Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut tukevat  ja täydentävät Kainuun perhekeskustoimintaa. Verkkopalveluista perheet, nuoret ja ammattilaiset löytävät luotettavaa tietoa, tukea ja palveluja yhdestä paikasta, ajasta ja paikasta riippumatta.

Toimintamallin nimi
Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto, Kainuun hyvinvointialue (RRP, P4, I1b)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelut tukevat  ja täydentävät Kainuun perhekeskustoimintaa. Verkkopalveluista perheet, nuoret ja ammattilaiset löytävät luotettavaa tietoa, tukea ja palveluja yhdestä paikasta, ajasta ja paikasta riippumatta.

Toteutuspaikka
Kainuun hyvinvointialue
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Kainuun hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)

Tekijä

Luotu

Luotu

24.6.2024

Viimeksi muokattu

Viimeksi muokattu

19.12.2025
Ratkaisun perusidea

DigiFinlandin ylläpitämä Sähköisen perhekeskuksen verkkopalvelukokonaisuus koostuu kolmesta verkkopalvelusta

  • Omaperhe perheille ja perhettä suunnitteleville
  • nuorten Omahelpperi
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille

Sähköisen perhekeskuksen palvelut kokoavat yhteen luotettavan tiedon, tuen, tapahtumat ja palvelut - niin omalla alueella kuin valtakunnallisesti. Verkkopalvelujen avulla tieto, tuki ja palvelut ovat joustavasti ja tasapuolisesti saatavilla, ajasta ja paikasta riippumatta. Palvelut tukevat perhekeskusverkoston ammattilaisten yhteistyötä.

Toimintaympäristö

Sähköisen perhekeskuksen taustalla on ollut tavoite luoda yhteinen, valtakunnallinen digitaalinen alusta, jonne on koottu lapsille, nuorille ja perheille tarpeellinen hajallaan oleva tieto, sekä heille suunnatut palvelut. 

Sähköisen perhekeskuksen konsepti luotiin LAPE-muutosohjelman ensimmäisellä toimeenpanokaudella (2016–2019). DigiFinland Oy jatkoi Sähköisen perhekeskuksen kehittämistyötä vuodesta 2021 eteenpäin, yhdessä alueiden edustajien, järjestöjen ja seurakuntien kanssa. Jatkotyön tuloksena syntyi kansallisen sähköisen perhekeskuksen kokonaisuus: Omaperhe lapsiperheille, Omahelpperi nuorille ja Sähköinen perhekeskus ammattilaisille edistämään moniammatillista työtä ja tarjoamaan yhteisen digitaalisen alustan verkostoyhteistyölle.

Kainuun hyvinvointialueella kehittämiseen vaikuttavat useat tekijät. Poliittisesti kehittämistä ohjaavat hyvinvointialueuudistus ja valtakunnalliset ohjelmat, jotka painottavat digitalisaatiota ja yhdenvertaisia palveluja. Lainsäädäntö, kuten laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä, velvoittaa monialaisen yhteistyön ja tietoturvan varmistamisen. Taloudellisesti kehittämistä on tukenut EU:n rahoitus, mutta samalla digitalisaatio nähdään keinona hillitä kustannuksia ja parantaa palvelujen vaikuttavuutta. Kulttuuriset ja sosiaaliset tekijät, kuten harva asutus, pitkät etäisyydet ja tarve saavutettaville palveluille, korostavat sähköisten ratkaisujen merkitystä. Lisäksi osallisuus ja kulttuurinen sensitiivisyys ovat tärkeitä perheiden sitouttamisessa. Ympäristötekijöistä digitalisaatio vähentää liikkumistarvetta ja tukee ilmastotavoitteita, mikä on merkittävää Kainuun laajalla ja talviolosuhteiltaan haastavalla alueella. Tulevaisuudessa painopiste on palvelujen integraatiossa ja vaikuttavuuden mittaamisessa, jotta Sähköinen perhekeskus vastaa sekä strategisiin tavoitteisiin että perheiden tarpeisiin.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalveluiden kohderyhmä jakaantuu kolmeen osioon

  1. Omaperhe - perheet ja sitä suunnittelevat
  2. Omahelpperi - nuoret
  3. Sähköinen perhekeskus ammattilaisille - perhekeskusverkoston ammattilaiset

Palveluiden kehittämisessä ja käyttöönoton aikana asiakasymmärrystä on kerrytetty  niin kansallisesti kuin alueellisestikin erilaisten kyselyiden ja palautteiden avulla.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Sähköisen perhekeskuksen käyttöönotto suunnittelu

Tiivistä yhteistyötä Sähköisen perhekeskuksen palveluiden käyttöönoton yhteydessä tekivät KKK2-hankkeen suunnittelija, hva:n erikoissuunnittelijat ja Kainuun alueen perhekeskusverkosto. 

  1. Käyttöönoton valmistelun yhteydessä Omaperheen ja Omahelpperin sisältöä työstettiin palvelutietovarannon kuvausten osalta yhteistyössä hva:n PTV-pääkäyttäjän ja yksiköiden kanssa, sekä kuntien ja kolmannen sektorin palveluntarjoajien kanssa.
  2. Sisällön tarkastamisen ja palvelutietovarannon kuvausten päivittämisen jälkeen verkkopalvelut esiteltiin perhekeskusverkostoissa.
  3. Palveluita pyrittiin markkinoimaan laajasti niin ammattilaisille, kuin asukkaillekin. Ammattilaisten osalta painotus viedä tietoa eteenpäin myös oman alueensa asukkaille kohtaamisissa.

Sähköisen perhekeskuksen verkkopalveluiden käyttöönotot Kainuussa

  • Omaperhe 5/2024
  • Omahelpperi 9/2024
  • Sähköinen perhekeskus ammattilaisille 10/2025

Muutamia konkreettisia käytäntöjä alueella:

  • Äitiys- ja lastenneuvolassa, sekä perheneuvolassa entisten (jatkuvaa päivittämistä vaatineiden) linkkilistojen tilalta asiakkaat ohjataan tutustumaan Omaperhe-palveluun.
  • Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa Omaperhe-flyeri annetaan kaikkiin perheisiin palvelutarpeen arvioinnin aloituksen yhteydessä ja postitettavien päätösten mukana.
  • Kouluterveydenhuollossa Omaperhe- ja/tai Omahelpperi-flyerin/käyntikortin antaminen laajojen terveystarkastusten yhteydessä.
  • Markkinointi perhekeskustyöryhmissä, Wilman, tiedotteiden ja sosiaalisen median kautta. Suunnittelija jalkautui esittelemään palvelua mm. perheiden kohtaamispaikkatoimintaan, yläkoulujen aamunavauksissa, erilaisiin teemapäiviin ja messutilaisuuksiin.

Sähköinen perhekeskus sai alusta saakka alueella kaikilta toimijoilta positiivisen vastaanoton. Luotettavan tiedon ja palvelut kokoavaa sivustoa oli jo kauan odotettu tukemaan perhekeskustyötä ja helpottamaan lasten, nuorten ja lapsiperheiden ohjaamista ja ohjautumista palveluihin.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Tavoitteemme tukea kainuulaisia perheitä ja ohjata tarvittaessa oikeisiin palveluihin Sähköisen perhekeskuksen palveluiden avulla on toteutunut. Palveluiden käyttöönotot on toteutuneet ja niiden vastaanotto on ollut positiivinen. Kainuun hyvinvointialue on tehnyt päätöksen jatkaa Sähköisen perhekeskuksen palveluja myös hankkeen jälkeen. 

KÄYTTÄJÄTILASTOT

Käyttäjätilastoja tarkasteltaessa on huomioitava, että analytiikkaan tallentuvat vain ne käyttäjät, jotka ovat hyväksyneet kaikki evästeet. Tämän vuoksi merkittävä osa käyttäjistä jää edelleen tilastoinnin ulkopuolelle.

Omaperhe-palvelu otettiin käyttöön toukokuussa 2024, ja sen käyttö on tilastojen mukaan kasvanut vähitellen. Evästeet hyväksyneiden käyttäjien kuukausittaisten keskiarvokäyntien määrä nousi vuoden 2024 keskiarvosta vuoden 2025 keskiarvoon verrattuna 53,8 %.

Omahelpperi-palvelu otettiin käyttöön syyskuussa 2024. Myös sen käyttäjämäärät ovat olleet kasvusuuntaisia: ensimmäisen kuuden kuukauden aikana evästeet hyväksyneiden kuukausikeskiarvoa verrattaessa seuraavaan kuuden kuukauden jaksoon, kasvu oli 131 %.

Sähköinen perhekeskus ammattilaisille otettiin käyttöön lokakuussa 2025. Joulukuuhun 2025 mennessä ammattilaisten osioon on luvitettu 52 perhekeskusverkoston ammattilaista, joista osa työskentelee hyvinvointialueella, kunnissa ja järjestöissä.

HAASTEET

Käyttöönoton aikana havaittiin, että vaikka alueen kolmannen sektorin palveluntarjoajia kannustettiin kuvaamaan palvelunsa Palvelutietovarantoon tai Lähellä.fi-verkkopalveluun, palvelukuvauksia tuotettiin lopulta hyvin vähän. Erityisesti pienet yhdistykset, jotka toimivat pääosin vapaaehtoistyön voimin, kokivat palvelukuvausten laatimisen liian haastavaksi ja resursseja vieväksi.

Palveluiden tunnettavuuden vuoksi palveluiden käytöstä muistuttaminen vaatii paljon toistoja. Useille perhekeskusverkoston ammattilaisille palvelu on toistoista huolimatta jäänyt vieraaksi, eikä sen tarkoitus tai hyödyt ole selkiytyneet arjen työssä. Kiireinen työtahti ja rajalliset resurssit ovat vähentäneet mahdollisuuksia perehtyä palveluihin, mikä on johtanut siihen, että palvelua ei välttämättä osata hyödyntää työkaluna asiakastyössä. Tämä on hidastanut palvelun juurtumista osaksi käytännön toimintaa ja korostanut tarvetta selkeälle viestinnälle, koulutukselle ja käytön tukemiselle.

Vinkit toimintamallin soveltajille
  • Sähköisen perhekeskuksen käyttöönottovaiheessa on erittäin hyödyllistä, mikäli projektin vetäjällä on ymmärrys alueen perhekeskusverkostosta.
  • Hankkeen aikana Sähköisen perhekeskuksen suunnittelijan resurssia jatkettiin pidempään, kuin alkuperäinen suunnitelma oli. Tämä nähtiin hyödyllisenä palveluiden juurruttamisen kannalta. Vaikka itse käyttöönotot voidaan tehdä lyhyessäkin ajassa, ei palvelut tuota hyötyjä pelkästään käyttöön otettuna, vaan niiden markkinointiin ja juurruttamiseen kannattaa varata aikaa.
  • Palveluiden käyttöönotossa on ehdottoman tärkeää johdon tuki ja sitoutuminen. Ammattilaisten tulee sitoutua palveluiden käyttöön, mikäli niistä halutaan saada hyötyjä. Tähän lopputulokseen päästään paremmin, kun ammattilaiset otetaan mukaan käyttöönoton suunnitteluun.
  • Osaamista projektin aikana tarvitaan eri alueilta, joten yhteistyötä tarvitaan esimerkiksi palvelutietovarannon pääkäyttäjän kanssa ja tietosuojavastaavan kanssa (ammattilaisen osion käyttöönotto).
Kansikuva
Kuvassa perhe istuu sohvalla. Sähköisen perhekeskuksen logo, Omaperheen ja Omahelpperin logot. Kainuun hyvinvointialueen logo, Kastävän kasvun Kainuu 2 -hankkeen logo ja EU logo.

Kehittämisen vaihe

Valmis

Ilmiöt

Kohderyhmä