Perhehoitoa kotihoidon asiakkaalle, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Perhehoitoa kotihoidon asiakkaalle, Länsi-Uudenmaan HVA (RRP,P4,I1)
Tarkoituksena on edistää perhehoitopalvelun hyödyntämistä kotihoidon asiakkaille.
Toimintamallin nimi
Tarkoituksena on edistää perhehoitopalvelun hyödyntämistä kotihoidon asiakkaille.
Kotihoidon asiakkaalle voidaan tarjota ei-sairaanhoidollisiin avuntarpeisiin perhehoitajan käyntiä kotihoidon käynnin sijaan.
Ikääntyneiden yksinäisyyttä ja osattomuutta on pyritty ratkomaan eri keinoin useiden vuosien ajan eri sidosryhmien kanssa, sillä ne lisäävät sote-palveluiden tarvetta sekä aiheuttavat terveyshaittoja. Asia on tästä huolimatta edelleen relevantti. Toimintamalli ikääntyneiden yksinäisyyden ja osattomuuden vähentäminen –pilottihankkeessa on tarkasteltu Länsi-uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon asiakkaille tehtyjä RAI-arviointeja (16.10.23): 29% oli kokenut yksinäisyyttä, 36 % oli kokenut sosiaalista vetäytymistä, 92% oli arvioinut mielialansa kohtalaiseksi tai hyväksi. Lisäksi on havaittu, että kotihoidossa on asiakkaita, joiden liikkuminen kodin ulkopuolella jää vähäiseksi ja/tai joilla ei ole lainkaan läheisiä. Ikääntyneiden palveluissa yksinäisyyttä kokevien henkilöiden tunnistaminen koetaan helpoksi, mutta ohjauksessa osallisuutta tukeviin toimintoihin / palveluihin koetaan haasteita.
Ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluvalikoimassa painottuvat nykyisin hoidolliset palvelut, joiden tuottamisesta vastaavat sote-koulutuksen saaneet ammattilaiset. Osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita tarjotaan vähäisesti. Palvelut sisältävät myös toimintaa, jonka tarjoamisesta voisivat vastata myös muut kuin sote-ammattilaiset. Sote-palvelujen kestävyyden näkökulmasta on kehitettävä kotona asumisen tueksi erilaisia omaishoidon, kotihoidon, lyhytaikaisen ja kiertävän perhehoidon yhdistelmiä, joilla voidaan myöhentää asiakkaan ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista (Ikääntyneiden laatusuositus 2024-2027).
Pilotti kohdistui säännöllisen kotihoidon asiakkaille, joilla oli ei-sairaanhoidollisia kotihoidon käyntejä viikko-ohjelmassaan. Edellytyksenä oli, että 1) perhehoidon arvioitiin soveltuvan asiakkaalle ja 2) asiakas oli perhehoidosta annetun ensiohjauksen jälkeen motivoitunut kokeilemaan perhehoitoa.
Uuden toiminnan juurruttaminen vaatii runsaasti perehdytystä henkilöstölle ja viestintää alueen asukkaille.
Ikääntynyt asiakas saa enemmän hoitajan läsnäoloa kotiin samalla kun hyvinvointialue säästää palvelujen järjestämiskustannuksissa. Asiakkaiden ensipalaute perhehoidosta on ollut myönteistä. Ammattilaisten työaikaa vapautuu sote-ammattiosaamista vaativiin muihin tehtäviin. Perhehoidon saatavuus Länsi-Uudellamaalla on parantunut. Työntekijöiden perhehoito-osaaminen on kohentunut ja potentiaaliset asiakkaat tunnistetaan paremmin. Tehtäväjaon ja prosessin selkeytyminen hyvinvointialueen organisaatiossa on sujuvoittanut palvelun järjestämistä.