Perhekeskusten alaikäisten päihdetyön malli, Satakunnan HVA (RRP, P4, I1)
Malli kuvaa, miten päihteiden käyttö otetaan puheeksi, miten sitä arvioidaan ja miten siihen puututaan alaikäisen asiakkaan kohdalla perhekeskusten palveluissa (opiskeluhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten miepä-palvelut).
Toimintamallin nimi
Malli kuvaa, miten päihteiden käyttö otetaan puheeksi, miten sitä arvioidaan ja miten siihen puututaan alaikäisen asiakkaan kohdalla perhekeskusten palveluissa (opiskeluhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut, lasten ja nuorten miepä-palvelut).
Satakunnan alueella ennaltaehkäisy ja varhainen puuttuminen sekä alaikäisen toistuvaan tai satunnaiseen päihteiden käyttöön puuttuminen ovat perhekeskusten lapsia ja nuoria kohtaavien palveluiden tehtäviä. Perhekeskusten alaikäisten päihdetyön mallin perusideana on, että päihdetyöhön liittyvää puheeksiottamista, arviointia ja varhaisia interventioita tehdään perhekeskuksen eri palveluissa heidän palvelukonseptinsa mukaisesti. Puheeksiottaminen on valtakunnallisissa ohjeistuksissa sisällytetty tiettyihin terveystarkastuksiin ja palvelutarpeenarvioprosessiin, mikä tukee mallin lähtöajatusta. Lasten ja nuoren mielenterveys-ja päihdetyöhön päihteiden käytöstä kysyminen ja siihen puuttuminen liittyy luonnollisena osana.
Perhekeskusten alaikäisten päihdetyön mallissa on kolme perusosiota: puheeksi ottaminen, arviointi ja hoito ja tuki. Puheeksiottaminen on kaikkien lasten ja nuorten kanssa toimivien tehtävä. Arvioinnin sekä hoidon ja tuen osalta mallissa on kuvattu sekä eri palveluille yhteiset toimet että kunkin palvelun oma erityisalue. Esimerkiksi ADSUME-päihdekysely voidaan tehdä missä tahansa palvelussa, kun taas opiskeluhuollon toimijoiden tiedossa on usein mahdollinen huoli poissaoloista tai tuen tarpeesta opintoihin, mikä osaltaan antaa kokonaiskuvaa asiakkaan tilanteesta. Lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluissa on erityisosaamista samanaikaisten psyykkisten oireiden laajemmalle selvittelylle. Lapsiperheiden sosiaalipalveluissa puolestaan korostuu perheeseen liittyvien haasteiden selvittäminen. Perhekeskuksen toimijat voivat tarpeen mukaisesti tehdä arviointia myös sote-yhteistyönä.
Hoidon ja tuen keinoissa perhekeskustasolla korostuvat varhaisen vaiheen päihdetyön menetelmät. Näitä ovat esimerkiksi mini-interventio ja kannabis-interventio. Jo varhaisvaiheen työskentelyssä on olennaista huomioida samanaikaiset psyykkiset oireet ja niiden hoito sekä vanhempien mukaan ottaminen työskentelyyn. Sekä arviointivaiheeseen soveltuvat mittarit että varhaisen vaiheen työskentelyyn soveltuvat työvälineet on koottu alaikäisten päihdetyökalupakkiin, joka on kaikkien hyvinvointialueen työntekijöiden saatavilla.
Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttaa huoli nuorten huumekokeilujen yleistymisestä ja huumeisiin liittyvien asenteiden lieventymisestä. Ongelmallisesti huumeita käyttävien nuorten määrä samoin kuin nuorten huumekuolemat ovat lisääntynet (Rönkä ym. 2020). Samanaikaisesti valtakunnan tasolla on havahduttu alaikäisten päihdehoidon puutteisiin. Nykyiset mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät tavoita päihteitä käyttäviä nuoria eivätkä pysty aloittamaan palveluja riittävän nopeasti. Nuorilla päihteiden käyttö ja mielenterveyden haasteet liittyvät usein tiiviisti toisiinsa. (A-klinikkasäätiö 2021)
Satakunnan tasolla kouluterveyskyselyissä (2021 ja 2023) nousee esiin, että alkoholin viikoittainen käyttö on Satakunnan nuorilla koko maata yleisempää. Sen sijaan laittomien huumeiden kokeilu on vähän koko maata harvinaisempaa. Palvelutuotannon kanssa käydyistä keskusteluista on käynyt ilmi, että lasten ja nuoren mielenterveys- ja päihdepalveluihin päihteitä käyttäviä alaikäisiä ohjautuu harvoin.
Toimintamalli sijoittuu hyvinvointialueen organisaatiossa perhekeskuksiin, jotka vastaavat Lasten, nuorten ja perheiden toimialueen perustason palveluista. Alaikäisten päihdetyön näkökulmasta keskeisiä toimijoita perhekeskuksissa ovat opiskeluhuolto, lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja lasten sekä nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut. Palvelukokonaisuudessa nämä palvelut sijoittuvat kolmannen sektorin ja kuntien tekemän ehkäisevän päihdetyön ja hyvinvointialueen erityispalveluiden (psykiatria, lastensuojelu) väliin.
Samanaikaisesti perhekeskusten alaikäisten päihdetyön mallin kanssa Satakunnassa kehitetään muutosohjelman toimesta vakavasti päihteillä oireilevien alaikäisten hoitoa. Kehittämistyöt toteutetaan siten, että toimintakäytännöt tukevat toisiaan eivätkä aiheuta päällekkäistä työtä. Mallin kehittämisen taustalla vaikuttavat myös aiemmin Satakunnan alueella kuntakohtaisesti kehitetyt ehkäisevän päihdetyön käytännöt kuten Pakka-toimintamalli ja Valomerkki-keskustelut. Toimintamallin kehittämisen taustalla vaikuttavat myös hyvinvointialueen kireä taloustilanne ja moniin malliin liittyviin palveluihin kohdistuvat säästöt.
Kohderyhmänä ovat satunnaisesti tai toistuvasti päihteitä käyttävät alaikäiset ja heidän perheensä sekä heitä perhekeskusten palveluissa kohtaavat sote-ammattilaiset.
- Päihdetyökalupakki tarjoaa päihteiden käytön puheeksi ottamisen, arvioinnin ja puuttumisen välineet helposti työntekijöiden saataville. Työkalupakkia voidaan edelleen täydentää.
- Ohjeet päihteiden käyttöön puuttumiseen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon
- Päihteiden käytön arviointi
- Tuki ja hoito
- Koulutukset
- Alaikäisen päihteiden käytön arviointi koulutukset syksyllä 2024 ja pysyvä tallenne 9/2025
- Solja Niemelän luento: Päihteitä käyttävä alaikäinen
- Niko Mannisen ja Saiju Koskelon (Lauste) luento: Päihteitä käyttävän nuoren kohtaaminen
- Päihdetyökalupakki alaikäisten päihdetyöhön -koulutukset ja tallenne työkalupakin sisällön hyödyntämiseen
-
Alaikäisten päihdetyö lapsiperheiden sosiaalipalveluissa: Puheeksioton ja palveluohjauksen käytäntöjen läpikäyminen henkilöstön kanssa
Kansikuva
