Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)
Rakenteellisen sosiaalityön käytännöt Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella (RRP, P4, I3)
Tavoitteena vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön osaamista ja ymmärrystä hyvinvointialueella sekä luoda rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma, joka ohjaa rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen juurruttamista alueella.
Toimintamallin nimi
Tavoitteena vahvistaa rakenteellisen sosiaalityön osaamista ja ymmärrystä hyvinvointialueella sekä luoda rakenteellisen sosiaalityön toteuttamissuunnitelma, joka ohjaa rakenteellisen sosiaalityön käytäntöjen juurruttamista alueella.
Kuva
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelle juurrutettiin hankkeen aikana rakenteellisen sosiaalityön työryhmän toiminta osaksi pysyvää toimintaa. Työryhmä koostuu sosiaalihuollon eri palvelualueiden ammattilaisista, esihenkilöistä, kolmannen sektorin sekä alueella toimivien korkeakoulujen edustajista ja ryhmän toimintakausi on aina yksi kalenterivuosi. Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen tueksi laadittiin rakenteellisen sosiaalityön toteutussuunnitelma, jossa määritellään rakenteellisen sosiaalityön tavoitteet sekä merkittävimmät yhdyspinnat esimerkiksi hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyöhön ja osallisuustyöhön. Hyvinvointialueelta nimettiin myös vastuuhenkilöt kansalliseen ja alueelliseen rakenteellisen sosiaalityön verkosto- ja kehittämistyöhön. Hyvinvointialueen sosiaalihuollon henkilöstön osaamisen tueksi järjestettiin infotilaisuuksia, joissa kerrottiin rakenteellisen sosiaalityön toteuttamisen mahdollisuuksista, rakenteellisen sosiaalityön perusideasta ja tehtävistä sekä sosiaalisesta raportoinnista rakenteellisen sosiaalityön välineenä. Henkilöstön osaamisen lisäämiseksi suunniteltiin myös rakenteellisen sosiaalityön verkkokoulutus. Sosiaaliseen raportointiin liittyvä ilmiöhavaintojen raportointi mahdollistettiin kaikille hyvinvointialueen sosiaalipalveluissa työskenteleville hyvinvointialueen intrasivuilla olevan sähköisen ilmoituslomakkeen kautta.
Rakenteellinen sosiaalityö on lakisääteinen (SHL 1301/2014, 7§) sosiaalihuollon työväline, jonka tavoitteena on tuottaa ja välittää tietoa alueen asukkaiden hyvinvoinnista sekä sosiaalisista ongelmista. Rakenteellinen sosiaalityö on tavoitteellista toimintaa, jolla pyritään tuomaan esiin alueellisia ilmiöitä ja niiden yhteiskunnallisia yhteyksiä sekä lisäämään osallisuutta. Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella rakenteellisen sosiaalityön toimintatavat ovat vasta rakentumassa, mutta tavoitteena on, että rakenteellisen sosiaalityön keinoin pystyisimme lisäämään tietoisuutta alueen erityispiirteistä ja luomaan toimenpide-ehdotuksia sosiaalisten ongelmien ehkäisemiseksi sekä asuin- ja toimintaympäristöjen kehittämiseksi.
Pohjois-Karjalan hyvinvointialueelta puuttuu vielä toistaiseksi systemaattiset tavat tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Kehittämistyön tavoitteena onkin lisätä ensisijaisesti sosiaalihuollon ammattilaisten mahdollisuuksia ja kykyä tehdä rakenteellista sosiaalityötä. Tämä vaatii osaamisen lisäämistä, mutta ennen kaikkea toimivia rakenteita ja toimintatapoja. Kohderyhmänä on erityisesti rakenteellisen sosiaalityön työryhmään valittavat sosiaalihuollon ammattilaiset, mutta myös laajemmin koko sosiaalihuollon henkilöstö ja johto sekä erityisesti alueelliset poliittiset päätöksentekijät, jotta ymmärrys rakenteellisen sosiaalityön lakisääteisyydestä lisääntyy sekä sen tuomat mahdollisuudet tiedontuottajana, vaikuttajana ja väestön hyvinvoinnin edistäjänä tunnistetaan aiempaa paremmin.
Suunniteltujen ja hankekauden aikana pilotoitujen toimintatapojen ylläpitäminen vaatii organisaation sitoutumista ja selkeää vastuunjakoa rakenteellisen sosiaalityön toimintamahdollisuuksien kehittämiseen ja tunnistamiseen. Jo kehitettyjen toimintojen johtamisesta vastaa hyvinvointialueen sosiaalityön professiojohtaja ja päävastuu toiminnan edelleen kehittämisestä on rakenteellisen sosiaalityön työryhmällä. Työryhmän toimiminen edellyttää palvelualueiden edustajien ja johdon sitoutumista ja ajankäyttöä rakenteellisen sosiaalityön kehittämiseen, työryhmätyöskentelyyn osallistumiseen sekä tietoisuuden ja osaamisen levittämiseen hyvinvointialueella.
Rakenteellisen sosiaalityön toteuttamiselle on löytynyt toteuttamisen tapoja ja pysyviä rakenteita, vaikka käytettävissä olevat resurssit ovat olleet niukat. Rakenteellisen sosiaalityön mahdollisuudet tietojohtamisen, palveluiden kehittämisen ja yleisesti alueen väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä sosiaalisten ongelmien ehkäisemisen näkökulmasta on opittu tunnistamaan aiempaa paremmin.
Kansikuva
