1. Kehittäessä systeemistä työotetta lapsi- ja perhepalveluissa, oli ensin jäsennettävä se, mitä tarkoittaa systeeminen toimintamalli perhekeskuskessa. Mistä puhumme puhuessamme systeemisyydestä lapsi- ja perhepalveluissa? Kehitimme yhteistyössä Synesis oy:n kanssa PowerPoint-muotoon jäsennys siitä, mitä systeeminen työote on perhekeskuksessa. Jäsennys on tehty yhteiskehittämisen, keskustelun ja yhteisen näkemyksen muodostamisen pohjaksi. Jäsennys on liitteenä.
Jäsennyksen pohjalta kuntien kehittämistyön tueksi sekä systeemisen työotteen osaamisen ja yhteisen näkemyksen vahvistamiseksi teimme videon siitä, mitä on systeeminen toimintamalli lapsi- ja perhepalveluissa. Video on liitteenä.
2. Toisena ratkaisuna tavoitteeseen pääsemiseksi kehitimme yhteiskehittämisprosessissa Pirkanmaan perhekeskuksen systeemisen verkostotyön prosessimallin. Kehittämistyön ytimessä on ollut kysymys siitä, millainen olisi perhekeskuksemme yhteinen monialainen toimintamalli, jonka avulla voimme vahvistaa toimintamme systeemisyyttä?
Systeeminen verkostotyön prosessimallissa toimintaa ohjaavat systeemisen työn keskeiset periaatteet:
1. Dialogisuus ja yhteistoiminnallisuus
2. Pyrkimys luoda jaettu ymmärrys tilanteesta
3. Konkreettiset, yhteiset, pienten askelten suunnitelmat
4. Uteliaisuus ja avoimuus erilaisille tulkinta- ja ratkaisuvaihtoehdoille (ei tiedetä valmiiksi)
5. Pyrkimys oppia jatkuvasti lisää siitä, miten voidaan olla perheille avuksi
6. Perheen asiantuntijuuden, historian ja kokemusten huomioiminen
7. Suhteen luominen lapseen ja perheenjäseniin
8. Lapselle ja perheelle tärkeiden suhteiden tutkiminen
9. Arvostus, voimavarakeskeisyys ja toiveikkuus
Jotta näihin toiminnan periaatteisiin päästään, tarvitaan yhdessä sovittuja konkreettisia toimintarakenteita ja käytäntöjä. Yhteinen monialainen työ asiakkaan kanssa nähdään toimintamallissa prosessina.
- Prosessi lähtee liikkeelle siitä, että tunnistetaan asiakkaan tarve monialaiseen työskentelyyn. Lähtökohtana on, että tässä kohtaa ei lähetetä asiakasta eteenpäin toisiin palveluihin, vaan pyritään kutsumaan koolle tarvittavat toimijat. Pyrkimyksenä on, että yhteinen verkostotapaaminen toteutetaan asiakkaan kannalta tarkoituksenmukaisessa ja turvallisessa paikassa.
- Vastuu koollekutsumisesta on lähtökohtaisesti sillä työntekijällä, joka havaitsee tarpeen. Perhekeskuksessa voi olla myös koordinaattori, joka vastaa monialaisten verkostotapaamisten koollekutsumisesta. Lisäksi asiakkaalla voi olla omatyöntekijä, joka vastaa koollekutsumisesta. Joka tapauksessa, perhekeskuksessa tulee olla määriteltynä se, kenellä vastuu on.
1. Osana prosessia ensimmäisenä askeleena on valmistautuminen lapsen ja perheen kanssa verkostotapaamiseen.
- Mietitään ja määritellään yhdessä se asia, mihin lapsi tai perhe toivoo ratkaisua ja tukea? Mikä on verkostotapaamisessa käsiteltävä ydinasia?
- Mietitään yhdessä, ketkä kutsutaan koolle pohtimaan ja ratkaisemaan ydinasiaa. Koolle kutsutaan ammattilaisten lisäksi lapsen tai perheen verkostosta olennaisia tahoja.
- Sovitaan, mitä tilanteesta kerrotaan verkostotapaamisessa ja kuka kertoo. Mitä on tarpeen kertoa, jotta saadaan ratkaisuja?
- Lisäksi on mahdollista käyttää erilaisia työkaluja, joilla saadaan yhteistä kuvaa perheen läheisverkostosta ja sekä kokemuksista. Käytetään esimerkiksi sukupuu- ja aikajanatyöskentelyä. Näitä kokonaiskuvia on mahdollista hyödyntää ja täydentää verkostotapaamisessa.
- Käydään lävitse työmuoto, miten prosessi etenee ja kuinka verkostotapaamisessa työskennellään.
2. Valmistaudutaan koolle kutsuttavien kanssa verkostotapaamiseen.
- Käydään lävitse työskentelymuoto
3. Yhteinen työskentely verkostotapaamisessa
Keskeistä työskentelytavassa on työn läpinäkyvyys, kohtaaminen, sensitiivisyys ja lupaa kysyvä työote.
Tapaamisella käydään reflektoivaa keskustelua ydinasiasta, laaditaan yhteinen suunnitelma ja arvioidaan yhdessä sitä, kuinka olemme onnistuneet vahvistamaan lapsen ja perheen hyvinvointia.
- Tapaamisella on systeemisyyttä (asiakaslähtöisyyttä, dialogisuutta ja yhteistoiminnallisuutta) tukeva rakenne.
Rakenteena voi olla hypoteesi-työskentely (yhdessä sen pohtiminen, mistä haasteessa, johon asiakas toivoo ratkaisua, on kyse sekä sen, millaisia ratkaisuja haasteeseen voisi olla).
Rakenteena voi myös olla yhteistoiminnallinen auttamiskartta, jossa lähdetään liikkeelle asiakkaan asettamasta tavoitteesta.
- Tapaamisessa on erilaisia rooleja, joilla on erilaisia vastuita. Vastuiden kautta vahvistetaan systeemistä toimintaa.
Tapaamisessa on puheenjohtaja, jonka tehtävänä on varmistaa dialogisuus ja asiakaslähtöisyys, muun muassa huolehtimalla työskentelyn etenemisestä sovitulla rakenteella.
Tapaamisella on kirjaaja, jonka tehtävänä on tehdä yhteinen kirjaus kaikille tapaamiseen osallistujille. Tällöin läsnäolijat voivat keskittyä kuuntelemiseen ja keskusteluun. Kirjausta voidaan tehdä myös "avoimesti", jolloin jo tapaamisella on mahdollista jäsentää keskusteltua kirjaamisella ja tarkastella kirjausta yhdessä.
On tärkeää aikatauluttaa verkostotapaamiset ja niiden välillä tapahtuva toiminta asiakkaan tarpeeseen vastaavalla tavalla.
4. Verkostotapaamisen jälkeen työskennellään yhdessä laaditun suunnitelman pohjalta yhdessä pienin konkreettisin askelin ja yhdessä joustavin työmuodoin. Muodostetaan esimerkiksi työpariuksia eri palveluiden välille.
Prosessi jatkuu työskentelyn kiinnittyessä seuraavaan lapsen tai perheen kannalta keskeiseen ratkaistavaan haasteeseen tai tavoitteeseen.
