Perheiden ryhmätoiminta lähiluonnossa vahvistaa luontosuhdetta, virkistää tuomalla vaihtelua arjen rutiineihin ja mahdollistaa vuorovaikutuksen perheiden välillä ja niiden kesken.
Perheiden luontolähtöinen ryhmätoiminta
Tekijä
Sokra koordinaatioLuotu
15.3.2022Viimeksi muokattu
22.3.2024* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
Perustiedot
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Oivalla ja ymmärrä
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Toimintaa järjestetään erityisesti lähiluonnossa, jonne lapsiperheiden on helppo hakeutua. Lähiluonnosta voi tulla entistä houkuttelevampi ohjatun toiminnan myötä. Toimintaa järjestetään metsässä, puutarhassa, pihalla, puistossa eläintilalla tai maatilalla. Paikan tulisi olla sellainen, jossa luonnon hyvinvointivaikutuksia voidaan hyödyntää. Saavutettavuuden lisäksi ympäristöissä tulee huomioida riittävä turvallisuus ja toimintarajoitteista riippuen esteettömyys. Luontoelementtejä voidaan tuoda myös sisätiloihin.
Kohderyhmää ovat perheet, joilla on syystä tai toisesta haastava elämäntilanne tai heikko sosioekonominen asema. Toiminta sopii myös ennaltaehkäisevään työhön.
Kuvittele ja kokeile
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Kuvaa ja jaa
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Toiminnan tavoitteena on vahvistaa perheiden osallisuutta ja hyvinvointia, tukea arkea ja mahdollistaa vertaistuki luontoperustaisilla menetelmillä. Vaikuttaviksi todettuja Green Care -menetelmiä ohjaa ammattilainen. Ryhmissä tutustutaan luonnossa olemisen ja ulkoilun tapoihin, joita perheet voivat toteuttaa ohjatun toiminnan jälkeen. Perheet saavat mahdollisuuden kokea luonnossa uusia elämyksiä, joihin he eivät arjessa muutoin pääse osallisiksi. Toiminnan tavoite ja toiminta pyritään suhteuttamaan toisiinsa ja perheen tilanteeseen. Lapsiperhetoimintaan on otettu mukaan leikillisiä ja pelillisiä elementtejä, jotka voivat edistää myös aikuisten osallistumista.
Palveluohjaus
Ammattilaiset ohjaavat perheitä toimintaan, jos ajattelevat että he voisivat hyötyä siitä. Ohjauksia tulee esimerkiksi perheiden kotipalvelusta, neuvolasta, seurakunnista ja yhdistyksistä.
Järjestävä taho
Toimintaa voi järjestää esimerkiksi lasten ja lapsiperheiden parissa työskentelevä järjestö. Toimijalla tulee olla hyvät verkostot perheiden kanssa työskenteleviin ammattilaisiin ja organisaatioihin. Lisäksi toimijalla pitää olla osaamista luonnossa toimimisesta perheiden kanssa sekä verkostoja erilaisiin luontotoimijoihin. Toiminnasta on tärkeää tiedottaa eri osapuolia kohdennetusti ja palveluohjaukseen perustuen, jotta ihmiset ja organisaatiot löytävät toiminnan pariin.
Toiminnan käynnistäminen
Perheet jaetaan ryhmiin. Ryhmän jäsenet ulkoilevat yhdessä. Ryhmätapaamisen sijasta voidaan myös tavata vain yksi perhe kerrallaan.
Toiminnan sisällöt
Ryhmille järjestetään monipuolista toimintaa luonnossa, jotta jokaiselle löytyy mielekästä tekemistä. Ryhmien toiminta voi olla esimerkiksi retkeilyä, seikkailua, luonnon tutkimista, luontobingoa, lintujen talviruokintaa, kasvien viljelyä, marjastusta, eläin- ja maatilavierailu, askartelua, lumitaidetta tai mielipaikkaharjoitteita.
Toiminnan tavoitteet
Jokaiselle perheelle asetetaan oma tavoite. Tavoite voi olla esimerkiksi selkeämpi päivärytmi, enemmän yhdessäoloa, tai lapsen ja aikuisen välisen vuorovaikutuksen kehittyminen.
Ensimmäisen tapaamiskerran tavoite voi olla ryhmäytyminen. Kun ryhmäytyminen onnistuu, perhe voi innostua hakeutumaan julkisiin paikkoihin viettämään aikaa muiden perheiden kanssa.
Toiminnassa pyritään vahvistamaan perheiden luontosuhdetta. Lasten toiminta luonnossa voi innostaa aikuisiakin mukaan yhteiseen toimintaan. Ainakin osaan toiminnasta osallistuu koko perhe. Osa toiminnasta on suunnattu vain lapsille tai vain aikuisille.
Toimintaa räätälöidään selvittämällä perheiden osaamista, jotta siitä tulee osallistujille mielekästä. Toiminnassa on tärkeää, että perheiden, ja jokaisen perheen jäsenen, omat vahvuudet tulevat esiin. Lisäksi on hyvä korostaa toiminnasta saatavia hyötyjä perheen arjessa. Hyöty voi olla esimerkiksi ulkoilun positiivinen vaikutus uneen ja päivärytmiin tai muut luonnon hyvinvointivaikutukset. Osallistujien vahvuuksia ja saatavia hyötyjä huomioimalla toiminnasta voidaan rakentaa osallistujille mielekästä.
OSALLISUUDEN OSA-ALUEET : OSALLISUUTTA JA HYVINVONTIA LUONNOSTA ELÄMYSTEN JA TOIMINNAN KAUTTA
- Osallisuus omassa elämässä
- Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
- Osallisuus yhteisestä hyvästä
Yhdessä perheiden kanssa suunniteltu toiminta tuo vaihtelua arkeen ja mielekästä tekemistä koko perheelle sekä edistää toimintakykyä. Toiminnalla tuetaan myös omaehtoista luonnon hyvinvointivaikutusten hyödyntämistä. (1)
Yhteinen toiminnan suunnittelu antaa mahdollisuuden osallistua ja vaikuttaa oman hyvinvointinsa edistämiseen. Jokaisen osallistujan ja perheen vahvuuksia, kokemuksia ja osaamista hyödynnetään toiminnassa. Perheenjäsenet voivat ottaa erilaisia rooleja ja käydä arjesta poikkeavaa dialogia toistensa kanssa. (1,2)
Samoin ammattilaiset voivat ottaa toiminnan aikana erilaisia rooleja. Luontoperustaiset menetelmät monipuolistavat työtä ja ne voivat edistää työssäjaksamista. Luontoperustainen toiminta helpottaa ja monipuolistaa vuorovaikutusta. (1)
Toimintamallin käyttöönottaminen laajentaa palveluvalikoimaa. (3) Palveluohjauksentyö helpottuu, kun käytössä on erilaisia vaihtoehtoja. Myös luonto hyötyy, kun toiminnan aikana opitaan luontotaitoja, luonnon vaalimista, huoltoa ja kunnioittamista. (3)
Toimintamalli on osa laajempaa osallisuuden edistämisen kokonaisuutta, joka kokoaa yhteen vastaavanlaisia heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistäviä toimintamalleja:
- Luonto ja osallisuus (Thl.fi)
ARVIOINTI (PDF-LIITE)
Malli on arvioitu Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa kehitettyjen osallisuuden osa-alueiden ja lupaavan käytännön kriteerien näkökulmasta osana Sosiaalisen osallisuuden edistämishanke – Sokran ja ESR TL5 -hankkeiden Osallisuuden palaset -kehittämistyötä.
- Sokran arvio toimintamallista: Perheiden luontolähtöinen ryhmätoiminta (pdf 347 kt)
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Merkitse valmiiksi
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.