Tämän toimintamallin tarkoituksena on tarjota viranomaisille ja muille toimijoille eettinen ja kulttuurisensitiivinen tapa kerätä kokemustietoa erityisesti romaniväestöstä, mutta sitä voidaan hyödyntää myös muiden ryhmien kanssa palveluiden kehittämisessä ja luottamuksen rakentamisessa. Malli on kehitetty osana Aktiivinen toimijuus -hanketta Kajaanissa, ja se on sovellettavissa laajasti vastaaviin kehittämisprosesseihin.
EU:n tietosuoja-asetus (GDPR) ja erityisesti sen 9. artikla säätelevät etnisen tiedon käsittelyä ja määrittelevät etnisyyteen liittyvät tiedot erityisiin henkilötietoryhmiin kuuluviksi (arkaluonteiset tiedot). Näiden tietojen käsittely on lähtökohtaisesti kielletty ja mahdollista vain tietyin laissa määritellyin perustein (esimerkiksi suostumuksella tai tutkimustarkoituksessa). Tämän vuoksi romaniväestön palvelutarpeita on tarkoituksenmukaista tarkastella kokemuspohjaisen tiedon kautta. Toimintamalli hyödyntää tätä tietoa palvelutarpeiden tunnistamisessa ja palveluiden kehittämisen tukena.
Toimintamalli on kehitetty rinnakkain Paremman palvelun -toimintamallin kanssa, joka hyödyntää kerättyä kokemustietoa palveluiden kehittämisessä. Malli on laadittu osana Aktiivinen toimijuus – yhdenvertaisuutta, syrjimättömyyttä ja osallisuutta edistävät palvelut- hanketta, Kajaanin sisältökokonaisuudessa. Hanke on Euroopan sosiaalirahaston (ESR+) ja Kajaanin kaupungin rahoittama. Kajaanin hankkeen sisältökokonaisuudessa tavoitteena on ollut kerätä kokemusperäistä tietoa heikossa asemassa olevien ryhmien palvelukokemuksista ja -tarpeista sekä kehittää palveluja yhdessä kohderyhmän ja palveluntarjoajien kanssa. Hankkeessa on pyritty parantamaan palvelujen yhdenvertaisuutta ja saavutettavuutta. Hankkeen toiminta on kohdistunut pääosin romaneihin sekä eri taustoista Suomeen muuttaneisiin henkilöihin.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Romaniväestön tilanteesta, palvelujen käytöstä ja arjen kokemuksista on Suomessa saatavilla rajallisesti ajantasaista ja paikallista tietoa. Ilman tätä tietoa on vaikea arvioida, vastaavatko palvelut romaniväestön tarpeisiin tai missä kohdin palvelujärjestelmässä on kehittämistarpeita. Siksi on tärkeää kehittää toimintatapoja, joiden avulla romaniväestön kokemuksia voidaan kerätä ja hyödyntää palveluiden kehittämisessä.
Romaniväestön äänen kuuluminen tiedonkeruussa on välttämätöntä, jotta tuotettu tieto palvelee aidosti yhteisön tarpeita ja ohjaa kehittämistä oikeaan suuntaan. Tiedonkeruu ei ole pelkkä tekninen prosessi, vaan luottamusta rakentava vuorovaikutus, joka vahvistaa yhdenvertaisuutta ja parantaa palveluiden laatua.
Toimintamallin tavoitteena on tuottaa romaniväestön omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa palveluiden ja toiminnan kehittämisen tueksi sekä vahvistaa romaniväestön osallisuutta heitä koskevan tiedon tuottamisessa.
Tavoitteena on, että kokemustietoa kerätään eettisesti, kulttuurisensitiivisesti ja luottamusta vahvistavalla tavalla. Malli tarjoaa käytännönläheisen rakenteen tiedonkeruuseen siten, että romaniväestö ei ole vain tiedon kohde, vaan aktiivinen osallistuja tiedon tuottamisessa ja hyödyntämisessä.
Tavoitteiden toteutumista arvioidaan tarkastelemalla osallistujien määrää ja monipuolisuutta, kerätyn kokemustiedon laatua sekä osallistujien palautetta tiedonkeruun toteutuksesta. Lisäksi arvioidaan, toteutuivatko tiedonkeruun keskeiset periaatteet, kuten vapaaehtoisuus, luottamuksellisuus, kulttuurisensitiivisyys ja osallisuus.
Tavoitteiden toteutumista voidaan arvioida myös sen perusteella, kuinka hyvin kerättyä tietoa voidaan hyödyntää palveluiden ja toiminnan kehittämisen tukena.
Toimintamallin toteuttaminen edellyttää riittävää ymmärrystä romaniväestöstä, kulttuurisensitiivisyydestä sekä eettisestä ja osallistavasta tiedonkeruusta. Keskeistä on luottamuksen rakentaminen ja se, että romaniväestö osallistuu tiedonkeruun suunnitteluun ja toteuttamiseen.
Toimiva yhteistyö romaniväestön, romanijärjestöjen ja muiden keskeisten sidosryhmien kanssa tukee osallistujien tavoittamista ja tiedonkeruun onnistumista. Toteuttamiseen tulee varata riittävästi aikaa ja henkilöstöresursseja erityisesti suunnitteluun, osallistujien tavoittamiseen ja aineiston käsittelyyn.
Lisäksi tarvitaan selkeää ja kohderyhmälle saavutettavaa viestintää siitä, miksi tietoa kerätään, miten sitä käsitellään ja mihin sitä käytetään.
Toimintamallin ydinsisältö muodostuu romaniväestöä koskevan kokemustiedon suunnitelmallisesta, eettisestä ja kulttuurisensitiivisestä keräämisestä. Tiedonkeruu alkaa tarpeen ja tavoitteiden määrittelyllä sekä sen suunnittelulla, mitä tietoa tarvitaan, miten sitä kerätään ja mihin sitä käytetään.
Romaniväestö osallistuu tiedon tuottamiseen aktiivisena toimijana ja oman elämänsä asiantuntijana. Tiedonkeruussa keskeisiä periaatteita ovat vapaaehtoisuus, anonymiteetti, luottamuksellisuus, kulttuurisensitiivisyys, luottamuksen rakentaminen ja turvallinen vuorovaikutus.
Kerätty kokemustieto käsitellään ja analysoidaan siten, että siitä voidaan tunnistaa keskeisiä kokemuksia, ilmiöitä ja kehittämistarpeita. Osallistujille viestitään selkeästi tiedon tarkoituksesta ja siitä, miten tietoa hyödynnetään.
Toimintamalli tarjoaa rakenteen luotettavan kokemustiedon keräämiseen ja tekee romaniväestön kokemuksia näkyväksi palveluiden ja toiminnan kehittämisen tueksi.
Toimintamallin avulla romaniväestöä koskevan tiedon tuottaminen muuttuu osallistavammaksi ja systemaattisemmaksi. Romaniväestö ei ole pelkästään tiedon kohde, vaan aktiivinen toimija ja oman elämänsä asiantuntija tiedon tuottamisessa.
Malli vahvistaa luottamusta ja osallisuutta sekä tekee näkyväksi sellaisia kokemuksia ja ilmiöitä, jotka eivät välttämättä tule esiin muilla tiedonkeruun tavoilla. Samalla palvelutoimijoiden käyttöön saadaan kokemuksiin perustuvaa tietoa, jota voidaan hyödyntää toiminnan ja palveluiden kehittämisen tukena.
Tiedonkeruun toteutuksen perusteella voitiin todeta, että romaniväestön tavoittamisessa ja osallistumisen mahdollistamisessa henkilökohtainen kontakti ja luotettavaksi koettu tiedonkerääjä olivat keskeisessä roolissa. Jalkautuminen ja kasvokkainen kohtaaminen tavoittivat osallistujia paremmin kuin pelkkä sähköinen kysely.
Lisäksi avoimuus tiedonkeruun tarkoituksesta, selkeä viestintä ja turvallisen ilmapiirin rakentaminen lisäsivät osallistumisen edellytyksiä. Tiedonkeruun tuloksena saatiin romaniväestön omiin kokemuksiin perustuvaa tietoa palveluihin ja arkeen liittyvistä kokemuksista sekä tunnistettiin tiedonkeruun toteuttamisen kannalta keskeisiä onnistumisen edellytyksiä.
Toimintamallin pitkän aikavälin tavoitteena on vakiinnuttaa romaniväestön kokemustiedon kerääminen osaksi palveluiden ja toiminnan kehittämistä. Mallin avulla romaniväestön oma ääni ja kokemukset voivat tulla nykyistä systemaattisemmin huomioiduiksi heitä koskevassa suunnittelussa ja päätöksenteossa.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on vahvistaa romaniväestön luottamusta, osallisuutta ja vaikutusmahdollisuuksia sekä lisätä palvelutoimijoiden ymmärrystä romaniväestön kokemuksista ja tarpeista. Tavoitteena on, että kokemustiedon hyödyntäminen osaltaan edistää yhdenvertaisempien, saavutettavampien ja kohderyhmän tarpeita paremmin vastaavien palveluiden kehittämistä.
Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole erikseen mitattu. Lyhyellä aikavälillä tiedonkeruun toteuttaminen edellyttää henkilöstöresursseja tiedonkeruun suunnitteluun, osallistujien tavoittamiseen, toteutukseen ja aineiston käsittelyyn. Kustannuksia voi syntyä myös esimerkiksi viestinnästä ja käytännön järjestelyistä.
Pitkällä aikavälillä tavoitteena on, että kokemustiedon avulla palveluiden kehittämistarpeita voidaan tunnistaa nykyistä paremmin ja kehittämistoimia kohdentaa tarkoituksenmukaisemmin. Tämä voi osaltaan vähentää sellaista päällekkäistä tai tehottomasti kohdentuvaa kehittämistyötä, joka syntyy ilman riittävää tietoa palveluiden käyttäjien kokemuksista.
Romaniväestön tiedonkeruussa luottamus ja osallisuus ovat keskeisiä. Tiedonkeruu ei ole pelkkä tekninen prosessi, vaan se tapahtuu yhteistyössä romanien kanssa – ei irrallaan heistä.
- Ei mitään meistä ilman meitä, eikä meille ilman meitä -