"Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmä, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 28.03.2024
"Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmä, Lapin HVA (RRP, P4, I1)
"Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmä, Lapin HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Ryhmämuotoinen vertaistuki etänä verkossa. Ryhmä suunnattu 18–28–vuotiaille nuorille saamelaisaikuisille, jotka eivät puhu saamen kieltä. Ryhmän tavoitteena on lisätä mielen hyvinvointia tapaamalla muita samassa tilanteessa olevia ja tutkiskelemalla omaa tapaa olla saamelainen. Ryhmän jäsenet pääsevät pohtimaan mm. miltä tuntuu, kun saamen kieli ei ole siirtynyt suvun sisällä, millaisia tunteita mahdolliset alkavat saamen kielen opinnot herättävät ja voiko osallistua tapahtumiin ja tilaisuuksiin, vaikka ei osaa saamea. Vertaistuki tarjoaa nuorille saamelaisaikuisille mahdollisuuden yhteenkuulumisen tunteelle ja oman saamelaisuuden pohdiskelulle turvallisessa ympäristössä.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Tarve kielitraumoja käsittelevälle vertaisryhmälle nousi kentältä. Ryhmä toteutettiin yhteistyössä VASA2 - Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen ja saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvjan toimesta. Uvjan toiminta-ajatus perustuu yhteisölliseen kohtaamiseen ja mielen hyvinvointiin liittyviin kysymyksiin.  VASA2-hankkeen tavoitteena on kehittää saamelaisnuorten ja nuorten aikuisten matalan kynnyksen mielenterveyspalveluita koulu- ja opiskeluterveydenhuollossa.  "Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmä vastasi tarpeeseen sekä yhteistyötahojen tavoitteisiin ja toiminta-ajatukseen.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

"Se tunne, kun saamen kieli puuttuu" -vertaisryhmällä vahvistetaan saamenkielisten ja saamelaisen kulttuurin mukaisten digitaalisten matalan kynnyksen palveluiden saatavuutta. Toimintamalli liittyy olennaisena osana saamenkielisten ja -kulttuurinmukaisten palveluiden kehittämistyöhön Lapin hyvinvointialueella ja toimintamalli on hyödynnettävissä myös valtakunnallisesti.

Ryhmän toiminnasta kerättiin palautetta koko toiminnan ajan. Neljälle ensimmäiselle tapaamiskerralle oli kohdennettu yksi kysymys sen kertaiseen toimintaan liittyen. Viimeisellä tapaamisella osallistujat täyttivät loppupalautteen, jossa oli sekä pakollisia vastattavia (tähdellä merkitty) että vapaaehtoisia kysymyksiä. Palautelomake rakennettiin hyödyntäen sekä psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvjan asiakaspalautemallia että Lapin hyvinvointialueen kansalliseen asiakaspalautemalliin (THL) pohjautuvaa saamelaisen asiakaspalautteen mallia.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Vertaisryhmä on toteutettavissa puolessa vuodessa suunnitteluvaiheesta loppuarviointiin. Ryhmän vetäminen vaatii kaksi sosiaali- ja terveysalan ammattilaista, joilla on osaamista saamelaiseen kulttuuriin ja saamen kielen menettämisen traumaan liittyen. Verkkomuotoinen toteutus onnistuu aika- ja henkilöstöresursseilla ilman erillistä rahoitusta.

Lapin hyvinvointialueen saameperhekeskus toteuttaa monialaista ohjaus- ja neuvontapalvelua saamelaisille ja saamen kielillä. Myös  saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvja tarjoaa matalan kynnyksen psykososiaalista tukea saamen kielillä ja suomeksi. Saamenkielisten ja kulttuurinmukaisten palveluiden kehittäminen ja verkostojen vahvistaminen on tärkeää, joten Lapin hyvinvointialueen saamepalveluiden yhteistyö opiskeluhuollon, koulunuorisotyön ja saamenkielisen nuorisotyön kanssa voisivat olla hyviä väyliä toiminnan jatkon kannalta. Toimintamallia voidaan hyödyntää esimerkiksi opiskeluhuollon kautta tarjoamalla vastaavaa palvelua saamen kielen opintonsa vasta aloittaneille saamelaisnuorille.

Toimintamallin ydinsisältö

Ryhmämuotoinen vertaistuki etänä verkossa. Ryhmä suunnattu 18–28–vuotiaille nuorille saamelaisaikuisille, jotka eivät puhu saamen kieltä. Ryhmän tavoitteena on lisätä mielen hyvinvointia tapaamalla muita samassa tilanteessa olevia ja tutkiskelemalla omaa tapaa olla saamelainen. Ryhmän jäsenet pääsevät pohtimaan mm. miltä tuntuu, kun saamen kieli ei ole siirtynyt suvun sisällä, millaisia tunteita mahdolliset alkavat saamen kielen opinnot herättävät ja voiko osallistua tapahtumiin ja tilaisuuksiin, vaikka ei osaa saamea. Vertaistuki tarjoaa nuorille saamelaisaikuisille mahdollisuuden yhteenkuulumisen tunteelle ja oman saamelaisuuden pohdiskelulle turvallisessa ympäristössä.

Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Se tunne"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Oikea koltta"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Kuullun ymmärtäminen vs. puheen tuottaminen"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Hakkaava sydän"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Ahdistus, traumat, häpeä"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Kun saan olla oma itseni"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Kielen lausuminen"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Maailman nopein saamelainen"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Hyväksyntä"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Kun pitäisi puhua saameksi"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Opetuskielenä saame"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Mute"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Suomen kielen puhuminen"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Elä vejä"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Lausut sen väärin"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Pakoon etnostressiä"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Myöntääkö tietämättömyys?"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Vähemmistöstressi"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Ulospääsy tilanteesta"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Turhautunut teini"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Puvutta juhlissa"
Vertaisryhmässä työstetty meemi
"Kielipoliisit"

Toimintamallin aikaansaama muutos

Vertaisryhmä oli VASA2 – Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hankkeen ja saamelaisen psykososiaalisen tuen yksikkö Uvjj – Uvjâ - Uvjan yhteinen pilottikokeilu. Vastaavaa ryhmää ei ole aiemmin järjestetty eikä työskentelytapakaan ole yleisesti käytetty nuorten saamelaisaikuisten kanssa parissa. Tarve ryhmälle nousi kentältä.

Pilottikokeilu sai saamelaisyhteisön sisällä hyvän vastaanoton ja osallistujilta hyvää palautetta sisällöistä. Keskimääräinen arvio vertaisryhmän suosittelemisesta ystävälle tai läheiselle oli 8.8/10. Loppupalautteeseen vastanneista 80 % koki olonsa turvalliseksi ryhmän aikana. Jokainen koki, että oma kulttuuritausta oli huomioitu riittävästi. Toimintaympäristönä käytettyä Discord-alustaa pidettiin toimivana, ryhmään liittyvä viestintä oli ollut riittävää ja osallistujat olivat kokeneet olevansa osa ryhmää.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Vertaisryhmän toimintamalli on sovellettavissa eri kohderyhmille ja eri toimintaympäristöihin: esim. poronhoitajien, sateenkaarinuorten ja eri ikäisten ja eri kieliryhmiin kuuluvien hyvinvoinnin ja vertaisuuden tukemiseksi. Monet nuoret saamelaisaikuiset toimivat aktiivisesti mukana vaikuttamistyössä koskien ilmastokysymyksiä ja saamelaisten oikeuksia. Vertaisryhmä mahdollistaa pureutumisen omaan jaksamiseen ja resilienssin vahvistamiseen sekä omien tunteiden jakamiseen turvallisessa ympäristössä. Vertaisryhmää voi soveltaa sekä etä- että lähitoteutuksena.

Vertaisryhmän vetäminen vaatii ohjaajilta huolellista valmistautumista. Pilottiryhmässä ohjaajat tapasivat toisiaan säännöllisesti ryhmäkertojen välillä, jotta voitiin reflektoida mennyttä ja suunnitella tulevaa ryhmätapaamista. Kunkin tapaamisen runko suunniteltiin tarkasti ja toimintojen vastuut jakaen.

Ennen ryhmän alkua on hyvä käydä ryhmään hakeneiden kanssa erikseen läpi ryhmän tarkoitus ja keskustella onko lyhytkestoinen vertaisryhmä tarkoituksenmukainen ja oikea-aikainen toimintamuoto siihen hetkeen sekä elämäntilanteeseen. Joillakin kielitrauman käsittely voi olla esimeriksi niin tuore tai syvällä oleva asia, että ohjaaminen muiden palveluiden piiriin voi olla tarpeen.

Vertaisryhmän osallistujamääräksi oli suunniteltu 10 henkilöä. Osallistujamäärä on hyvä suhteuttaa käytettävissä olevaan aikaan. Pienempi ryhmäkoko mahdollistaa jokaiselle enemmän aikaa tuoda äänensä kuuluviin ja voi lisätä turvallisuuden tunnetta jakaa henkilökohtaisia asioita.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Lapin hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Lapin hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus VASA2 -Vahva sote Lapin hyvinvointialueelle -hanke
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)