PROMIS - Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaaminen Sote-palvelujärjestelmässä, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I3/4)

Luotu 10.11.2025
PROMIS - Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaaminen Sote-palvelujärjestelmässä, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, (RRP, P4, I3/4)

Tiivistelmä

PROMIS-CAT työkalu lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaamisessa on modernilla testiteorialla tuotettujen kysymyspankkien kokoelma, joiden käyttöön tarvitaan erillinen digitaalinen ohjelmisto. Työkalua ei ole aikaisemmin ollut Suomessa käytettävissä.

PROMIS-mittareista on erilaisia käyttötapaversioita, lyhyet ja pitkät lomakkeet, profiililomakkeet sekä CAT (computerized adaptive testing) kysymyspankit. CAT-versiossa potilas vastaa ensin kysymyspankissa keskitason kysymykseen ja seuraavat kysymykset valikoituvat aiempien vastausten perusteella. Ensimmäiseksi kysymykseksi on valittu kysymyspankin keskeltä kysymys, joka antaa eniten informaatiota. Vaikka vastaajat vastaavat eri kysymyksiin, ovat tulokset vertailukelpoisia. Lyhyiden lomakkeiden pituus vaihtelee yleensä neljästä kahdeksaan kysymykseen.  CAT-versioissa riittää yleensä 3–7 kysymystä. CAT-mittaus mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman mittaustuloksen vähemmällä kysymysmäärällä perinteisiin kyselylomakkeisiin verrattuna.

PROMIS-mittareista on nyt pilotin myötä yhdessä mittariston kehittäjän eli yhdysvaltalaisen PHO:n kanssa käännetty ja validoitu suomen kielelle 12 kysymyspatteria (item bank). Nämä kysymyspankit soveltuvat 8 vuotta täyttäneistä alkaen potilaan itse vastattavaksi ja huoltaja voi vastata niin sanottuun proxy-versioon lapsen ollessa vähintään 5 vuoden ikäinen. Kysymyspankit ovat seuraavista aihepiireistä: kivun voimakkuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, uupumus, kivun häiritsevä vaikutus, kaverisuhteet, liikkumiskyky, fyysinen aktiivisuus, psykologisen stressin kokemus, tyytyväisyys elämään, merkitys ja tarkoitus, kognitiivinen toiminta. Eri mittausmenetelmiin soveltuvat valmiit käännösversiot voi tarkistaa oheisen linkin kautta. Kyseisestä linkistä löytyy myös ohjeistusta mahdollisten uusien kysymyspankkien käännöstyöstä kiinnostuneille.

PROMIS-CAT menetelmän käyttöönottaminen edellyttää käytännössä toimintayksikkökohtaisen mittarien käyttösopimuksen tekemistä PHO:n kanssa. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa myös niin, että halukkaat toimintayksiköt muodostavat yhteisen ei-kaupallisen hankkeen sisäisin konsortiosopimuksin ja ostavat kyseiselle hankkeelle (määräaikaisen) lisenssin mittareiden käyttöön, kuten tehtiin PROMIS-CAT pilotissa (Varhan perustama hanke on nimeltään QOL-HYVA). Lisenssin hinta määräytyy käytettävien kysymyspankkien määrästä ja sovitusta käyttöajasta. Koska PROMIS-CAT kysymyspankkien käytön ominaisuuksiin kuuluu ohjelmisto, joka esittää kysymykset vastaajalle, tarvitaan myös tuon muokattavan ohjelmiston (käyttäjäapplikaatio ja ammattilaisen työpöytänäkymä) käyttöönotto.

Sellaisia suomalaisia ohjelmiston tuottajia, joilla olisi lisenssi käyttää PROMIS-CAT-ohjelmistoa, ei toistaiseksi ole. Ainoa eurooppalainen PROMIS-CAT lisenssin omistava toimija on hollantilainen KGVP-säätiö (https://www.kgvp.org/), joka on voittoa tavoittelematon potilasyhdistys taustaltaan. Kyseisen toimijan kanssa voi heidän EasyROM Pro applikaatiotaan myös muokata yksilöllisiin käyttötarpeisiin. Applikaation käyttämiseen liittyy käyttöönottomaksu, joka sisältää tiettyjä muokkausmahdollisuuksia ja lisäksi vuosittaisen potilaskohtaisen maksun. Edellä mainittu kysymyspankkien varsinainen käyttölisenssi hankitaan yhdessä applikaation tuottajan kanssa hankkeelle, joka on tehnyt PHO:n kanssa sopimuksen.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Lapset ja varhaisnuoret
Nuoret
Omaiset

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).
Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Riittävän tarkka elämänlaatumittaristo lasten ja nuorten terveyspalveluissa tukee hoitojen suunnittelua ja voinnin seurantaa. Eri sairausryhmille soveltuva geneerinen mittaristo tarvitaan pohdittaessa etuisuuksia sekä tietojohtamiseen, vertailukehittämiseen ja hoidon laadun seurantaan. Lasten toimintakyvyn arviointiin soveltuvia, helppoja ja nopeita välineitä on rajoitetusti. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallisen asiantuntijaverkoston TOIMIA-tietokannasta löytyvät Child Health Questionnaire, KINDL-R sekä ammattilaisille suunnattu Lene eli Leikki-ikäisen neurologinen arvio. Kliinisessä käytössä ovat myös 16D ja 17D sekä tutkimuksissa PedsQL:n (Pediatric Quality of Life Inventory) yleiset tai tautikohtaiset lomakkeet, joista suomeksi on validoitu yleisosa. Huomionarvoista on, että PedsQL:n kehittäjä J. W. Varni on keskeinen henkilö PROMIS-mittariston kehittämisessä.

Patient-Reported Outcome Measurement Information System (PROMIS) on moderniin testiteoriaan (IRT, item response theory) ja kysymyspankitukseen perustuva elämänlaatumittaristo. Useimmat aiemmat mittarit on kehitetty klassisella ja vain harva modernilla testiteorialla. Jälkimmäiseen perustuvilla mittareilla on useita etuja, muun muassa tietokonepohjainen mukautuva arviointi (CAT, computerized adaptive testing). Modernin testiteorian etuja ovat: 1)Kysymyspankitus eli samaa konstruktiota (ns. latenttia piirrettä) mittaavien kysymysten pankki voidaan toteuttaa modernilla testiteorialla (osiovasteanalyysi). Välttämättöminä oletuksina on, että pankit mittaavat vain yhtä konstruktiota (unidimensionality), osiot eivät ole riippuvaisia toisistaan (local dependence) eikä eri vastaajaryhmillä (ikä- ja sukupuoliryhmät) ole eri todennäköisyyttä saada tiettyä tulosta (differential item functioning). Klassisessa testiteoriassa ei ole näitä oletuksia. 2) Räätälöitävyys, sillä pankeista voi poimia kysymyksiä tarpeen tai halutun mittaustarkkuuden mukaan, mutta tulokset saadaan aina samalla asteikolla ja ovat vertailtavia. Klassisen testiteorian mukaan kehitetystä kiinteästä asteikosta ei voi jättää pois osioita ilman tutkimusta, miten mukaeltu lomake toimisi. 3) Kysymyspankit mahdollistavat tietokoneavusteisen mukautuvan toteutustavan (computerized adaptive testing, CAT), jossa algoritmi valikoi vastausten perusteella informatiivisimmat osiot henkilön toimintakyvyn tasoon nähden. CAT on nopea, räätälöity ja tarkka toisin kuin klassisen testiteorian mukaan kehitetyt kiinteät ja pitkät paperilomakkeet, joissa henkilö voi joutua vastaamaan turhiinkin kysymyksiin ja kuormittua. 4) Tulokset saadaan standardoidulla intervalliasteikolla, jolloin muutoksen tulkinta on helpompaa. Klassisella testiteorialla vastaavat tulokset ovat usein luokka-asteikollisia. 5)Tieto mittaustarkkuudesta saadaan koko asteikolla, mikä lisää muutosherkkyyden mahdollisuutta. Klassisella testiteorialla tieto mittaustarkkuudesta saadaan vain kokonaistulokselle. 6) Asteikon ääripäissäkin on erottelevia osioita, koska osiot on kalibroitu laajalle standardoidulle asteikolle katto- ja lattiaefektien vähentämiseksi, mikä myös lisää muutosherkkyyden mahdollisuutta. Klassisella testiteorialla mittareita ei voida kalibroida asteikolle.

PROMIS®-mittaristo on dynaaminen ja laaja kokonaisuus kysymyspankkeihin (item bank) perustuvia itsearviointimittareita fyysisestä, psyykkisestä ja sosiaalisesta terveydestä ja toimintakyvystä aikuisille, lapsille ja heidän huoltajilleen. PROMIS-mittarit soveltuvat sekä tutkimukseen että kliiniseen käyttöön. Niiden tarkoitus on tuottaa vertailtavaa tietoa, jota voidaan yhdistää eri sairaus- ja terapiaryhmien välillä. Mittarin ylläpitotaho on PROMIS Health Organization (PHO) ja mittariston kehitystyön vuosina 2004–2014 rahoitti National Institute of Health (NIH) Yhdysvalloissa. 

PROMIS-mittareista on erilaisia käyttötapaversioita, lyhyet ja pitkät lomakkeet, profiililomakkeet sekä CAT (computerized adaptive testing) kysymyspankit. CAT-versiossa potilas vastaa ensin kysymyspankissa keskitason kysymykseen ja seuraavat kysymykset valikoituvat aiempien vastausten perusteella. Ensimmäiseksi kysymykseksi on valittu kysymyspankin keskeltä kysymys, joka antaa eniten informaatiota. Vaikka vastaajat vastaavat eri kysymyksiin, ovat tulokset vertailukelpoisia. Lyhyiden lomakkeiden pituus vaihtelee yleensä neljästä kahdeksaan kysymykseen.  CAT-versioissa riittää yleensä 3–7 kysymystä. CAT-mittaus mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman mittaustuloksen vähemmällä kysymysmäärällä perinteisiin kyselylomakkeisiin verraten

PROMIS-mittausten toteuttamiseen tarvitaan paperiversiossa kyselylomake (joka voidaan toteuttaa myös sähköiseen kyselyalustaan).  CAT-versioiden eli ns. dynaamisten ja adaptoituvien osiopankkien käyttöön tarvitaan ohjelmisto, jollainen on saatavilla Assessment Centerissä tai jollaisen voi kehittää PROMIS APIa (ohjelmointirajapintaa) hyödyntämällä. Dynaamiset mittarit tai eripituiset lyhyet lomakkeet voidaan sijoittaa osaksi asiakastiedonkeruujärjestelmiä (Yhdysvalloissa toteutettuja ovat mm. RedCap Epic, AO Patient Outcomes Center, OBERD, Brigth Outcomes). Suomalaisia sovelluksia ei vielä ole saatavilla, mutta Euroopassa on tarjolla yksi CAT-mittarien käyttöön soveltuva ohjelmisto (EasyROM)  ja sen toimittaja on hollantilainen KGVP-säätiö.  Mainittujen yhdysvaltalaisten ohjelmistojen hankintahinta on erittäin korkea verrattuna EasyROM-ohjelmistoon. 

Tulosten analysointia varten tarvitaan mittarikohtainen pisteytysohje, joka on saatavilla www.healthmeasures.net  -sivustolta.

Vuonna 2017 PROMIS-työ jalkautui Suomeen ja Tyksin ja THL:n yhteistyö lasten PROMIS-mittareiden lomakeversioiden kääntämiseen ja validointiin alkoi 2018. Mittarin käytettävyydestä julkaistiin raportti Suomen Lääkärilehdessä vuonna 2021.

Koska käyttäjäystävällisen PROMIS-CAT -mittausmenetelmän käytön mahdollistava riittävän edullinen ohjelmisto on tarjolla Euroopassa, suunnittelimme sen käyttöönottoa varten pilottiprojektin Suomeen yhteistyönä Tyksin lasten ja nuorten klinikan ja HUS Uuden lastensairaalan työryhmän kanssa.

PROMIS® (Patient-Reported Outcomes Measurement Information System)
PROMIS-mittaristo lasten ja nuorten toimintakyvyn arvioinnissa
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaamiseen liittyy erityispiirteitä, joita ei valtakunnallisessa päätöksenteossa ole vielä ratkaistu, vaikka riittävän tarkka elämänlaatumittaristo myös lasten ja nuorten terveyspalveluissa tukisi hoitojen suunnittelua ja potilaan voinnin seurantaa myös tässä potilasryhmässä. 

Eri sairausryhmille soveltuva geneerinen mittaristo tarvitaan pohdittaessa hoidontarvetta, etuisuuksia sekä tietojohtamiseen, vertailukehittämiseen ja hoidon laadun seurantaan. Ongelma on, että lasten toimintakyvyn arviointiin soveltuvia, helppoja ja nopeita välineitä on rajoitetusti ja toisaalta, alle kouluikäisten lasten osalta mittarit on tavanomaisesti suunnattava huoltajan vastattavaksi.

Tämän hankkeen päämääränä on pilottien ja yhteishankinnan kautta luoda kansallinen systematiikka ja tietotekniset ratkaisut erikoissairaanhoitoon lapsipotilaiden elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaamiseen sekä hoitojen vaikuttavuustiedon raportointiin. 

 

PROM-mittarit (PROM= Patient Reported Outcome Measure, suomeksi "vointimittari") ovat standardoituja kyselyitä, joilla kerätään potilaan/asiakkaan itsensä raportoimaa laatu- ja vaikuttavuustietoa.  Vointimittarin lisäksi käytetään PROMeista esimerkiksi termiä asiakkaan raportoima vaikutusmittari ja elämänlaatumittari. Vointimittareita on sekä yleisiä eli geneerisiä että tiettyä sairautta koskevia eli sairausspesifejä. Geneerisen PROM-mittarin käyttö mahdollistaa vertailun yli sairaus- tai kohderyhmärajojen – mutta vain, mikäli eri ryhmillä käytetään samaa mittaria.

Asiakkaiden itsensä ilmoittamia tietoja pidetään tärkeänä osana hoidon suunnittelua ja sen laadun arviointia. Sairaus- tai potilasryhmäkohtaiset testit antavat luotettavaa tietoa yksittäiseen sairauteen liittyvästä elämänlaadusta, mutta niitä ei voida hyödyntää eri potilasryhmien keskinäiseen vertailuun luotettavasti.

Riittävän tarkka elämänlaatumittaristo lasten ja nuorten terveyspalveluissa tukisi hoitojen suunnittelua ja potilaan voinnin seurantaa hoitojen aikana ja hoidon/intervention päätyttyä. Eri sairausryhmille soveltuva geneerinen mittaristo tarvitaan myös lapsille aikuispotilaiden tapaan pohdittaessa etuisuuksia sekä tietojohtamiseen, vertailukehittämiseen ja hoidon laadun seurantaan.

TOIMIA-suositukset vuodelta 2023 kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvän elämänlaadun mittaamiseen väestötutkimuksissa ja kliinisessä työssä kattavat KINDL-R ja PedsQL 4.0 mittarit. Suosituksessa todetaan, että elämänlaatumittareista ainoa moderniin testiteoriaan pohjautuva erillisistä mittareista koostuva PROMIS-mittaristo on tutkimusnäytön mukaan validi geneerinen toimintakykyä ja elämänlaatua mittaava mittaristo, joka toimii myös sairausspesifisesti. PROMIS-mittariston kysymyspankista voidaan valita kaikille yhteisesti käytettävät osiot, ja lisäksi tapauskohtaisesti liittää tilanteeseen soveltuvia lisäosioita. Toistaiseksi, vuonna 2023, tästä mittaristosta ei ole virallisia suomenkielisiä lomakkeita saatavilla eikä sen soveltuvuusarvioita käytännön työn tarpeisiin siten ole toistaiseksi julkaistu TOIMIA-tietokannassa.

TOMIA-tietokannassa todetaan myös, että ne mittarit, joissa on pyritty parhaalla mahdollisella tavalla tutkimusnäyttöön perustuen yhdistämään kysymysten erottelukyky ja vastaamisen vaivattomuus, ovat sekä arvioinnin että kustannushyötysuhteen kannalta käyttökelpoisimpia. Kaikkiin tilanteisiin tai sairausryhmiin, kuten lasten ja nuorten saattohoito ja harvinaissairaudet, soveltuvaa tilanteen ja sairauden erityispiirteet huomioivaa elämänlaatumittaria ei ole toistaiseksi saatavilla, mutta lupaavia tuloksia esimerkiksi PROMIS-25-mittaristosta on jo olemassa. PROMIS-mittaristo voi teknisiltä ominaisuuksiltaan mahdollistaa tulevaisuudessa paljon hienojakoisemman ja kohdennetumman kysymyspatteriston elämänlaadun arviointiin. TOIMIA-suosituksen sisältöjä siis päivitetään eri elämänlaatumittareiden/ mittaristojen uusien tutkimustulosten ja arviointien edetessä.

Tässä pilotissa käännetään ja validoidaan nyt 12 eri PROMIS-CAT kysymyspankkia ja sen jälkeen testataan mittausmenetelmää eri potilasryhmillä. Näin saadaan ylläkuvattuun tarpeeseen lisätietoa myös TOIMIA-suositusten tekemiseen ja erityisesti  siitä, soveltuuko PROMIS-CAT hoidon vaikuttavuuden mittaamiseen, johon kumpaakaan nykysuosituksen geneerisistä mittareista (KINDL-R ja PedsQL 4.0) ei yhteenvedon mukaan ole tarkoituksenmukaista käyttää päätulosmuuttujina.

Suomessa on käynnissä useita alueellisia ja valtakunnallisia hankkeita, joissa ollaan tuomassa käytäntöön näyttöön perustuvia lasten ja nuorten 1) ahdistuneisuuden hoitomenetelmiä (yo-sairaanhoitopiirien Cool Kids-hanke), 2) mielialahäiriöiden, pakko-oireisten ja käytöshäiriöisten lasten omahoito-ohjelmia (Terapiat etulinjaan -hanke) sekä 3) Nepsy-lasten varhaisen tuen toimia sosiaalitoimen, koulujen ja terveystoimen yhteistyönä (pilotti Helsingissä) 4) Itsetuhoisten nuorten hoitomuoto Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) hanke. Myös näiden hankkeiden, hoito-ohjelmien ja interventiomenetelmien vaikuttavuuden mittaaminen edellyttää geneerisiä elämänlaadun ja toimintakykytiedon keruuratkaisuja ja mittareita. Sama tarve on sekä lasten syöpien hoidon ja myöhäisseurannan paikallisen laadun seuraamiseksi että kansallisen ja jatkossa myös Pohjoismaisen benchmarking-vertailun toteuttamiseksi. 

Suomessa ei siis tällä hetkellä ole käytössä systemaattista ja yhtenäistä elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaristoa lapsipotilaille, nuorille potilaille eikä harvinaissairauksille. Tämän RRP-osahankkeen päämääränä on pilottien ja yhteishankinnan kautta luoda kansallinen systematiikka ja tietotekniset ratkaisut lapsipotilaiden ja harvinaissairauksien elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaamiseen sekä hoitojen vaikuttavuustiedon raportointiin PROMIS-mittariston avulla. Osahankkeen erityisfokuksessa ovat lapsipotilaat, jotka vakavan sairauden (kuten syöpä), mielenterveysongelman, tai kivun vuoksi ovat erityisen haavoittuvassa asemassa tai vaarassa syrjäytyä. PROMIS-CAT mittausmenetelmä on tällä hetkellä käytettävissä 8 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille lapsille ja nuorille sekä 5 vuotta täyttäneistä alkaen heidän huoltajilleen.

 

 

PROMIS-CAT pilotissa pääpaino on mittausmenetelmän toteutettavuudessa ja käytettävydessä terveydenhuollon ammattilaisten näkökulmasta, mutta kyseiset ammattihenkilöt, jotka ovat pilotissa mukana, ovat välittäneet projektipäälliköille kaikki tekniset kehitysideat, joita potilaskäyttäjät (ja huoltajat) ovat pilotin aikana ilmaisseet. Ohjelmiston käytettävyyttä on pilotin aikana kehitetty näiden suorien asiakaspalautteiden pohjalta. 

Potilas-/huoltajakäyttäjäkohderyhmät ovat olleet (8-vuotiaasta alkaen potilas itse ja 5-vuotiaasta alkaen huoltaja vastaajana): Tyksissä lasten ja nuorten veri- ja syöpäsairauksien yksikössä hoidossa ja hoidon jälkeisessä seurannassa olevat potilaat sekä lastenpsykiatrian yksikön uuden tehostetun avohoidon yksikön potilaat. HUS:ssa potilasryhmät ovat olleet syöpää sairastavat (Uusi lastensairaala), ahdistuneisuushäiriön vuoksi arvioon lähetetyt itäisen alueen potilaat sekä Uuden lastensairaalan kipu-tiimin hoidossa olevat leikkauspotilaat.

Mittausmenetelmän ja eri mittareiden käyttöä seurataan epäsuorasti ohjelmiston tuottaman statistiikan avulla (kyselyt aktivoineiden käyttäjien osuus, kyselyihin kerran/useamman kerran vastanneiden osuus, pyydetyt kyselyt kokonaisuudessaan täyttäneiden osuus, kunkin kyselyn täyttämiseen käytetty aika). Tämän lisäksi arvioidaan, onko tavalla, jolla kohderyhmä saa ohjelmiston aktivointipyynnön, merkitystä aktivointifrekvenssin ja vastaamisen suhteen. Aktivointipyyntö on annettu toimintayksiköstä riippuen joko henkilökohtaisesti käynnin yhteydessä tai postitettu kotiin ajanvarauskirjeen mukana.

Kouluikäisten lasten ja nuorten terveyteen liittyvä elämänlaadun mittaaminen vä…
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämishankkeen tavoitteet ovat: 

1) PROMIS CAT toiminnallisuuden vaatimien kysymyspankkien (item banks) käännös- ja validointityön kiihdyttäminen. 2) PROMIS-CAT ratkaisun hankinta ja käyttöönotto pilottien käyttöön. 3) Kansallisesti skaalattavan ja yhteisiin tietoteknisiin ratkaisuihin perustuvan systematiikan luominen lapsipotilaiden elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaamisessa ja raportoinnissa. 4) Kahden hyvinvointialueen (Varsinais-Suomi, Uusimaa /HUS yhtymä) yhteistyönä pilotoida lasten ja nuorten elämänlaadun ja toimintakyvyn mittaamista validoiduilla geneerisillä PROMIS-mittareilla 2-3 potilasryhmässä hyödyntäen hankittua PROMIS CAT tietoteknistä ratkaisua.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Pilotin arvioimiseen sovitut mittarit: järjestelmään toteutettavissa olevien validoitujen item bank käännösten määrä. Piloteissa kyselyn saaneiden potilaiden määrä ja saatujen vastausten määrä (12/2025 mennessä) ensimmäisellä mittauskerralla sekä jatkomittauspisteissä. Potilaiden tuottamien vastausten tarkastelumäärät (sairauskertomusmerkinnät)

Lisäksi pilottia arvioidaan pilottiyksiköissä toimiville terveydenhuollon ammattilaisille suunnatulla anonyymilla kyselyllä, jonka osa-alueita ovat: Tarpeet, Tavoitteet, Osallisuus, Ratkaisun kuvaus, Vastaako ratkaisu tavoitteisiin, Kokeilu, Resurssit, Toteuttaminen.

Kehittämistyössä mukana olleille terveydenhuollon ammattilaisille toteutetaan lisäksi ryhmähaastattelut, joissa kerätään mielipiteitä ja näkemyksiä mittausmenetelmän teknisestä toteutuksesta ja sen toimivuudesta, lääketieteellisestä tarpeesta lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaamiselle, sekä mahdollisista pilotissa käytetyn ohjelmiston toiminnallisuuden kehittämisehdotuksista.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Tällä hetkellä ohjelmistosovellus on erillisjärjestelmä, jota käytetään ilman henkilötunnuksen liittämistä. Pilotin aikana kehitetään vielä ratkaisu potilaan/huoltajan tuottamien mittaustulosten viemiseksi potilaskertomuksen asiakasliitteisiin XDS-arkistoa hyödyntäen. Tämän vaiheen toteuttamiseksi tarvitaan myös robotiikkaan perustuva ratkaisu, jolla vastaajalle annettu sovelluksen anonyymi käyttäjätunnus voidaan potilaskertomuksessa yhdistää henkilötunnukseen ja hakea mittaustulokset kertomukseen.

Toimintamallin ydinsisältö

PROMIS-CAT työkalu lasten ja nuorten toimintakyvyn ja elämänlaadun mittaamisessa on modernilla testiteorialla tuotettujen kysymyspankkien kokoelma, joiden käyttöön tarvitaan erillinen digitaalinen ohjelmisto. Työkalua ei ole aikaisemmin ollut Suomessa käytettävissä.

PROMIS-mittareista on erilaisia käyttötapaversioita, lyhyet ja pitkät lomakkeet, profiililomakkeet sekä CAT (computerized adaptive testing) kysymyspankit. CAT-versiossa potilas vastaa ensin kysymyspankissa keskitason kysymykseen ja seuraavat kysymykset valikoituvat aiempien vastausten perusteella. Ensimmäiseksi kysymykseksi on valittu kysymyspankin keskeltä kysymys, joka antaa eniten informaatiota. Vaikka vastaajat vastaavat eri kysymyksiin, ovat tulokset vertailukelpoisia. Lyhyiden lomakkeiden pituus vaihtelee yleensä neljästä kahdeksaan kysymykseen.  CAT-versioissa riittää yleensä 3–7 kysymystä. CAT-mittaus mahdollistaa tarkemman ja luotettavamman mittaustuloksen vähemmällä kysymysmäärällä perinteisiin kyselylomakkeisiin verrattuna.

PROMIS-mittareista on nyt pilotin myötä yhdessä mittariston kehittäjän eli yhdysvaltalaisen PHO:n kanssa käännetty ja validoitu suomen kielelle 12 kysymyspatteria (item bank). Nämä kysymyspankit soveltuvat 8 vuotta täyttäneistä alkaen potilaan itse vastattavaksi ja huoltaja voi vastata niin sanottuun proxy-versioon lapsen ollessa vähintään 5 vuoden ikäinen. Kysymyspankit ovat seuraavista aihepiireistä: kivun voimakkuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, uupumus, kivun häiritsevä vaikutus, kaverisuhteet, liikkumiskyky, fyysinen aktiivisuus, psykologisen stressin kokemus, tyytyväisyys elämään, merkitys ja tarkoitus, kognitiivinen toiminta. Eri mittausmenetelmiin soveltuvat valmiit käännösversiot voi tarkistaa oheisen linkin kautta. Kyseisestä linkistä löytyy myös ohjeistusta mahdollisten uusien kysymyspankkien käännöstyöstä kiinnostuneille.

PROMIS-CAT menetelmän käyttöönottaminen edellyttää käytännössä toimintayksikkökohtaisen mittarien käyttösopimuksen tekemistä PHO:n kanssa. Käytännössä tämä voidaan toteuttaa myös niin, että halukkaat toimintayksiköt muodostavat yhteisen ei-kaupallisen hankkeen sisäisin konsortiosopimuksin ja ostavat kyseiselle hankkeelle (määräaikaisen) lisenssin mittareiden käyttöön, kuten tehtiin PROMIS-CAT pilotissa (Varhan perustama hanke on nimeltään QOL-HYVA). Lisenssin hinta määräytyy käytettävien kysymyspankkien määrästä ja sovitusta käyttöajasta. Koska PROMIS-CAT kysymyspankkien käytön ominaisuuksiin kuuluu ohjelmisto, joka esittää kysymykset vastaajalle, tarvitaan myös tuon muokattavan ohjelmiston (käyttäjäapplikaatio ja ammattilaisen työpöytänäkymä) käyttöönotto.

Sellaisia suomalaisia ohjelmiston tuottajia, joilla olisi lisenssi käyttää PROMIS-CAT-ohjelmistoa, ei toistaiseksi ole. Ainoa eurooppalainen PROMIS-CAT lisenssin omistava toimija on hollantilainen KGVP-säätiö (https://www.kgvp.org/), joka on voittoa tavoittelematon potilasyhdistys taustaltaan. Kyseisen toimijan kanssa voi heidän EasyROM Pro applikaatiotaan myös muokata yksilöllisiin käyttötarpeisiin. Applikaation käyttämiseen liittyy käyttöönottomaksu, joka sisältää tiettyjä muokkausmahdollisuuksia ja lisäksi vuosittaisen potilaskohtaisen maksun. Edellä mainittu kysymyspankkien varsinainen käyttölisenssi hankitaan yhdessä applikaation tuottajan kanssa hankkeelle, joka on tehnyt PHO:n kanssa sopimuksen.

PROMIS-mittausmenetelmien englanninkielinen kuvaus
Kuva PROMIS-pisteiden värikoodeista (kognitiiviset toiminnot)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Pilotin toteuttamiseen osallistuneille terveydenhuollon ammattilaisille toteuteun kyselyn ja puolistrukturoitujen ryhmähaastattelujen perusteella todettiin, että 94% vastaajista piti lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaamista ja seuraamista tärkeänä ja 85% oli täysin samaa mieltä siitä, että näitä tietoja tulee kerätä potilaalta itseltään. Edistyneitä sähköisiä teidonkeruuvälineitä piti täysin välttämättömänä 54% ja melko välttämättöminä 39% vastaajista.

CAT-ominaisuuden toteuttamiseksi lapsipotilaille ei mitään valmiiksi kehitettyä PROMIS-sovellusta ollut Euroopassa saatavilla, vaan EasyROM Pro -sovelluksen kehitystyö jatkui koko pilotin ajan. Pilotin vastaanotto testaavissa yksiköissä oli varsin erilaista. Yksikössä, jossa sovelluksen aktivointikirje lähetettiin potilaalle/perheelle poliklinikkakutsun mukana, oli sovelluksen aktivoineiden perheiden osuus 179/361 (49,6%) ja kyselyyn vastanneiden osuus  10% potilaista ja 32% huoltajista. Yksikössä, jossa aktivointikirje annettiin perheelle vastaanoton yhteydessä, oli sovelluksen aktivoineiden potilaiden osuus 84% ja huoltajien 100% kutsutuista. Vastaajien osuus puolestaan oli 80% potilaista ja 100% huoltajista. Seurantavaiheen kyselyyn vastasi tässä yksikössä 53% potilaista ja 81% huoltajista, mikä sekin on varsin hyvä tulos. Terveydenhuollon ammattilaisten mielestä lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaaminen soveltuu parhaiten polikliiniseen työskentelyyn ja esimerkiksi syöpää sairastavilla lapsilla ja nuorilla mittaamisen aloittaminen on tärkeintä vaiheessa, jolloin syöpähoito päättyy ja kontaktivälit sairaalaan pitenevät.

Ongelmallinen osa-alue oli EasyROM Pro sovelluksen ammattilaisen työpöytä ja sen käyttäminen, koska kyseessä on erillisjärjestelmä. Tästä johtuen 70% pilottikäyttäjistä arvioi, että mittausmenetelmän nykymuotoinen tekninen toteutus ei ole terveydenhuollon ammattilaisen kannalta toimiva. Koska tämä kävi jo varhain pilotin aikana ilmi, lähdettiin pilotin aikana toteuttamaan potilaan tuottamien vastausten siirtämistä sovelluksesta sairauskertomukseen XDS-arkistoa hyödyntäen. Tämän ominaisuuden tuotantokäyttö alkoi joulukuussa 2025 ja siitä kerätään nyt kokemusta VARHAn pilottipisteissä sovitun jatkokäytön myötä.

Ilahduttava tulos pilotista oli, että 69% vastaajista arvioi oman yksikkönsä henkilökunnan olevan kiinnostunut lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaamisesta ja yli 60% oli sitä mieltä, että mittaaminen voidaan toteuttaa nykyresursseilla, jos mittausmenetelmä on sujuva ja sairauskertomusintegroitu. Lähes 80% vastaajista piti mahdollisena mittaamisen vakiinnuttamista yksikkönsä toimintakulttuuriin, mutta sama osuus vastaajista piti onnistumisen kannalta tärkeänä, että esimiehet panostavat asian edistämiseen.

Pilotin arvioinnin yhteydessä todettiin myös, että vaikka CAT-ominaisuus on ideologialtaan potilaan kannalta vähiten kuormittava, voidaan myös PROMISin lyhyitä 4-kysymyksen sarjoja ja niistä muodostettuja erilaisia kokonaisuuksia ajatella käytännön työhön hyvin soveltuvaksi, jos niiden hallinnointiin on terveydenhuollon yksikössä olemassa sopiva sähköinen alusta. Tulosten laskentaa ja visualisointia varten tällaiset alustat tarvitsevat kuitenkin lisäkehitystyötä.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Yllä olevassa PROMIS-CAT ratkaisun perusidean sekä köyttöön liittyvien ehtojen kuvauksessa on kerrottu tämän lasten ja nuorten toimintakyvyn mittaamisen toimintamallin soveltamisen edellytykset. Kuten pilotin arvioinnissa yllä todettiin, mittaamisen toteuttaminen on  mahdollista järjestää myös standardimuotoisten "PROMIS-lyhyet lomakkeet" versioiden avulla, koska näitä voidaan toteuttaa terveydenhuollon yksiköiden omiin sähköisiin asiointialustoihin. Jos kuitenkin halutaan pelkkien vastausten lisäksi tuottaa koostettuja pistetuloksia ja seurata niitä esimerkiksi graafisesti mittauspisteestä toiseen, tarvitaan yksiköiden sähköisiin alustoihin lisäkehitystyötä. Tämä näkökulma huomioiden nyt pilotin myötä jatkokehitetty CAT-ominaisuutta hyödyntävä sovellus tarjoaa edistyneen värikoodeihin perustuvan tulosten visualisoinnin, joka ei välttämättä edellytä terveydenhuollon ammattilaiselta erillistä tulosten tulkintaan liittyvää perehtyneisyyttä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Varsinais-Suomen hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Tyks lasten ja nuorten klinikka, Tyks lastenpsykiatria, HUS lasten ja nuorten sairaala
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)