Palveluketju: Tukea riippuvuuksiin – miten tunnistaa, ottaa puheeksi ja ohjata hoitoon?

Tiivistelmä

Toimintamallin ydinsisältönä on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu palvelupolku, joka tukee päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen varhaista tunnistamista, puheeksi ottamista, lyhytneuvontaa sekä asiakkaan ohjaamista tarkoituksenmukaisten tuki- ja hoitopalvelujen piiriin. Palvelupolku on koottu Pohjanmaan hyvinvointialueen intranetin materiaalipankkiin, jossa se on koko henkilöstön saatavilla.

Toimintamalli sisältää puheeksi ottamisen, tilanteen kartoituksen seulonta- ja arviointivälineillä, mini-intervention toteuttamisen, omahoitoon ohjaamisen, palveluohjauksen sekä toimenpiteiden kirjaamisen. Palvelupolku kokoaa yhteen näyttöön perustuvat työvälineet, omahoitomateriaalit, alueelliset tuki- ja hoitopalvelut, kolmannen sektorin toimijat sekä ammattilaisten työn tueksi laaditut ohjeet. Tavoitteena on yhtenäistää toimintakäytäntöjä ja varmistaa asiakkaiden oikea-aikainen tuen saanti koko hyvinvointialueella.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Toimintamalli vastaa haasteeseen, jossa päihteiden käyttö, riippuvuudet ja rahapelaaminen jäävät usein tunnistamatta tai niihin puututaan liian myöhään sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Ammattilaisilla ei aina ole käytössään yhtenäisiä toimintatapoja, työvälineitä tai tietoa siitä, miten ottaa asia puheeksi, arvioida tilannetta ja ohjata asiakas oikean tuen ja palvelujen piiriin.

Palvelupolun tavoitteena on vahvistaa ammattilaisten osaamista päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen varhaisessa tunnistamisessa, puheeksi ottamisessa sekä lyhytneuvonnan toteuttamisessa. Toimintamalli kokoaa yhteen näyttöön perustuvia työvälineitä, seulonta- ja arviointimenetelmiä, omahoidon mahdollisuuksia sekä alueellisia tuki- ja hoitopalveluja.

Yksilön näkökulmasta toimintamalli edistää varhaista tuen saamista, ehkäisee ongelmien pahenemista sekä parantaa mahdollisuuksia saada oikea-aikaista hoitoa ja palveluja. Asiakas saa tietoa, ohjausta ja tukea jo siinä vaiheessa, kun huoli herää, eikä vasta tilanteen kriisiydyttyä.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli yhtenäistää toimintakäytäntöjä, selkeyttää ammattilaisten rooleja ja tukee palveluihin ohjautumista. Samalla se vahvistaa hyvinvointialueen lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä sekä ehkäisevän työn rakenteita osana sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä.

Yhteiskunnallisella tasolla toimintamalli vastaa päihteiden käytöstä, riippuvuuksista ja rahapelaamisesta aiheutuviin terveys-, hyvinvointi- ja turvallisuushaasteisiin. Varhainen tunnistaminen ja puuttuminen vähentävät inhimillistä kärsimystä sekä palvelujärjestelmälle ja yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia. Toimintamalli tukee myös kansallisia tavoitteita hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä ehkäisevän päihdetyön vahvistamisessa.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Toimintamallin ensisijainen kohderyhmä ovat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka kohtaavat työssään aikuisia asiakkaita. Toimintamalli on tarkoitettu erityisesti ammattilaisille, jotka tarvitsevat käytännön välineitä päihteiden käytön, riippuvuuksien, rahapelaamisen ja niihin liittyvien huolien puheeksi ottamiseen, tilanteen arviointiin sekä asiakkaan ohjaamiseen tarkoituksenmukaisen tuen ja hoidon piiriin.

Tarve toimintamallille perustuu siihen, että päihteiden käyttö, riippuvuudet ja rahapelaaminen voivat näkyä asiakkaan elämässä monin eri tavoin, eivätkä ne välttämättä tule esille ilman aktiivista puheeksi ottamista. Ammattilaiset kohtaavat asiakkaita erilaisissa palveluissa, mutta käytännöt, työvälineet ja tieto palveluohjauksesta voivat vaihdella. Toimintamalli tukee ammattilaista toimimaan yhdenmukaisesti ja varmistaa, että asiakas saa oikea-aikaista tukea riippumatta siitä, missä palvelussa huoli tunnistetaan.

Välillisenä kohderyhmänä ovat asiakkaat, joilla on riskikäyttöä, haitallista käyttöä tai riippuvuus päihteistä, nikotiinituotteista, lääkkeistä, huumeista tai rahapelaamisesta sekä heidän läheisensä. Toimintamalli hyödyttää myös henkilöitä, joiden tilanne ei vielä edellytä varsinaista hoitoa, mutta jotka voivat hyötyä varhaisesta tuesta, mini-interventiosta, omahoidosta tai palveluihin ohjauksesta.

Toimintamallin tavoitteena on varmistaa, että jokainen asiakas saa yhdenvertaisesti tukea, tietoa ja ohjausta riippumatta siitä, missä sosiaali- tai terveydenhuollon palvelussa hän asioi.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Toimintamallin tavoitteena on vahvistaa päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen varhaista tunnistamista sekä varmistaa, että asiakkaat saavat oikea-aikaista tukea, ohjausta ja tarvittaessa hoitoa. Toimintamalli tukee sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia ottamaan aiheen puheeksi systemaattisesti ja yhdenmukaisesti osana perustyötä.

Toimintamallin keskeiset tavoitteet ovat:

lisätä ammattilaisten valmiuksia ottaa puheeksi päihteiden käyttö, riippuvuudet ja rahapelaaminen
tukea riskikäytön, haitallisen käytön ja riippuvuuksien varhaista tunnistamista
edistää näyttöön perustuvien seulonta- ja arviointimenetelmien käyttöä
vahvistaa mini-intervention käyttöä osana ehkäisevää päihdetyötä
lisätä omahoidon ja matalan kynnyksen tuen hyödyntämistä
helpottaa asiakkaan ohjautumista oikeaan palveluun oikeaan aikaan
selkeyttää alueellisia hoito- ja palvelupolkuja sekä ammattilaisten toimintaa eri palveluissa
yhtenäistää toimintakäytäntöjä koko hyvinvointialueella
vahvistaa hyvinvointialueen lakisääteistä ehkäisevää päihdetyötä ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä.

Pitkän aikavälin tavoitteena on ehkäistä päihteiden käytöstä, riippuvuuksista ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja, vähentää ongelmien kasautumista sekä parantaa asiakkaiden hyvinvointia, toimintakykyä ja osallisuutta. Samalla tavoitteena on vähentää korjaavien palvelujen tarvetta ja tukea sosiaali- ja terveyspalvelujen vaikuttavaa sekä kustannustehokasta toteuttamista.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Toimintamallin toteutumista seurataan sekä toiminnan että vaikutusten tasolla. Arvioinnin tavoitteena on selvittää, lisääkö toimintamalli päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen varhaista tunnistamista, puheeksi ottamista sekä asiakkaiden ohjautumista tarkoituksenmukaisen tuen ja hoidon piiriin.

Tavoitteiden toteutumista voidaan seurata esimerkiksi seuraavilla mittareilla ja keinoilla:

AUDIT-seulontojen ja mini-interventioiden määrä sekä niihin liittyvien toimenpidekoodien kirjaaminen
puheeksi ottamiseen ja tunnistamiseen tarkoitettujen menetelmien käyttö eri palveluissa
omahoito-ohjelmiin, psykososiaalisiin palveluihin ja muihin tuki- ja hoitopalveluihin ohjattujen asiakkaiden määrä
ammattilaisten kokemukset toimintamallin käytettävyydestä ja hyödystä
henkilöstön osaamisen ja varmuuden lisääntyminen puheeksi ottamisessa
palvelupolun ja siihen liittyvien materiaalien käyttömäärät
koulutuksiin osallistuneiden määrä ja palaute
asiakkaiden saama ohjaus sekä palveluihin pääsyn sujuvuus.

Arviointitietoa voidaan kerätä kirjaamistiedoista, toimintatilastoista, henkilöstöpalautteista sekä mahdollisista kyselyistä ja kehittämiskeskusteluista. Toimintamallia päivitetään saadun palautteen, palvelujärjestelmässä tapahtuvien muutosten sekä uusimman tutkimus- ja suositustiedon perusteella.

Erityisenä onnistumisen mittarina voidaan pitää sitä, että päihteiden käyttö, riippuvuudet ja rahapelaaminen otetaan aiempaa useammin puheeksi osana sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä ja että asiakkaat ohjautuvat oikea-aikaisesti tarvitsemansa tuen ja palvelujen piiriin.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin onnistunut toteuttaminen edellyttää, että päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen tunnistaminen, puheeksi ottaminen sekä varhainen tuki ovat osa sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä koko hyvinvointialueella.

Johtaminen ja sitoutuminen
Toimintamallin käyttöönotto ja ylläpito edellyttävät johdon tukea sekä yhteistä näkemystä ehkäisevän päihdetyön merkityksestä. Toimintamallin tulee olla osa hyvinvointialueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä ehkäisevän päihdetyön rakenteita.

Asiantuntemus ja osaaminen
Ammattilaisilla tulee olla riittävä osaaminen päihteiden käytön, nikotiinituotteiden käytön, huumeiden käytön, rahapelaamisen ja muiden riippuvuuksien puheeksi ottamiseen, arviointiin sekä mini-intervention toteuttamiseen. Osaamisen ylläpitäminen edellyttää koulutusta, ajantasaisia ohjeita sekä helposti saatavilla olevia työvälineitä.

Henkilöstöresurssit
Toimintamalli perustuu siihen, että ammattilaiset voivat hyödyntää palvelupolkua osana normaalia asiakas- ja potilastyötä. Puheeksi ottamiseen, seulontamenetelmien käyttöön, lyhytneuvontaan sekä palveluohjaukseen tulee olla riittävästi aikaa ja valmiuksia.

Monialainen yhteistyö ja palveluverkosto
Toimintamallin toimivuus edellyttää sujuvaa yhteistyötä sosiaali- ja terveyspalveluiden, psykososiaalisten keskusten, aikuissosiaalityön, erikoissairaanhoidon, kuntoutuspalveluiden sekä kolmannen sektorin toimijoiden välillä. Selkeät palveluketjut tukevat asiakkaan oikea-aikaista ohjautumista tarvitsemiinsa palveluihin.

Palveluiden ja tukimuotojen saatavuus
Toimintamallin tueksi tarvitaan toimivia omahoito-ohjelmia, matalan kynnyksen palveluita, arviointi- ja hoitopalveluita sekä vertaistukea tarjoavia toimijoita. Lisäksi asiakkailla tulee olla mahdollisuus saada tukea sekä suomeksi että ruotsiksi.

Kirjaaminen ja tiedolla johtaminen
Toimintamallin toteutumisen seuranta edellyttää, että seulonnat, mini-interventiot ja palveluohjaukset kirjataan ohjeiden mukaisesti. Kirjaaminen mahdollistaa toiminnan seurannan, arvioinnin ja kehittämisen sekä tukee hyvinvointialueen HYTE-työtä.

Viestintä ja materiaalien saatavuus
Palvelupolun, työvälineiden, asiakasmateriaalien ja yhteystietojen tulee olla helposti henkilöstön saatavilla ja ajantasaisia. Säännöllinen viestintä tukee toimintamallin tunnettuutta ja käyttöä eri palveluissa.

Ylläpito ja kehittäminen
Toimintamallin ajantasaisuus edellyttää säännöllistä päivittämistä. Päivityksissä huomioidaan palvelujärjestelmässä tapahtuvat muutokset, uusi tutkimustieto, kansalliset suositukset sekä henkilöstöltä saadut kokemukset ja palautteet.

Keskeisin edellytys toimintamallin onnistumiselle on, että jokainen sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilainen kokee päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen puheeksi ottamisen kuuluvan omaan perustehtäväänsä ja että hänellä on käytössään selkeät työvälineet sekä toimivat jatko-ohjauspolut.

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamallin ydinsisältönä on sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suunnattu palvelupolku, joka tukee päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen tunnistamista, puheeksi ottamista, lyhytneuvontaa sekä asiakkaan ohjaamista tuki- ja hoitopalveluihin. Palvelupolku on koottu Pohjanmaan hyvinvointialueen intranetiin koko henkilöstön käyttöön.

Toimintamalli etenee vaiheittain:

Puheeksi ottaminen.
Tilanteen arviointi seulonta- ja arviointivälineillä.
Mini-intervention toteuttaminen.
Ohjaus omahoitoon ja matalan kynnyksen tukeen.
Tarvittaessa ohjaus palveluihin, kuntoutukseen tai vertaistukeen.
Kirjaaminen ja seuranta.

Palvelupolku kokoaa yhteen työvälineet, arviointimenetelmät, omahoitomateriaalit, palvelut, järjestötoimijat ja ammattilaisten ohjeet. Tavoitteena on yhtenäistää toimintatapoja, vahvistaa ehkäisevää päihdetyötä ja varmistaa oikea-aikainen tuki asiakkaalle.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Toimintamallin avulla päihteiden käyttö, riippuvuudet ja rahapelaaminen tunnistetaan aiempaa varhaisemmin ja niistä keskustellaan järjestelmällisemmin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa. Ammattilaisilla on käytössään yhteinen toimintatapa, selkeät työvälineet sekä ajantasainen tieto tuesta, hoidosta ja palveluohjauksesta.

Asiakkaan näkökulmasta muutos näkyy siinä, että huoli tunnistetaan ajoissa ja asiakas saa tietoa, lyhytneuvontaa, omahoidon tukea sekä tarvittaessa ohjausta oikeisiin palveluihin jo ennen ongelmien vaikeutumista. Tämä parantaa mahdollisuuksia saada oikea-aikaista apua ja vähentää päihteiden käytöstä, riippuvuuksista ja rahapelaamisesta aiheutuvia haittoja.

Ammattilaisten näkökulmasta toimintamalli lisää osaamista ja varmuutta puheeksi ottamiseen sekä yhtenäistää käytäntöjä eri palveluissa. Asiakkaan tilanteen arviointi ja jatko-ohjaus selkeytyvät.

Palvelujärjestelmän näkökulmasta toimintamalli vahvistaa ehkäisevän päihdetyön rakenteita, parantaa palveluketjujen toimivuutta ja tukee asiakkaan sujuvaa ohjautumista tarkoituksenmukaisiin palveluihin. Yhtenäiset toimintatavat lisäävät palvelujen yhdenvertaisuutta koko hyvinvointialueella ja tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä osana sosiaali- ja terveydenhuollon perustyötä.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Toimintamallin käyttöönoton myötä ammattilaisten saataville on koottu yhtenäinen palvelupolku päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen puheeksi ottamisen, arvioinnin ja palveluohjauksen tueksi. Toimintamalli on helposti henkilöstön saavutettavissa hyvinvointialueen intranetin materiaalipankissa. Lyhyellä aikavälillä toimintamalli on lisännyt ammattilaisten käytössä olevia työvälineitä, selkeyttänyt palveluohjausta sekä tukenut yhtenäisten toimintakäytäntöjen käyttöönottoa eri palveluissa.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Toimintamallin toteutuminen edellyttää johdon sitoutumista, henkilöstön osaamista sekä toimivaa yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen, järjestöjen ja vertaistukitoimijoiden välillä. Ammattilaisten tulee tuntea puheeksi ottamisen menetelmät, seulontavälineet ja alueelliset palvelupolut. Malli hyödyntää pääosin olemassa olevia palveluja ja rakenteita, mutta edellyttää henkilöstölle helposti saatavilla olevia työvälineitä, ohjeita, materiaaleja, toimivaa kirjaamista sekä viestintää palvelupolun tunnettuuden varmistamiseksi.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Toimintamallin kustannusvaikutuksia ei ole vielä systemaattisesti arvioitu. Toimintamallin tavoitteena on kuitenkin tuottaa kustannushyötyjä erityisesti ongelmien varhaisen tunnistamisen, oikea-aikaisen tuen ja tarkoituksenmukaisen palveluohjauksen kautta.

Lyhyellä aikavälillä toimintamalli voi lisätä ammattilaisten työaikaa puheeksi ottamiseen, seulontamenetelmien käyttöön, mini-interventioihin sekä henkilöstön perehdyttämiseen. Toimintamallin hyödyntäminen perustuu kuitenkin pääosin olemassa oleviin rakenteisiin, palveluihin ja henkilöstöresursseihin. Palvelupolku on koottu hyvinvointialueen intranetin materiaalipankkiin henkilöstön käyttöön, mikä tukee tiedon saavutettavuutta ja vähentää hajanaisen tiedonhaun tarvetta.

Pitkällä aikavälillä toimintamallilla tavoitellaan kustannussäästöjä ehkäisemällä päihteiden käytöstä, riippuvuuksista ja rahapelaamisesta aiheutuvien ongelmien pahenemista. Varhainen tunnistaminen ja mini-interventiot voivat vähentää raskaampien palveluiden, kuten erikoissairaanhoidon, laitoskuntoutuksen, päivystyspalveluiden ja korjaavien sosiaalipalveluiden tarvetta. Lisäksi tavoitteena on vähentää päihde- ja riippuvuushaittoihin liittyviä terveys-, sosiaali- ja hyvinvointikustannuksia sekä tukea asiakkaiden toimintakykyä, työkykyä ja osallisuutta.

Toimintamallin odotetaan myös tehostavan palvelujärjestelmän toimintaa yhtenäistämällä toimintakäytäntöjä, selkeyttämällä palveluohjausta sekä varmistamalla, että asiakkaat ohjautuvat oikeisiin palveluihin oikea-aikaisesti.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?

Kyllä

Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Toimintamalli on hyvin siirrettävissä muihin hyvinvointialueisiin sekä sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöihin, koska se perustuu valtakunnallisiin suosituksiin, näyttöön perustuviin seulonta- ja arviointimenetelmiin sekä mini-intervention käyttöön. Malli hyödyntää pääosin olemassa olevia palvelurakenteita ja voidaan sovittaa paikallisiin palveluihin ja yhteistyöverkostoihin. Toimintamallia voidaan soveltaa myös eri kohderyhmille huomioimalla ikäryhmäkohtaiset tarpeet, käytettävät työvälineet sekä alueelliset palvelut ja tukimuodot.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Toimintamallin käyttöönotossa ja levittämisessä on tärkeää varmistaa, että palvelupolku on helposti henkilöstön saatavilla ja että sen käyttöä tuetaan osana päivittäistä asiakas- ja potilastyötä. Pohjanmaan hyvinvointialueella palvelupolku on sijoitettu intranetin materiaalipankkiin, jolloin se on kaikkien työntekijöiden käytettävissä riippumatta toimintayksiköstä tai ammattiryhmästä.

Käyttöönottoa tukevat:

henkilöstön perehdyttäminen palvelupolun sisältöön ja käyttöön
koulutus puheeksi ottamisesta, mini-interventiosta ja käytettävistä arviointimenetelmistä
esihenkilöiden ja johdon tuki toimintamallin käyttämiselle
säännöllinen viestintä palvelupolusta ja siihen tehdyistä päivityksistä
palvelupolun integroiminen osaksi olemassa olevia työprosesseja
selkeät toimintatavat kirjaamiseen ja palveluohjaukseen.

Levittämisessä on tärkeää huomioida, että toimintamalli soveltuu useisiin sosiaali- ja terveydenhuollon palveluihin. Siksi sen tunnettuutta tulee lisätä eri yksiköissä ja ammattiryhmissä, jotta päihteiden käytön, riippuvuuksien ja rahapelaamisen puheeksi ottaminen toteutuu yhdenmukaisesti koko hyvinvointialueella.

Toimintamallin ylläpito edellyttää palvelupolun säännöllistä päivittämistä. Päivityksissä tulee huomioida palveluverkostossa tapahtuvat muutokset, uudet tutkimus- ja suositustiedot sekä henkilöstöltä saatu palaute. Näin varmistetaan, että ammattilaisilla on käytössään ajantasainen tieto työvälineistä, tukimuodoista ja palveluista.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue

Pohjanmaan hyvinvointialue

Kehittäjäorganisaatiot

Pohjanmaan hyvinvointialue - Österbottens välfärdsområde

Vaasan ammattikorkeakoulu

Yrkeshögskolan Novia

Toimiala

Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen

Toimintaympäristö

Moniammatillinen työpajatyöskentely

Toimintamallin tyyppi

Palveluketju

Toimintamallin alkuperä

Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)

Käyttöönotto ja levinneisyys

Ei mikään näistä

Rahoittaja

Terveyden edistämisen määräraha

Palveluketju: Tukea riippuvuuksiin – miten tunnistaa, ottaa puheeksi ja ohjata hoitoon?

Primary tabs

Tiivistelmä

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallin kuvaus

Tarve, tavoite, mittarit ja edellytykset

Ydinsisältö

Tulokset ja vaikutukset

Siirrettävyys

Taustatiedot