Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Alkutilanteessa Lapin hyvinvointialueen suun terveydenhuollon oikomishoitoa toteutetaan sekä omana toimintana että ostopalveluina, mikä on osaltaan johtanut alueellisiin eroihin hoidon saatavuudessa ja yhdenvertaisuudessa. Potilaat ovat eriarvoisessa asemassa riippuen siitä, missä kunnassa he asuvat. Ostopalveluna tuotettu oikomishoito on taloudellisesti kuormittavaa.
Kehittämistyöllä pyritään ratkaisemaan erityisesti seuraavia haasteita:
- Oikomishoidon saatavuuden epätasa-arvo
- Ammattilaisten rajallinen saatavuus ja osaamisen jakautuminen alueella
- Korkeat kustannukset
Kehitettävä toimintamalli – reaaliaikainen ammattilaisten välinen konsultaatio oikomishoidossa – tarjoaa ratkaisun näihin ongelmiin. Mallin avulla voidaan vahvistaa osaamisen jakamista ja tehostaa resurssien käyttöä. Erityisesti digitaalinen konsultaatio mahdollistaa sen, että pienemmillä paikkakunnilla työskentelevät ammattilaiset voivat saada tukea kokeneemmilta erikoishammaslääkäreiltä ilman fyysistä siirtymistä tai potilaan lähettämistä toiseen yksikköön.
Kehittämishanke linkittyy useisiin hyvinvointialueen strategisiin tavoitteisiin, kuten:
- Palvelujen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden parantaminen
- Digitaalisten ja etäpalveluiden kehittäminen
- Kustannustehokkuuden lisääminen ja ostopalvelutarpeen vähentäminen
- Ammattilaisten työn tukeminen ja osaamisen hyödyntäminen alueellisesti
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Oikomishoito on Suomen lainsäädännön mukaan osa julkisen terveydenhuollon palveluita. Alaikäisille oikomishoito on maksutonta, ja hoidon tarve arvioidaan yksilöllisesti potilaan tilanteen perusteella. Arviointi, pisteytys ja hoitosuunnitelman laadinta perustuvat valtakunnallisiin ohjeistuksiin ja oikomishoidon erikoishammaslääkäreiden asiantuntemukseen. Oikomishoidon järjestämisvastuu kuuluu hyvinvointialueille, jotka vastaavat palvelun saatavuuden turvaamisesta. Lapin hyvinvointialueella saatavuutta tuetaan ostopalveluiden avulla, sillä alueen laajuus ja harva asutus aiheuttavat haasteita palvelujen tasa-arvoiselle saavutettavuudelle.
Toimintaympäristöön vaikuttavat laajasti myös poliittiset ja yhteiskunnalliset muutokset. Hyvinvointialueiden rahoituksen kehitys, sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio sekä kansalliset linjaukset suun terveyden edistämisestä ohjaavat oikomishoidon resursointia ja toteutustapoja. Digitalisaatio ja sen tukemat toimintamallit, kuten reaaliaikainen konsultaatio, tukevat erikoishoidon saavutettavuutta erityisesti laajoilla ja palveluiltaan hajanaisilla alueilla, kuten Lapissa.
Terveyserojen kaventaminen on keskeinen yhteiskunnallinen tavoite. Oikomishoidon tasa-arvoinen saatavuus on osa tätä kokonaisuutta. Lisäksi ammattilaisten eläköityminen, muuttoliike ja alueellinen eriytyminen vaikuttavat pitkällä aikavälillä palvelutarpeisiin ja henkilöstöresursseihin. Näihin tekijöihin vastaaminen edellyttää uudenlaisia yhteistyömuotoja, kuten moniammatillista ja alueiden välistä konsultointia sekä digitaalisia ratkaisuja.
Ympäristötekijöistä erityisesti pitkät välimatkat, harva asutus ja arktiset olosuhteet luovat omat haasteensa palveluiden saavutettavuudelle ja ammattilaisten liikkuvuudelle. Reaaliaikainen ammattilaisten välinen konsultaatio tarjoaa keinon vahvistaa hoidon laatua ja yhdenvertaisuutta myös näissä olosuhteissa.
Potilaiden näkökulmasta:
- Toimintamalli luo kaikille Lapin hyvinvointialueen asukkaille tasavertaisen mahdollisuuden oikomishoidon palveluihin asuinpaikasta riippumatta.
Ammattilaisten ja organisaation näkökulmasta:
- Työnjaon ja työajan käytön parantaminen. Yksiköiden välinen satojen kilometrien matkustaminen jää pois, jolloin työaikaa vapautuu potilastyöhön.
- Tuki ensiaputilanteisiin sekä oikomishoidon työuran alkumatkalla oleville suuhygienisteille.
- Kustannustehokasta tuottaa oikomishoito omana toimintana.
Kohderyhmänä toimintamallissa ovat suun terveydenhuollon ammattilaiset ja oikomishoidossa olevat potilaat. Potilaita osallistetaan asiakaspalautteita keräämällä ja niitä hyödyntämällä. Myös ammattilaisilta kerätään jokaiselta etäkonsultaatiopäivältä palautetta, joita hyödynnetään pilotin aikana prosessin sujuvoittamiseksi. Palautteita hyödynnetään suun terveydenhuollon etäkonsultoinnin jatkokehittämisessä.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Toimitamallin tavoitteena on
- luoda suun terveydenhuoltoon toimintamalli Lapin hyvinvointialueen perushoidon hammashoitoloiden ja oikomishoidon erikoishammaslääkäreiden välille
- kehittää työnjakoa suun terveydenhuollon ammattilaisten välillä
- helpottaa suun terveydenhuollon ammattilaisten välistä reaaliaikaista videokonsultaatiota
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Kehittämistyön tavoitteena on parantaa oikomishoidon saatavuutta Lapin hyvinvointialueella ja vahvistaa ammattilaisten välistä yhteistyötä. Muutoksen onnistumista arvioidaan keräämällä Webropol-kyselyn avulla kokemuspohjaista arviointia ammattilaisilta ja potilailta sekä keräämällä toteutuneita potilasmääriä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Tehtävät juurruttamisen ja levittämisen tueksi:
- Toimintamallin dokumentointi: selkeät ohjeet konsultoinnin toteuttamisesta, vastuunjaosta ja teknisestä toteutuksesta.
- Valmennus ja perehdytys: suuhygienistien ja hammaslääkärien valmentaminen toimintamalliin ja käytettäviin välineisiin.
- Käyttöönottoprosessin koordinointi: nimetään vastuuhenkilöt ja paikalliset yhdyshenkilöt yksiköittäin.
- Käytön tukeminen: tarjotaan teknistä ja toiminnallista tukea alkuvaiheessa, erityisesti videoyhteyksien ja etäkonsultaatiokäytänteiden suhteen.
- Viesti- ja muutosjohtaminen: tiedottaminen mallin hyödyistä, tavoitteista ja vaikutuksista eri ammattiryhmille ja johdolle.
- Seuranta ja palaute: säännöllinen palaute käyttäjiltä, kokemusten jakaminen ja mallin jatkuva kehittäminen palautteiden pohjalta.
Tarvittavat resurssit:
- Aika: henkilöstön perehdytykseen, valmentamiseen ja pilotin toteuttamiseen tarvitaan resursoitua työaikaa.
- Henkilöstö: suuhygienistit ja oikomishoidon erikoishammaslääkärit sekä tekninen tuki, johto ja hanketyöntekijät.
- Osaaminen: ammattilaisten digiosaaminen ja konsultointitaito.
Prosessi ja vakiinnuttamisen vaiheet:
- Valmisteluvaihe
- Toimintamallin kuvaus ja tarkennus
- Teknisten ratkaisujen valinta ja testaus
- Valmennustarpeiden kartoitus ja osaamisen vahvistaminen
- Pilotointi
- Mallin kokeilu rajatulla alueella tai yksiköissä
- Käytön seuranta ja palaute
- Tarvittavien muutosten tekeminen ennen laajempaa käyttöönottoa
- Laajentaminen
- Mallin käyttöönotto vaiheittain koko hyvinvointialueella
- Perehdytys uusille yksiköille ja ammattilaisille
- Yhteiset käytännöt kirjataan toimintayksiköiden ohjeistuksiin
- Vakiinnuttaminen
- Mallin sisällyttäminen pysyviin toimintaprosesseihin
- Osaksi perehdytysohjelmia ja työnkuvauksia
- Jatkuva tuki ja säännöllinen arviointi toimivuudesta
Toimintamallin pysyvä juurtuminen edellyttää organisaation johdon sitoutumista, yhteistä ymmärrystä mallin hyödyistä sekä kykyä sopeuttaa se osaksi olemassa olevia palveluprosesseja. Pitkällä aikavälillä malli vähentää ostopalveluiden tarvetta, vahvistaa alueellista osaamista ja mahdollistaa yhdenvertaisemman oikomishoidon.
