Ikääntyneiden yksinäisyyttä ja osattomuutta on pyritty ratkomaan eri keinoin useiden vuosien ajan eri sidosryhmien kanssa, sillä ne lisäävät sote-palveluiden tarvetta sekä aiheuttavat terveyshaittoja. Asia on tästä huolimatta edelleen relevantti. Toimintamalli ikääntyneiden yksinäisyyden ja osattomuuden vähentäminen –pilottihankkeessa on tarkasteltu Länsi-uudenmaan hyvinvointialueen kotihoidon asiakkaille tehtyjä RAI-arviointeja (16.10.23): 29% oli kokenut yksinäisyyttä, 36 % oli kokenut sosiaalista vetäytymistä, 92% oli arvioinut mielialansa kohtalaiseksi tai hyväksi. Lisäksi on havaittu, että kotihoidossa on asiakkaita, joiden liikkuminen kodin ulkopuolella jää vähäiseksi ja/tai joilla ei ole lainkaan läheisiä. Ikääntyneiden palveluissa yksinäisyyttä kokevien henkilöiden tunnistaminen koetaan helpoksi, mutta ohjauksessa osallisuutta tukeviin toimintoihin / palveluihin koetaan haasteita.

Ikääntyvien sosiaali- ja terveyspalvelujen palveluvalikoimassa painottuvat nykyisin hoidolliset palvelut, joiden tuottamisesta vastaavat sote-koulutuksen saaneet ammattilaiset. Osallisuutta ja sosiaalista kanssakäymistä tukevia palveluita tarjotaan vähäisesti. Palvelut sisältävät myös toimintaa, jonka tarjoamisesta voisivat vastata myös muut kuin sote-ammattilaiset. Sote-palvelujen kestävyyden näkökulmasta on kehitettävä kotona asumisen tueksi erilaisia omaishoidon, kotihoidon, lyhytaikaisen ja kiertävän perhehoidon yhdistelmiä, joilla voidaan myöhentää asiakkaan ympärivuorokautiseen hoitoon joutumista (Ikääntyneiden laatusuositus 2024-2027).