Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa myönnetään palveluja tukemaan lapsia, nuoria ja perheitä ja toteuttamaan suunnitelmallista muutostyötä. Palvelujen sisältö, käyttö, tuotantotapa ja kustannukset ovat eronneet toiminnosta ja alueesta riippuen. Ostopalvelujen käyttö on ollut paikoin hallitsematonta ja talouden seuranta on puutteellista. Hankinta-, valvonta tai järjestämislakia ei usein tunneta, eikä ostopalvelujen valvonta ole kaikkialla systemaattista ja lainmukaista.
Ensisijainen strategiakytkentä: Monituottajamallimme perustuu asiakaslähtöisyyden, kustannustehokkuuden ja yhteiskunnallisen vastuun huomioimiselle.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Hyvinvointialuemuutoksen myötä on käynyt ilmi, miten eri tavoin palveluja on käytetty ja järjestetty ympäri maan ja hyvinvointialueen hyvin eri tavoilla. Samaan aikaan hyvinvointialueen säästöpaineet ovat lisänneet tarvetta saada palvelujen seuranta ja käyttö paremmin raamitettua. Palvelujen järjestämiseen liittyy paljon erilaista lainsäädäntöä:
- Perustuslaki (19 § )
- Hallintolaki (44 §)
- Asiakaslaki (4-6 §)
- Asiakastietolaki
- Sosiaalihuoltolaki (37-39 §, 45 §)
- Lastensuojelulaki (26 §, 30 §, 36 §)
- Järjestämislaki (4 §, 8 §, 12 §,14 § ja 15 §)
- Laki hyvinvointialueesta (10 §)
- Valvontalaki (23 §, 24 §, 25 §, 26 §, 29 §)
- Hankintalaki (3 §, 5 §, 43 §, 110 §)
Näiden tarpeiden sekä risteävien tavoitteiden ja lainsäädännön yhteensovittaminen on sosiaalialalla keskeinen kysymys, joka herättää paljon tunteita. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja prosessit pyrkivät vastaamaan tähän tavoitteeseen laadukkaasti ja läpinäkyvästi.
Asiakkaat ovat saaneet hyvinvointialueella sisällöltään erilaisia palveluja, joita on myönnetty eri kriteerein, käyttötarkoituksiin ja määriä.
Ammattilaisilla ei ole ollut selkeää pohjaa ja ohjeistusta toiminnalleen. He ovat toisaalta saaneet monessa paikassa paljon valtaa asiakkaiden palveluista päättämiseen, mutta toisaalta heillä on ollut myös vastuu hankinta- ja valvontakysymyksistä.
Palvelujen käyttöä koskeva tieto on ollut hajanaista. Palvelujen kustannusten seuranta ja hallinta ja ohjaaminen on ollut vaikeaa. Tiedolla johtaminen on ollut haastavaa puutteellisilla tiedoilla ja epäyhtenäisillä toimintatavoilla.
Kaikkiin lainsäädännön vaateisiin ei ole vastattu.
Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden asiakkaita ovat monenlaiset lapsiperheet, joilla on tarvetta tuelle. Tuki voi olla lievää ja tilapäistä tai vankkaa ja pitkäkestoista. Palveluja järjestetään perhesosiaalityössä ja lastensuojelussa.
Kehittämistyön aikana ei ole osallistettu asiakkaita, vaan projekti on työstänyt jo olemassa olevia ja osin lakisääteisiä palvelukokonaisuuksia ja niiden järjestämistä hyvinvointialueella. Projekti on toiminut hallinnon kehittämisen viitekehyksessä.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallia työstettäessä on tärkeää pyrkiä dialogiin ja avoimuuteen työntekijöiden kanssa. Mallin jalkauttaminen ja juurruttaminen edellyttävät esihenkilöiden että työntekijöiden kouluttamista.
