennuksen saatavuutta jatkossakin kaikille motivoituneille ja tukea työllistymiseen tarvitsevillle sosiaalihuollon asiakkaille.
Resurssit ja organisoituminen:
Työllisyyspalvelut (TE 2024) ja Lapin hyvinvointialue (2023) vastaavat asiasta. Neuvottelut ovat kesken ja prosessi on meneillään.
