Palvelupolut ja toimintamallit mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1, I2)

Luotu 16.01.2024
Palvelupolut ja toimintamallit mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1, I2)
Palvelupolut ja toimintamallit mielenterveys- ja riippuvuuspalveluissa, Etelä-Savon HVA (RRP, P4, I1, I2)

Tiivistelmä

Hoitoon hakeutuminen

Alle 18-vuotiaiden nuorten hoitoon hakeutuminen tapahtuu lasten ja nuorten Palveluluukun kautta. Palveluluukussa tehdään hoidon tarpeen arvio yhdessä nuoren ja/tai huoltajan kanssa ja mikäli hoidon tarve yhteydenotossa todetaan, annetaan Palveluluukusta ensikäyntiaika nuorten mielenterveysvastaanotolle. 

18-vuotiaiden ja sitä vanhempien hoitoon hakeutuminen tapahtuu Terveysneuvon kautta, jossa toteutetaan ensivaiheen hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen hoidonporrastuksen mukaisiin palveluihin. 

Hoitoon hakeutumisen yhteydessä asiakas ohjataan täyttämään terapia- tai interventionavigaattori ennen ensikäyntiä. 

 

Arviointijakson toimintamalli

Arviointijakso on tavoitteellinen, asiakasta ja sidosryhmiä osallistava sekä selkeästi etenevä kokonaisuus, jonka lopputuloksena asiakkaalla on arvioinnin perusteella laadittu hoitosuunnitelma tai hoidon tarpeen todetaan päättyneen. Arviointijakso koostuu noin 1-5 käynnistä ja se pyritään pitämään lyhyenä, max. 3-4 viikon pituisena. Jakso jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka voivat toteutua yhdellä käynnillä tai jakaantua useille käynneille. Toimintamallin mukaisesti tehty arviointijakso mahdollistaa sujuvan ja nopean hoidon aloituksen.

  • Luottamuksen rakentaminen​

  • Tavoitteet​

  • Tilannekartoitus -> fraasipohja ohjaa​

  • Mittarit ​

  • Verkoston huomioiminen​

  • Kirjaaminen​

  • Hoitosuunnitelma

 

Hoitojakson ja hoidon päättämisen toimintamalli

Hoitojakso on napakka, selkeä kokonaisuus, jolla on alku ja loppu.  Hoitojakso koostuu pääsääntöisesti 8-10 käynnistä, mutta jakso voi olla lyhyempikin tai tarvittaessa yli 10 käyntiä.  Hoitojakso pohjautuu arviointijakson aikana potilaan kanssa yhdessä sovittuun, perusteltuun hoitosuunnitelmaan, johon potilas on sitoutunut. Hoitojakson tavoitteet määritellään jakson alussa ja niitä seurataan väliarvioinnilla 3kk välein. Hoitojakso päätetään loppuarvioon, jossa hoidon vaikuttavuutta arvioidaan asetettuihin tavoitteisiin. Toimintamallin mukaisesti toteutettu hoitojakso varmistaa potilaalle ymmärrettävän ja yhdenmukaisen kokonaisuuden itse hoidon alueellisista tai tarpeen mukaisista eroavaisuuksista huolimatta

  • Hoitosuunnitelman tarkennus​

  • Tavoitteet​

  • Struktuuri​

  • Hoidon lopetuksen valmistelu​

  • Luottamuksen ja yhteistyösuhteen syventäminen, osallisuus​

  • Verkoston huomiointi​

  • Hoidon etenemisen seuranta, mittarit​

  • Väliarvio viimeistään 3 kk päästä​

  • Jakso voi olla lyhyempikin tai tarvittaessa yli 10 käyntiä​

  • Hoitojakso päättyy perusteiden täyttyessä​

  • Potilaan ja työntekijän arvio, mittarit​

  • Palaute​

  • Kirjaaminen ​

  • Jatkosuunnitelma, loppuarvio

Kohderyhmä

Nuoret
Nuoret aikuiset
Organisaatiot

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Etelä-Savon hyvinvointialue aloitti toimintansa vuoden 2023 alusta. Hyvinvointialueelle siirtyi Etelä-Savon sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä (ESSOTE), Itä-Savon sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (SOSTERI), Vaalijalan kuntayhtymä, Pieksämäen kaupungin ja Rantasalmen sote-peruspalvelut, Sulkavan ulkoistettu sote-peruspalvelut sekä Etelä-Savon pelastuslaitos sekä näiden hallinnoimat hankkeet.

Etelä-Savon hyvinvointialueen mielenterveys- ja päihdepalveluissa todettiin olevan alueellisia eroavaisuuksia palvelujen tuottamisessa ja niiden järjestämisessä. Eri alueilla on käytössä eri asiakas- ja potilastietojärjestelmät ja sekä työkaluissa, toimintamalleissa että henkilöstörakenteessa on eroja, jotka vaikuttavat palvelujen tuottamiseen. Toiminta oli osin pirstaloitunutta ja alueelliset erot näkyivät selkeästi erilaisina toimintamalleina palvelujen tuottamisessa. Muun muassa painopisteen jakautumisessa perusterveydenhoitoon ja erikoissairaanhoitoon esiintyi alueellisia eroja.​ Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelujen toiminnan yhtenäistämiselle oli näin ollen selkeä tarve. 

Kehittämistyö vastaa myös Etelä-Savon hyvinvointialueen strategiassa esiin nostettuihin yhdenvertaisuuden, vaikuttavuuden ja asiakaslähtöisyyden arvoihin. Laadullisina tavoitteina Eloisalla on tarjota asiakkaille sujuvat ja oikea-aikaiset palvelut ja myös tähän tavoitteeseen on mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden toimintamallien kehittämisellä pyritty vastaamaan. 

 

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Hoidon saatavuus perusterveydenhuollossa Etelä-Savossa on ollut haasteellista jo ennen Covid-19-pandemiaa. Asukkaiden palvelutarpeeseen ei ole pystytty vastaamaan, mikä on johtanut hoitovelan syntymiseen. Viime vuosina Etelä-Savon alueella nuorten ahdistuneisuus ja masentuneisuus ovat lisääntyneet merkittävästi (kasvua 5–10 prosenttiyksikköä) ja joka viides lukiolaisista kärsii koulu-uupumuksesta. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluissa psykososiaalisten palveluiden kysyntä on kasvanut, samalla kun hoitoon pääsy on heikentynyt. Osa palvelutarpeesta on jäänyt pandemian vaikutusten vuoksi huomaamatta. Covid-19-pandemian seurauksena Etelä-Savossa hoitovelkaa on syntynyt pääasiassa perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidon psykiatrian puolella. 

Nuorten kouluterveyskyselyn mukaan sekä ahdistus että koulu-uupumus ovat lisääntyneet. Tilastojen perusteella näyttäisi siltä, että myöskään raskaammat hoitopolut eivät ole onnistuneet nuorten hyvinvoinnin lisäämisessä. Mielenterveys- tai käyttäytymishäiriöiden vuoksi työkyvyttömyyseläkkeellä olevien nuorten osuus Etelä-Savossa on korkeampi kuin koko maan vertailuluku. 

Hyvinvointialueella asiakkaalle tarjotut mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut vaihtelivat kunta kohtaisesti eikä tasavertainen palveluiden ja hoidon saanti toteutunut. Hoitoon pääsyssä oli eroja. Ammattilaisen näkökulmasta toimintatapojen erilaisuus vaikeutti palveluihin ohjausta ja yhteistyötä. Sijaistaminen eri yksiöissä oli vaikeaa, koska toimintamallit ja -tavat vaihtelivat. 

Toimintamallien kehittämisen kohderyhmänä on ollut sekä mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden pth-henkilöstö että asiakkaat. 

Etelä-Savon hyvinvointialueella mielenterveys- ja riippuvuuspalveluista kohderyhmänä ovat olleet perusterveydenhuollon yksiköt sekä nuorten että aikuisten palveluista. Yksiköt ovat koostuneet perusterveydenhuollon mielenterveys- ja riippuvuusvastaanotoista sekä perusterveydenhuollon osastosta. Osa yksiköistä sijoittuu hyvinvointialueen ns. suurempiin kaupunkeihin ja osa pienempiin ns. ympäristökuntiin. 

Asiakkaina näissä palveluissa ovat 13-vuotiaat ja sitä vanhemmat nuoret sekä aikuiset.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Asiakkaiden osalta tavoitteena on sujuva hoitoon pääsy, tasa-arvoinen ja laadukas palvelu sekä vaikuttava hoito. Tavoitteena on myös, että asiakkaan osallisuus vahvistuu.

Työntekijöiden osalta yhdenmukaiset toimintatavat helpottavat hoidon suunnittelua ja toteuttamista. 

Kansallisina vaikutuksina hoitotakuu toteutuu sekä hoitojonot saadaan purettua.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Tavoiteltuja muutoksia seurataan hoitojonotietoja sekä hoitoon pääsy -tietoja seuraamalla. 

Muutoksia seurataan myös perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon käyntimääriä sekä niiden keskinäistä suhdetta seuraamalla.

Toimintamallien sisältöä, käyttöönottoa ja juurtumista seurataan sekä henkilöstölle (työntekijät sekä esimiehet) että asiakkaille suunnatuilla seurantakyselyillä. 

 

 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin käyttöönotto ja käyttö ei vaadi uutta henkilöstöä hyvinvointialueella. 

Toimintamallin kehittämisen ja  käyttöönoton yhteydessä on käytetty ajallisia henkilöstöresursseja:

  • Toimintamallin juurruttamisen tueksi järjestettiin työpaja, jossa suunniteltiin toimintamallin jalkautus sekä tuki mallin juurtumiselle käytäntöön. Työpajaan osallistuivat yksiköiden esihenkilöt sekä työntekijöitä. 
  • Juurruttamisen tueksi jokaiseen työyksikköön nimettiin ns. toimintamallilähettiläät, joiden tehtävänä on ollut ylläpitää keskustelua toimintamallista sekä toimia tarvittaessa tukena muille työntekijöille mallin käyttöönotossa. Toimintamallilähettiläiden toimintaa on tuettu säännöllisillä tapaamisilla hyödyntäen näin myös vertaistukea. 
  • Juurruttamisen tueksi esihenkilöistä kasattiin ns. jalkautustiimi, jonka tehtävänä on ollut varmistaa toimintamallin käyttöön ottaminen omissa yksiköissä sekä tuen tarjoaminen työntekijöille. Jalkautustiimissä on esihenkilöjäsen jokaisesta yksiköstä. Jalkautustiimiä on tavattu kahden viikon välein.

Toimintamallin käyttö käyttöönoton jälkeen ei vaadi enempää ajallista resurssia kuin perustyö.

Toimintamallin ydinsisältö

Hoitoon hakeutuminen

Alle 18-vuotiaiden nuorten hoitoon hakeutuminen tapahtuu lasten ja nuorten Palveluluukun kautta. Palveluluukussa tehdään hoidon tarpeen arvio yhdessä nuoren ja/tai huoltajan kanssa ja mikäli hoidon tarve yhteydenotossa todetaan, annetaan Palveluluukusta ensikäyntiaika nuorten mielenterveysvastaanotolle. 

18-vuotiaiden ja sitä vanhempien hoitoon hakeutuminen tapahtuu Terveysneuvon kautta, jossa toteutetaan ensivaiheen hoidon tarpeen arviointi ja asiakkaan ohjaaminen hoidonporrastuksen mukaisiin palveluihin. 

Hoitoon hakeutumisen yhteydessä asiakas ohjataan täyttämään terapia- tai interventionavigaattori ennen ensikäyntiä. 

 

Arviointijakson toimintamalli

Arviointijakso on tavoitteellinen, asiakasta ja sidosryhmiä osallistava sekä selkeästi etenevä kokonaisuus, jonka lopputuloksena asiakkaalla on arvioinnin perusteella laadittu hoitosuunnitelma tai hoidon tarpeen todetaan päättyneen. Arviointijakso koostuu noin 1-5 käynnistä ja se pyritään pitämään lyhyenä, max. 3-4 viikon pituisena. Jakso jakaantuu kolmeen vaiheeseen, jotka voivat toteutua yhdellä käynnillä tai jakaantua useille käynneille. Toimintamallin mukaisesti tehty arviointijakso mahdollistaa sujuvan ja nopean hoidon aloituksen.

  • Luottamuksen rakentaminen​

  • Tavoitteet​

  • Tilannekartoitus -> fraasipohja ohjaa​

  • Mittarit ​

  • Verkoston huomioiminen​

  • Kirjaaminen​

  • Hoitosuunnitelma

 

Hoitojakson ja hoidon päättämisen toimintamalli

Hoitojakso on napakka, selkeä kokonaisuus, jolla on alku ja loppu.  Hoitojakso koostuu pääsääntöisesti 8-10 käynnistä, mutta jakso voi olla lyhyempikin tai tarvittaessa yli 10 käyntiä.  Hoitojakso pohjautuu arviointijakson aikana potilaan kanssa yhdessä sovittuun, perusteltuun hoitosuunnitelmaan, johon potilas on sitoutunut. Hoitojakson tavoitteet määritellään jakson alussa ja niitä seurataan väliarvioinnilla 3kk välein. Hoitojakso päätetään loppuarvioon, jossa hoidon vaikuttavuutta arvioidaan asetettuihin tavoitteisiin. Toimintamallin mukaisesti toteutettu hoitojakso varmistaa potilaalle ymmärrettävän ja yhdenmukaisen kokonaisuuden itse hoidon alueellisista tai tarpeen mukaisista eroavaisuuksista huolimatta

  • Hoitosuunnitelman tarkennus​

  • Tavoitteet​

  • Struktuuri​

  • Hoidon lopetuksen valmistelu​

  • Luottamuksen ja yhteistyösuhteen syventäminen, osallisuus​

  • Verkoston huomiointi​

  • Hoidon etenemisen seuranta, mittarit​

  • Väliarvio viimeistään 3 kk päästä​

  • Jakso voi olla lyhyempikin tai tarvittaessa yli 10 käyntiä​

  • Hoitojakso päättyy perusteiden täyttyessä​

  • Potilaan ja työntekijän arvio, mittarit​

  • Palaute​

  • Kirjaaminen ​

  • Jatkosuunnitelma, loppuarvio

Kuvattu mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden hoitokokonaisuuden toimintamalli sisältäen yhteydenoton, arviointi- ja hoitojakson sekä hoidon päättämisen ja näihin vaiheisiin liittyvät sisällöt.
Mielenterveys- ja riippuvuuspalveluiden hoitokokonaisuuden toimintamalli sisältäen yhteydenoton, arviointi- ja hoitojakson sekä hoidon päättämisen ja näihin vaiheisiin liittyvät sisällöt.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Asiakkaiden osalta tavoitteena oli sujuva hoitoon pääsy, tasa-arvoinen ja laadukas palvelu sekä vaikuttava hoito. Kehittämistyön jälkeen voidaan todeta, että 

  • Hoitojonoja on pystytty lyhentämään ja osin purkamaan kokonaan. 
  • Hoitoon pääsy toteutuu yhdenvertaisesti hyvinvointialueella.
  • Käyntimäärät pth-palveluissa ovat lisääntyneet ja esh:ssa sekä käynnit että lähetteet ovat vähentyneet. Painopistettä on tavoitteiden mukaisesti pystytty siirtämään pth-palveluihin. 
  • Lasten ja nuorten mielenterveyspalveluissa hoitotakuu toteutuu. Ensikäyntiaika pystytään antamaan ensimmäisellä yhteydenotolla, mikäli hoidon tarve on todettu. 
  • Aikuisten palveluissa hoitotakuu?

 

Toimintamallin vaikutusten itsearviointi _0.pdf (412.99 KB)

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Toimintamalliuudistus on sen verran laaja uudistuskokonaisuus, että sen käyttöönotto vaatii työntekijöiden ja johdon mukana olon ja sitoutumisen heti suunnittelun alkuvaiheesta saakka
  • Toimintamallilähettiläiden käyttäminen yksiköissä oli toimiva käytäntö sekä juurtumisen edistämiseksi että tiedonkulun tehostamiseksi yksiköiden ja johdon/hankehenkilöstön välillä.
  • Kokemuksemme mukaan, tämä toimintamalli on sovellettavissa hyvin eri toimintaympäristöihin ja kohderyhmille. Etelä-Savon hva:lla toimintamalli on otettu käyttöön mm. eri ikäryhmien palveluissa. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Etelä-Savon hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Etelä-Savon hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Mielenterveys- ja riippuvuuspalvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)