Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, Kainuun HVA (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen, Kainuun HVA (RRP, P4, I3)
Toimintamalli tukee rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista ja kehittämistä sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 § velvoitteiden täyttämistä hyvinvointialueella.
Toimintamallin nimi
Toimintamalli tukee rakenteellisen sosiaalityön toteuttamista ja kehittämistä sekä sosiaalihuoltolain (1301/2014) 7 § velvoitteiden täyttämistä hyvinvointialueella.
Kuva
Toimintamalli pitää sisällään rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelman laadinnan ja sosiaalisen raportoinnin prosessin kehittämisen Kainuun hyvinvointialueella.
Rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma toimii käytännön työvälineenä rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisessa ja kehittämisessä sekä sosiaalihuoltolain 7 § velvoitteiden täyttämiseen hyvinvointialueella (ks. kohta Perustiedot > Liitteet ja linkit). Suunnitelmaan on kuvattu sen tavoitteet, päivittämisen ja seurannan käytännöt, rakenteellisen sosiaalityön organisointi ja toteuttaminen, osaamisen vahvistaminen ja viestintä. Toteutussuunnitelmalla pyritään varmistamaan rakenteellisen sosiaalityön kokonaisuuden hallinta, rakenteellisen sosiaalityön tiedon hyödyntäminen sosiaalihuollon kehittämisessä ja tietojohtamisessa sekä rakenteellisen sosiaalityön työkäytäntöjen edistäminen.
Toteutussuunnitelma on laadittu mallipohjalle, joka on kehitetty Suomen kestävän kasvun ohjelmaan (RRP) kuuluvassa ja THL:n hallinnoimassa Rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittäminen -projektissa yhteistyössä rakenteellisen sosiaalityön kansallisen verkoston kanssa.
Toteutussuunnitelma on päivittyvä asiakirja. Kainuun hyvinvointialueen ensimmäinen rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma on voimassa 31.12.2026 asti, jollei sitä ole tarve päivittää aiemmin.
Ks. tarkemmin toteutussuunnitelman laadinnan vaiheista ja sosiaalisen raportoinnin prosessin kehittämisestä kohdasta > Kehittämisen polku > Oivalla ja ymmärrä > Kehittäjäjoukon kokoaminen ja yhteiskehittäminen.
Rakenteellinen sosiaalityö on sosiaalihuoltolaissa (1301/2014, 7 §) määritelty tehtävä, joka velvoittaa huolehtimaan sosiaalista hyvinvointia ja sosiaalisia ongelmia koskevan tiedon välittymisestä ja sosiaalihuollon asiantuntemuksen hyödyntämisestä hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi.
Lain (SHL 7 §) mukaan rakenteelliseen sosiaalityöhön kuuluu:
- sosiaalihuollon asiakastyöhön perustuvan tiedon tuottaminen asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä sekä tarpeisiin vastaavien sosiaalipalvelujen ja muun sosiaalihuollon vaikutuksista;
- tavoitteelliset toimet ja toimenpide-ehdotukset sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi ja korjaamiseksi sekä hyvinvointialueen asukkaiden asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi;
- sosiaalihuollon asiantuntemuksen tuominen osaksi hyvinvointialueen muiden toimialojen ja kunnan suunnittelua sekä yhteistyö yksityisten palveluntuottajien ja järjestöjen kanssa paikallista sosiaalityötä sekä muuta palvelu- ja tukivalikoimaa kehittäen.
Kainuun hyvinvointialue vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluiden järjestämisestä Kainuun alueella. Kainuun hyvinvointialueeseen kuuluu kahdeksan kuntaa, joita ovat Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo ja Suomussalmi.
Hyvinvointialueella toimii rakenteellisen sosiaalityön työryhmä (RAKE-työryhmä), jossa on edustus sosiaali- ja perhepalveluiden, ikäihmisten palveluiden ja terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden toimialueilta sekä järjestämisen tuesta. Työryhmä muodostuu pääosin palvelualuepäälliköistä, palveluyksikköpäälliköistä ja johtavista sosiaalityöntekijöistä.
Rakenteellisen sosiaalityön kohderyhmänä ovat kainuulaiset ja Kainuun hyvinvointialueen sosiaalipalveluiden asiakkaat, joiden hyvinvointia pyritään edistämään rakenteellista sosiaalityötä tekemällä ja kehittämällä. Kestävän kasvun Kainuu II -hankkeen (2023-2025) aikana tehdyn kehittämistyön kohderyhmänä oli hyvinvointialueen henkilöstö, erityisesti rakenteellisen sosiaalityön työryhmä (RAKE-työryhmä). Asiakasymmärrystä on kerrytetty RAKE-työryhmän jäsenten esiin nostamalla tiedolla sekä sosiaalialan ammattilaisten sosiaalisen raportoinnin kautta tuottamalla tiedolla. Asiakkaita ei osallistettu rakenteellisen sosiaalityön raportoinnin kehittämiseen KKK II -hankkeen aikana.
Toimintamallin kehittämisen myötä rakenteellista sosiaalityötä on saatu tehtyä tunnetuksi Kainuun hyvinvointialueella. Työtä on kuitenkin jatkettava jalkauttamalla käytäntöjä, vahvistamalla osaamista ja tukemalla työntekijöitä tuomaan esille työssään tekemiään havaintoja asiakkaiden tarpeista ja niiden yhteiskunnallisista yhteyksistä (ks. SHL 7 §). Tässä keskeisessä roolissa ovat RAKE-työryhmän jäsenet omilla palvelualueillaan. Palvelualueet ja -yksiköt seuraavat omalta osaltaan suunnitelman ja tavoitteiden toteutumista. Suunnitelman ja tavoitteiden seurantaa arvioidaan RAKE-työryhmässä, minkä vuoksi on tärkeää, että työryhmässä on edustus eri palvelualueilta. Arviointi sisällytetään jatkossa osaksi vuosittain julkaistavaa sosiaalista raporttia. Tulevaisuudessa hyvinvointialueella on tärkeää lisätä yhteistä ymmärrystä rakenteellisen sosiaalityön tiedon merkityksestä ja sen hyödyntämisestä osana johtamiskäytäntöjä ja tiedolla johtamista.
Kansikuva
