POSOTE20 Järjestöjen toiminta ja palvelut osana asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkua

Luotu 02.08.2022
POSOTE20 Järjestöjen toiminta ja palvelut osana asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkua
POSOTE20 Järjestöjen toiminta ja palvelut osana asiakaslähtöistä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelupolkua

Tiivistelmä

Palvelupolkukuvaus vastaa tarpeeseen tehdä näkyväksi 1) järjestöjen toiminnan ja palvelujen monipuolisuus, 2) järjestöjen toiminnan ja palvelujen oikea-aikainen hyödyntäminen sekä 3) yhteistyön onnistumisen edellytykset.

Kuvausta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta.

1. Palvelupolku tuo esiin  järjestötoiminnan monipuolisuuden sote-palvelupolun eri vaiheissa. Palvelupolkukuvaa luetaan vasemmalta oikealle. Asukas hyötyy erilaisista järjestöjen toiminnoista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä tai ehkäisevistä palveluissa. Sote-asiakaspolun jälkipuolella tai sen päättyessä järjestöjen toiminta kiinnittää asiakkaan arkeen ja kuntoutukseen. Sote-asiakkuuden aikana hän saa järjestöistä vertaistukea, ammatillista asiantuntija-apua tai palveluja.

Sote-asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan oikeanlaisen järjestöjen toiminnan tai palvelun piirin. 

2. Palveluvalikko tuo esiin asiakas- ja palveluohjauksessa toimivien ammattilaisten kanavat ja ohjauksen keinot voimavaroiltaa erilaisille asiakasryhmille. Asiakkaan ilmaisemat tarpeet (alarivillä) voivat olla moninaisia aina hyvinvointia edistävän arjen sisällöistä monialaiseen arjen tukeen. Yksittäiselle asiakkaalle voi muotoutua monipuolinen kokonaisuus järjestöjen toiminnasta ja palveluista.

Palvelupolun esittely ja sisältö pohjoissavolaisessa toimintaympäristössä

A) Asiakkaan, järjestön edustajan sekä sote-keskuksen ammattilaisen kontaktipisteet

  • Hyvinvoinnin ja terveyttä edistävään toimintaan tai palveluun ohjautuminen

Asukas tai hyvinvointialueen palvelujen asiakas haluaa pitää itsestään huolta ja löytää tekemistä. Asukas tai asiakas etsii tietoa itse tai voi saada tukea etsintään järjestön, kunnan tai hyvinvointialueen toimipisteestä (vuorovaikutteinen ohjaus- ja neuvonta). Hyvinvointilähete on yksi keino ohjatahyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin.

Pohjois-Savossa monipuolista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toimintaa kootaan esimerkiksi Lähellä.fi -palveluun. Pohjois-Savossa on käytössä myös vapaaehtoistehtäviä välittävä vapaaehtoistyo.fi -palvelu. Asukas voi myös etsiä toimintaa kuntien tai lehtien ilmoitustauluilta tai kalentereista.

Ohjauksen ja neuvonnan malli HYTE-toimintaan (esim. hyvinvointilähete) on kehittämiskohteena Pohjois-Savossa vuosien 2023-2025 aikana.

  • Fyysiset ja sähköiset kohtaamispaikat 

Asukas ja asiakas voi hakeutua järjestöjen tai yhdistysten ylläpitämiin kohtaamispaikkoihin, kun haluaa tutkia tilannettaan, keskustella tilanteestaan tai löytää samankaltaisessa elämäntilanteessa olevia ihmisiä. Erityisesti sähköisissä järjestöjen palveluissa asiointia ja keskustelua helpottaa anonyymiys.

Pohjois-Savossa monissa kunnissa on kuntien tai järjestöjen ylläpitämiä asukastupia, olohuoneita, joissa voi kohdata muita ihmisiä. Järjestöt ylläpitävät useassa kunnassa päihde-tai mielenterveystoipujille päiväkeskustoimintaa. Lapsiperheille suunnattuja perhekeskuksen (THL:n laatusuositukset täyttäviä) kohtaamispaikkoja on monia, mutta järjestöjen ylläpitämiä perheentaloja näistä on 4 kappaletta.

Sähköisistä kohtaamispaikoista hyvä esimerkki on Tukinet.net, joka tarjoaa sähköisiä ryhmä- tai yksilöchat -palveluja erilaisissa elämäntilanteissa.

Pohjois-Savossa kehittämiskohteena on se, että järjestöjen sekä muiden yhteisöjen ylläpitämät erilaiset kohtaamispaikat ovat löydettävissä Lähellä.fi -palvelusta. 

  • Vuorovaikutteinen ohjaus- ja neuvonta

Asukas voi haluta tutkia tilannettaan ja keskustella asiantuntijan kanssa ennen palveluihin hakeutumista. Mikäli asiakkuus sote-palveluissa on alkanut, tarve voi olla lisätiedolle ja vertaistuelle. Ohjaus- ja neuvonta voi tapahtua järjestöissä tai yhdistyksissä tai sote-palveluissa.

Vuorovaikutteisuus tarkoittaa sitä, että järjestöistä voidaan ohjata muihin järjestöihin tai sote-palveluväylälle, ja sote-palveluista järjestöjen palvelujen piiriin. Jo ohjauksen ja neuvonnan tilanteissa on mahdollista konsultoida monitoimijaisesti asiakkaan tällaista tarvitessa.

Pohjois-Savossa tätä asiakkaan, järjestön sekä sote-ammattilaisten yhteistä kiinnittymisen pistettä tukevat esimerkiksi sosiaali- ja terveyskeskusten järjestövetoisen omahoitopisteet. Erikoissairaanhoidon palveluissa asioivilla on toimiva väylä järjestötoiminnan piiriin OLKA-toiminnan myötä. OmaHyte.fi ohjaa palvelujen ja hyte-toiminnan piiriin.

  • Asiakaskoordinaatio ja -suunnitelma

Asiakkuus sosiaali- ja terveydenhuollossa on käynnistynyt ja asiakas voi haluta lisää tietoa ja tukea tilanteeseensa. Edellä olevat vuorovaikutteisen ohjauksen ja neuvonnan työkalut toimivat tässäkin. Järjestöistä löytyy ammatillista osaamista asiakkaan kanssa käytävään keskusteluun sekä ammatillisesti ohjattua vertaistukea asian edistämiseen. 

Tärkeä elementti on hoito-ja palveluketjukuvaukset, jotka liittävät yhteen asiakasryhmien palveluja. Järjestöjen palvelut on hyvä saada osaksi hoitoketjukuvauksia, jolloin niihin ohjautuminen on linjakasta. Järjestöjen toiminnan ja palvelujen liittämistä hoitoketjukuvauksiin helpottaa, jos järjestöjen toiminnasta ja sisällöistä löytyy ajantasaista tietoa. 

  • Yhteisasiakkuus

Asiakas on yhteistyöasiakas tai verkostoasiakas eli tarvitsee useita palveluja arjen turvaksi. Molemmissa tapauksissa palvelutarpeet ovat vaativampia, mutta yhteistyöasiakas vielä pärjäilee arjessa, kun taas verkostoasiakas tarvitsee tukea arjen selviämiseen. Apua tai elämänhallinnan koordinaatiota voi tarjota järjestö vertaistuen kautta tai sitten tuottamalla palvelua asiakkaan tarpeisiin. 

Pohjois-Savossa monipalveluasiakkaille on kehitetty monitoimijaisen tiimityön mallia, joissa järjestöt sekä muut yhteisöt ovat osa verkostoa. Monitoimijainen tiimi toimii yhdessä monesta suunnasta sote-ammattilaisen tai järjestön kokoon kutsumana. 

Kehittämiskohteena on järjestöjen toiminnan näkyviin saaminen asiakassuunnitelmissa sekä järjestöjen palvelukatalogien tuottamisessa. Yksi hyvä malli Pohjois-Savossa on tarjoomo.fi -palvelu ikääntyneiden kotiin tarjottavista palveluista. 

B) Palvelupolun toimivuuden osalta sovittavat asiat järjestöjen näkökulmasta

  • Miten eri organisaatioiden työntekijät tutustuvat järjestöjen toimintaan ja palvelujen sisältöihin?

Pohjois-Savossa on olemassa seuraavia hyviä käytäntöjä, kuten järjestömessut tai järjestöpiste terveyskeskuksessa. Näitä toimintamalleja on hyvä levittää koko maakunnan alueelle 

  • Miten järjestöjen toiminta ja palvelu ovat löydettävissä sosiaali- ja terveyspalvelujen työntekijöille?

Pohjois-Savossa alustoja on useita kansallisesti, maakunnallisesti sekä kuntien omat sivut. Tavoitteena olisi, että järjestöjen toimintaa olisi löydettävissä tietyistä palveluista. Lähellä.fi ja yhteistyö ptv-tietokannan kanssa tukee tätä suuntausta. Hyvinvointitarjotin.fi kokoaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa yhteen ja löydettäväksi.

  • Miten sovitaan järjestöjen vapaaehtoisten tai työntekijöiden roolista, yhteisistä käytännöistä sekä yhteisistä asiakkuuksista?

Kehitteillä ovat toiminnallisen yhteistyön sopimuspohjat, joiden avulla voi selkeyttää keskinäistä yhteistyötä.

  • Mitkä ovat yhteisen kehittämisen suunnittelun ja tutuksi tulemisen rakenteet?

Pohjois-Savon hyvinvointialue on käynnistänyt avustusperusteisen yhteistyön mallin. Järjestöneuvosto ja teemaverkostot tarvitsevat kehittämispanostusta jatkossa.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö
Organisaatiot

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Tiedostossa on yleinen kuvaus kehitetystä palvelupolusta ja palvelukehikosta. (1.58 MB)

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Järjestöjen keskinäinen yhteistyö on tiivistynyt Pohjois-Savossa. Työtä on tehty mm. Sakke - Pohjois-Savon järjestöyhteistyön kehittämishankkeessa (Järjestö 2.0. 2017-2020). Myös yhteistyö järjestöjen ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten kanssa on edennyt. Hyviä käytäntöjä on löydettävissä esimerkiksi Ylä-Savosta sekä Varkauden seudulta. Seuraava askel on saada hyvät käytännöt yhteneväksi tavaksi koko hyvinvointialueella.

Seuraavat teemat ovat nousseet toistuvasti esille:

Järjestökenttä näyttäytyy sote-palveluista käsin edelleen hajanaiselle ja järjestöjen ja yhdistysten toiminta on osin tuntematonta. 

Järjestöjen tietoa ja toimintaa kokoavia alustoja on useita. Tästä syystä järjestöjen löydettävyys sote-ammattilaisten kiireen keskellä on hankalaa. Järjestöjen löytyminen pitäisi olla helppoa ja samalla olisi saatava tarvittava määrä tietoa järjestön toiminnan sisällöstä. 

Järjestöjen kanssa tehdään hyvää yhteistyötä niin asiakastyössä kuin palvelujen suunnittelussa. Kuitenkin järjestöjen ammattilaisten sekä vapaaehtoisten rooli asiakastyössä sekä käytettävissä olevat toimintaresurssit voivat olla epäselviä. Tarvitaan sopimuksellista yhteistyötä ja tutuksi tulemisen kanavia.

Järjestöt tuottavat palveluja markkinaehtoisesti, mutta tärkeä rooli on myös on avustusperusteisella ja monirahoitteisella yhteistyöllä. Tarvitaan niin toiminnallisesta kuin avustusperusteisesta yhteistyöstä sopimisen malli. Ymmärrystä tarvitaan myös vapaaehtoistoiminnan luonteelle.

Lyhyesti: järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyön onnistumiseksi palvelupolulla täytyy sopia siitä 1) miten järjestöjen toiminnan sisältö tutuksi eri osapuolille 2) miten järjestöjen toiminta löydetään helposti 3) miten yhteisestä työstä ja kehittämisestä sovitaan osapuolten kesken. 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallia tarvitsevat järjestöt, hyvinvointialueet sekä esimerkiksi kunnat tehdäkseen yhteistyötä suunnitelmallisesti ja eri tasoilla. Tarpeet nousevat 1) lainsäädännöstä, 2) HYTE-tavoitteista, 3) järjestökentältä sekä 4) erilaisista järjestöihin liittyvistä ilmiöistä.

Hyvinvointialueiden ja sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntö

Jorma Niemelä ja Terhi Auvinen toteavat (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2021:37), että sosiaali-, terveys ja pelastustoimen lainsäädäntö perusteluineen tuntee 16 kosketuspintaa järjestöjen ja hyvinvointialueen yhteistyössä. Palvelupolkukuvaus kiinnittyy näistä viiteen: 

  1. Hyvinvointialueen on tehtävä yhteistyötä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä mm. yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 7§),
  2. Palveluiden hankkimista voidaan tehdä myös järjestöiltä (Laki sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä 12§),
  3. Palveluketjujen ja -kokonaisuuksien luonti ja yhteensovittaminen kannattaa tehdä myös järjestöjen kanssa (JL 10§), 
  4. Yhteistyö koulutus-, tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa hyvinvointialueella alan organisaatioiden kanssa voidaan toteuttaa myös järjestöjen kanssa yhteistyössä. (JL 32; HE 241/2020 vp, 750–751), 
  5. Rakenteellisessa sosiaalityössä toteutuva laaja yhteistyö koskee myös järjestöjen kanssa tehtävää yhteistyötä. (JL 7§; HE 241/2020 vp, 382–383)

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tavoitteet Pohjois-Savossa

Pohjois-Savon hyvinvointikertomuksen  2021-2025 pohjalta on muodostettu viisi hyvinvointitavoitetta.

  1. osallisuuden edistäminen ja yksinäisyyden vähentäminen
  2. vanhemmuus vahvistuu
  3. itsestä huolehtimisen ja terveellisten elämäntapojen edistäminen
  4. mielen hyvinvointi ja riippuvuuksien ehkäiseminen
  5. tapaturmien ja väkivallan ehkäiseminen

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on huomioitu hyvinvointikertomuksessa. Järjestöt ovat mukana hyte-rakenteissa maakunnallisesti sekä useassa kunnassa.

Järjestökenttä Pohjois-Savossa

Pohjois-Savossa on noin 5000 järjestöä, joista n. 500 on sosiaali- ja terveysjärjestöjä.

Pohjois-Savo on maantieteellisesti laaja. Hieman alle 250 000 hengen väestö on keskittynyt Kuopion alueelle niin, että maaseutualueineen se kattaa noin puolet väestöstä. Alueella on kaksi 20 000 asukkaan seutukaupunkia, Varkaus ja Iisalmi. Järjestöt ovat jakautuneet väestön mukaisesti: Kuopiossa toimii hieman yli 2000 järjestöä, Varkaudessa ja Iisalmessa molemmissa on noin 400 järjestöä. Loput ovat hajautuneena maaseutukuntiin ja -kaupunkeihin.

Sosiaali- ja terveysjärjestöt toimivat pääosin Kuopiosta sekä seutukaupungeista käsin. Maaseutukunnissa on aktiivisia sote-yhdistyksiä, kuten sydänyhdistykset tai MLL:n paikallisyhdistykset. Osallisuutta sekä hyvinvointia edistävää työtä tehdään myös muissa järjestöissä ja yhdistyksissä ja näiden rooli vahvistuu haja-asutusalueilla.

Järjestöjen toimintaan vaikuttavia ilmiöitä 

Järjestöjen toimintaan epävarmuutta tuovat rahoituskanavien muutokset kansallisesti sekä kuntien ja hyvinvointialueiden yhdyspinnalla.

Väestön vanheneminen sekä väheneminen maaseutualueilta vaikuttavat aktiivisten määrään erityisesti vapaaehtoistoimijoiden osalta. Tämä ohentaa monen järjestön tai yhdistyksen kykyä toimia sote-palvelujen kumppanina tasalaatuisesti. Ilman tietoa järjestöstä on vaikeaa tuntea järjestön toiminnan sisältöä ja kertoa niistä omalle asiakkaalle.

Kertaluontoinen tai lyhyen ajan osallistuminen sekä neljännen sektorin toiminta vaikuttaa nousevalta trendiltä. Maaseudun vapaaehtoistoiminta vaikuttaa entistä useammin nousevan perustuvan spontaaniin tekemiseen kuin järjestön jäsenten aktiiviseen toimintaan.

Kohderyhmänä ovat asiakkaat, jotka hyötyisivät järjestön tarjoamasta toiminnasta, tuesta tai palvelusta. Asiakasnäkökulmaa ei ole koottu suoraan, mutta jatkossa teemakohtaisessa toimintamallin soveltamisessa tämä on tarpeen. Asiakasymmärrys on koottu osallistuneiden järjestöjen avulla.

Kohderyhmänä ovat järjestöt, joiden toiminta, tuki ja palvelut tulee saada näkyviin osana asiakaslähtöisiä palvelukokonaisuuksia systemaattisesti ja oikea-aikaisesti sekä yhdessä sopien.

Kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka tarvitsevat tietoa järjestöistä ja niiden toiminnasta ja palveluista sekä niiden sisällöstä. Tietoa toiminnasta tarvitaan mahdollisimman helpolla tavalla.

Pohjois-Savon hyvinvointikertomus 2021_2025.pptx (3.85 MB)
Toimintamallille asetetut tavoitteet
  1. Järjestöjen työntekijöiden ja vapaaehtoisten roolin selkiytyminen. Tavoiteltu muutos on se, että sote-ammattilainen tuntee oman toiminta-alansa sekä -alueensa järjestöjä ja niiden toimintaa, ja osaa sijoittaa ne oikeaan vaiheeseen palvelupolulla. 
  2. Järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyö lisääntyy. Tavoiteltu muutos on, että järjestöjen toimintaan tai palveluihin ohjaaminen sekä asiakkaiden ohjautuminen palveluihin järjestöistä lisääntyy.
  3. Järjestöjen toiminta ja palvelut ovat helposti löydettävissä. Tavoiteltu muutos on, että käytössä ovat sopivat ja sovitut alustat.
  4. Järjestöjen ja sote-ammattilaiset sopivat yhteistyöstä sekä sen vaatimista reunaehdoista. Tavoiteltu muutos on, että työntekijöiden roolit ovat selkeät, käytännöistä on sovittu ja resurssit ovat olemassa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Sellaisten konkreettisten palveluketjukuvausten määrän muutos, jossa on määritelty järjestöjen toiminnan ja palvelujen löytyminen ja toimintaan ohjaaminen sekä tarve yhteiseen sopimiseen. 
  • Yhteisen suunnittelun ja tutuksi tulemisen verkosto on olemassa ja verkosto on toimiva. Muutosta mitataan säännöllisellä verkostokyselyllä.
  • Järjestöjen ja sote-ammattilaisten yhteistyön lisääntyminen, joka näkyy ohjaustapahtumien ja yhteydenottojen määrän muutoksena.
  • Sopimisen määrä ja sisältö sekä yhteisen toiminnan toteutumisen arviointi.
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Palvelukuvaus jalkautetaan pohjoissavolaiseen toimintaympäristöön teemoittaisen verkostotyön avulla. Verkostoon kootaan tietyn teeman toimijat ja sovitaan järjestöjen ottamisesta osaksi sote-palvelukokonaisuutta. Esimerkiksi ikääntyneille, mielenterveys- ja päihdetoimijoille jne. 

Toimintatavan juurtuminen osaksi käytäntöjä vaatii seuraavia toimia ja nämä osin puuttuvat vielä Pohjois-Savossa:

Palvelunäyttämöllä asiakkaalla on oltava kokemus, että kaikkiin osapuoliin ja toimintaan voidaan luottaa. Palveluväylien on oltava selket, helpot ja saavutettavat. Asiakas- ja palveluohjaajan tehtävä ja selkeä ohjaus on toiminnan keskiössä. Järjestöjen toiminnalle on tiloja ja järjestöjen omat tilat ovat käytettävissä yhteisesti sovittuun toimintaan.

Palvelutuotannossa on oltava selkeät sopimisen käytännöt. Keskinäistä luottamusta sekä tuttuutta on lisättävä palvelupolulla toimivien välillä. Järjestöjen on kuvattava ja tuotteistettava toimintansa selkeäksi kokonaisuudeksi. Kaikille osa puolille on oltava koulutusta palvelua tuottavien toiminnasta eli järjestöistä sote-palveluihin ja toisin päin. Palveluväylien ja palveluprosessien kuvaaminen yhdessä verkostossa, jotta toisen toiminta tai palvelut tulee oikealla tavalla huomioitua.

Seuraavia resursseja tai välineitä tarvitaan onnistumisen edellytykseksi. Asiakas- ja palveluohjaajat tuntevat järjestöt ja järjestöissä tunnetaan palvelujärjestelmää. Järjestelmät ja digitaaliset ratkaisut ovat selkeät. On olemassa yksi selkeä palveluväylä. Tiedolla johtamista tarvitaan myös järjestöyhteistyön koordinointiin. Asiakas- ja palvelusuunnitelman olisi oltava elävä asiakkaan ja palveluntuottajien yhteinen dokumentti yhteistyöstä.

Palvelukuvauksessa tunnistetut onnistumisen edellytykset palvelunäyttämöllä, palvelutuotannossa sekä resursseissa (151.58 KB)

Toimintamallin ydinsisältö

Palvelupolkukuvaus vastaa tarpeeseen tehdä näkyväksi 1) järjestöjen toiminnan ja palvelujen monipuolisuus, 2) järjestöjen toiminnan ja palvelujen oikea-aikainen hyödyntäminen sekä 3) yhteistyön onnistumisen edellytykset.

Kuvausta voi tarkastella kahdesta näkökulmasta. Keskiössä on asiakkaan ääneen lausuttu tarve.

1. Palvelupolku tuo esiin sote-palveluja täydentävän järjestötoiminnan monipuolisuuden asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa. Palvelupolkukuvaa luetaan vasemmalta oikealle. Asukas hyötyy erilaisista järjestöjen ja yhdistysten hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen toiminnoista tai ehkäisevistä palveluista ennen kuin hänestä tulee sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas. Sote-asiakaspolun jälkipuolella tai sen päättyessä järjestöt kiinnittävät asiakkaan hyvinvointia ylläpitävään toimintaan.

Sote-asiakkaan palvelupolun eri vaiheissa toimivat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset voivat ohjata asiakkaitaan oikeanlaisen järjestöjen toiminnan tai palvelun piirin. 

2. Palvelupolussa on kuvattu välineet palvelukanavat, jotka ammattilaisille on käytössään ohjatessaan kohderyhmiä järjestöjen toimintaan. Näitä voivat olla hyvinvointilähete, digitaaliset kanavat, sovitut palveluketjukuvaukset, asiakassuunnitelmat, palvelusetelit ja ostopalvelut.

Kuvauksen pääkuva palvelupolusta ja palveluvalikosta (72.65 KB)
Palvelupolkukuvauksen sovellus: järjestöt ja tulevaisuuden sote-keskus (525.34 KB)
Järjestöt asiakaslähtöisellä palvelupolulla_Final.pdf (2.18 MB)

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kuvauksen tuottaminen on lisännyt yleistä tietoisuutta järjestöjen toiminnasta. Soveltaminen konkreettiseen palveluun ja palvelupolkuun sekä yhteisen sopimisen edistäminen tuottavat vaikutuksia.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Mallin avulla voidaan suunnitella ohjautuminen palveluun ja järjestöt löytyvät oikeaan tarpeeseen.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Järjestöillä on oma paikkansa hyvinvointialueen palveluissa.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Ei arvioitu

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Palvelupolkukuvaus on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin sekä asiakasryhmille. Soveltaessa hedelmällisintä on tehdä palvelukohtainen kuvaus yhdessä järjestöjen kanssa. Ne kohdat, jotka palvelukuvauksesta jää täyttämättä on kehittämiskohde. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Pohjois-Savon hyvinvointialue
Toimiala
Palveluohjaus ja integraatio
Toimintaympäristö
Pohjois-Savon maakunta
Toimintamallin tyyppi
Palveluketju
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Ei mikään näistä
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)