Painonhallintaryhmä, kehittäminen ja pilotointi yksityisen palveluntuottaja Mehiläisen kanssa. Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)

Luotu 11.12.2023
Painonhallintaryhmä, kehittäminen ja pilotointi yksityisen palveluntuottaja Mehiläisen kanssa. Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)
Painonhallintaryhmä, kehittäminen ja pilotointi yksityisen palveluntuottaja Mehiläisen kanssa. Vantaan ja Keravan HVA (RRP, P4, I1)

Tiivistelmä

Perusideana on tarjota lihavuudesta ja esidiabetesta tai diabesta sairastaville asiakkaille elämäntapamuutoksen tueksi moniammatillisesti toteutuva painonhallintaryhmä. Ryhmänohjaajina toimivat ravitsemusterapeutti, terveydenhoitajat, hyvinvointimentori ja diabeteslääkäri. Ryhmätoimintaa toteutetaan lähi ja hybridryhminä.

Ryhmätapaamisia on 10 viiden kuukauden aikana ja ryhmätapaamisten jälkeen kolmen kuukauden päästä toteutetaan henkilökohtainen seurantakontakti puhelimitse tai videovastaanottona. Seurantakontaktin tarkoitus on tehdä jatkosuunnitelma asiakkaan kanssa ja ohjata tarvittaessa muihin hyvinvoinninpalveluihin, esim. liikuntatoimen ja järjestöjen palveluihin. Näin turvaamme hoidon jatkuvuuden. Ryhmässä käsiteltäviä aiheita ovat ravitsemus, liikunta, uni, alkoholi, stressinhallinta sekä tunteet ja ajatukset liittyen elintapamuutoksen tekemiseen. Aiheita käsitellään ryhmässä keskustelujen, ryhmätehtävien, itsenäisten tehtävien ja tiedon jakamisen keinoin.  

Kohderyhmä

Työikäiset

Vaikutusten itsearviointi

Toimintamalli on itsearvioitu.

Toimintamallin vaikutusten itsearviointi- Painonhallintaryhmä 8.9.25_0.pdf (411.13 KB)
Eurooåan unionin rahoittama

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Hyvinvointialueen palvelut lihavuuden hoitoon:

  • Työikäiselle väestölle  kohdennettu 1 ravitsemusterapeutti.
  • Terveysasemapalvelut: yksittäiset ohjaus- ja seurantakäynnit hoitajan ja lääkärin vastaanotolla lihavuuden ja diabeteksen hoitoon.
  • Liikuntapalveluiden hyvinvointimentoroinnin elintapaneuvonta

Painohallintaryhmän avulla pyrimme parantamaan palvelujen saatavuutta ja asiakkaiden ohjautumista oikeisiin palveluihin. Samalla pyrimme turvaamaan hoidon jatkuvuuden seurantakontaktin avulla.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Ylipainon ja lihavuuden lisääntyminen on nostanut tarpeen painonhallinnan ohjauksen ja lihavuuden hoidon kehittämiselle. Lihavuuteen liittyy monia terveydellisiä ongelmia ja sairastuvuudenriski moniin sairauksiin, kuten tyypin 2 diabetekseen, on lisääntynyt (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2024). Lihavuus tuottaa merkittäviä kustannuksia yhteiskunnalle, vuosittain noin 5 miljardia euroa (STM 2022). Vuonna 2022 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen 20-65 -vuotiaista asukkaista 26,1 prosentilla oli lihavuutta (Tilasto- ja indikaattoripankki Sotkanet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos. Lihavien osuus (kehon painoindeksi BMI ≥ 30 kg/m2) (%), 20 - 64-vuotiaat  (THL) (ind. 4460). Viitattu 22.8.2025).

Ylipainon ja lihavuuden hoidossa keskeistä on terveyttä edistävien elintapamuutoksien tekeminen ja siihen tulee tarjota tukea ja neuvontaa terveydenhuollossa. Elintapahoidon tulisi olla suunnitelmallista useammalla ohjauskerralla tapahtuvaa ohjausta. Ryhmämuotoisen elintapaohjauksen etuja ovat vertaistuki, kokemusten jakaminen, yhdessä oppiminen ja kustannustehokkuus. (Lihavuus (lapset, nuoret ja aikuiset): Käypä hoito -suositus, 2024.)

Elintapaohjauksen järjestämisen vastuun muuttuminen sote-uudistuksen myötä vaatii palvelujen järjestämisen uudelleen organisoitumista. Lihavuus ja tyypin 2 diabetes yleistyvät sairauksina ja linkittyvät vahvasti toisiinsa. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei ole kyseiselle asiakasryhmälle entuudestaan suunnattua palvelua ryhmämuotoisena tarjolla. 

Kehittämistoimenpide vastaa hyvinvointialueen strategiaan kehittämällä moniammatillista toimintamallia yhteistyössä kuntien ja yksityisen palveluntuottajan kanssa.  Painonhallintaryhmätoiminnalla vastataan tunnistettuihin asiakkaiden palvelutarpeisiin tarjoamalla sujuva ja oikeanlainen palvelukokonaisuus. Kehittämistoimenpide tukee hyvinvointialueen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen työtä, jolla vaikutetaan valtiolta saatavaan Hyte-kerroin avustukseen. (Vantaan ja Keravan hyvinvointialue- strategia, 2022-2025.)

Asiakas: Palvelun tulee olla tarpeenmukainen ja helposti saavutettava, apua ja ohjausta hoitotasapainon ylläpitämiseen ja omahoitoon. Terveydenhuollon ammattilaisten ja vertaisten tukea elintapamuutoksen tekemiseen. 

Ammattilainen: Asiakasohjauksen helpottuminen moniammatillisuuden lisääntymisen ja ryhmämuotoisen palvelun avulla. 

Organisaatio: Hyvinvointialueen tarpeena on luoda kustannustehokas toimintamalli esidiabetesta ja tyypin 2 diabetespotilaille painonhallintaan.

Taustatietoa kohderyhmän asiakas- ja diagnoosimääristä haimme hyvinvointialueen Apotti potilastietojärjestelmästä. Lisäksi selvitimme nykytilannetta hyvinvointialueen ja kuntien olemassa olevista elintapaohjaukseen liittyvistä palveluista. Henkilöstö ja kokemusasiantuntija olivat mukana koko kehittämisprosessin ajan työpajoissa kehittämässä toimintamallia. Näiden tietojen myötä luotiin tarkempi kuvaus painonhallintaryhmän kohderyhmästä.

Kohderyhmäksi muodostui:

  • Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työikäiset asiakkaat, joiden painoindeksi on 30 tai enemmän.
  • Asiakkaalla on todettu tyypin 2 diabetes, prediabetes, metabolinen oireyhtymä tai tyypin 2 diabeteksen sairastumisen riskipisteet on 12 tai enemmän.
  • Asiakas hyötyy ryhmämuotoisesta tuesta elintapamuutoksen tekemisessä.

Kokemusasiantuntija osallistui yhteen ryhmään ja tuotti tietoa ryhmien toteutumisesta asiakkaan näkökulmasta. Painonhallintaryhmään osallistuneille asiakkaille teimme kokemuskyselyn ryhmien päätyttyä. Näitä kokemustietoja hyödynnettiin kehittämistyössä sen edetessä. 

Osallistimme henkilöstöä kyselyllä ensimmäisen asiakasrekrytointivaiheen jälkeen asiakasohjauksen parantamiseksi ja ensimmäisten ryhmien päätyttyä teimme toisen kokemuskyselyn painonhallintaryhmä palveluun liittyen. 

 

Kohderyhmän kuvaus
Painonhallintaryhmän kohderyhmä
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyön tavoitteena on kustannustehokkaan toimintamallin luominen ja konseptointi. Toimintamallin avulla voidaan parantaa hoidon laatua, palvelujen saatavuutta sekä turvata hoidon jatkuvuus. Tavoitteena on koota painonhallintaryhmän runko-ohjelma ja ryhmätapaamisten materiaalit. 

Tavoitteena on, että ryhmään osallistuneet onnistuvat elintapamuutoksen tekemisessä ja tämän myötä heidän elämänlaatunsa ja hoitotasapainonsa parantuvat. 

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

1. Painonhallintaryhmään osallistuvien painon lasku vähintään 5% lähtöpainosta 35% osallistujista 8 kk hoidon aikana -> Seuranta 11/24 ja 03/25

2. Ryhmään osallistuvien elämänlaadun parantuminen/hyvinvoinnin lisääntyminen (15D). Ryhmään osallistujien elämänlaatumittari indeksin tavoiteltava muutos keskiarvoisesti 0,015%. ->Seuranta 11/24 ja 03/25

3. 50% osallistujista on tehnyt ainakin yhden elintapamuutoksen ryhmänohjauksen ja 3 kk seurantajakson aikana. -> seuranta 11/24 ja 03/25

4. Kokemuskyselyt: asiakkaille ryhmien päätyttyä 08/24 ja 12/24 sekä henkilöstölle ensimmäisten ryhmien päätyttyä 8/24

5. Ryhmätoiminnan runko-ohjelma ja materiaalit on kuvattu vuoden 2024 loppuun mennessä

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Painonhallintaryhmät ovat tarkoitettu kaikille hyvinvointialueen asiakkaille yhdenvertaisuutta noudattaen. Toteutamme painonhallintaryhmät kehittämisvaiheessa suomen kielellä. Asiakkaille on tarjolla korvaavia palveluja ruotsin kielellä ja tarvittaessa myös muilla kielillä. Toimintamallin vakiintuessa pyrimme järjestämään palvelun huomioimalla myös muut kielitarpeet (ruotsi ja englanti). Ihmisiin kohdistuva vaikutustenarvio (IVA) on tehty kehittämistoimenpiteen alussa ja tarkistettu uudestaan vakiinnuttamisen yhteydessä.

Viestintää ja tiedottamista toimintamallista on tehty koko kehittämistoimenpiteen ajan henkilöstölle perehdyttämällä ja tiedottamalla sähköisissä kanavissa.  Viestintää on suunnattu myös asukkaille eri kanavia hyödyntäen. Lisäksi ennalta sovittuja hyvinvointialueen ammattilaisia on kutsuttu tutustumaan ryhmätoimintaan, jotta varmistetaan osaaminen ja jatkuvuus hyvinvointialueella. 

Toimintamallista on saatu vakiinnuttamispäätös ja vakiinnuttamista tehdään vuoden 2025 aikana hankkeen tuella. Pidempiaikainen lihavuuden elintapaohjaus toteutetaan ryhmätoimintana terveysasemapalveluissa. Ryhmätoiminnan koordinointiin on nimetty vastuuhenkilö. Jatkossa ryhmänohjausta toteuttavat hyvinvointialueen ravitsemusterapeutti, terveydenhoitaja ja lääkäri sekä kunnan liikuntapalvelujen hyvinvointimentori. Painonhallintaryhmien asiakaskriteerejä laajennettiin ja ryhmät ovat kohdennettu Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen työikäisille asiakkaille, joiden painoindeksi on 30 tai enemmän ja jotka hyötyvät ryhmämuotoisesta tuesta elintapamuutoksessa. Ryhmiä toteutetaan lähi- ja hybridiryhminä. Uudesta toimintamallista on tiedotettu ja perehdytetty henkilöstöä. 

Toimintamallin ydinsisältö

Perusideana on tarjota lihavuudesta ja esidiabetesta tai diabesta sairastaville asiakkaille elämäntapamuutoksen tueksi moniammatillisesti toteutuva painonhallintaryhmä. Ryhmänohjaajina toimivat ravitsemusterapeutti, terveydenhoitajat, hyvinvointimentori ja diabeteslääkäri. Ryhmätoimintaa toteutetaan lähi ja hybridryhminä.

Ryhmätapaamisia on 10 viiden kuukauden aikana ja ryhmätapaamisten jälkeen kolmen kuukauden päästä toteutetaan henkilökohtainen seurantakontakti puhelimitse tai videovastaanottona. Seurantakontaktin tarkoitus on tehdä jatkosuunnitelma asiakkaan kanssa ja ohjata tarvittaessa muihin hyvinvoinninpalveluihin, esim. liikuntatoimen ja järjestöjen palveluihin. Näin turvaamme hoidon jatkuvuuden. Ryhmässä käsiteltäviä aiheita ovat ravitsemus, liikunta, uni, alkoholi, stressinhallinta sekä tunteet ja ajatukset liittyen elintapamuutoksen tekemiseen. Aiheita käsitellään ryhmässä keskustelujen, ryhmätehtävien, itsenäisten tehtävien ja tiedon jakamisen keinoin.  

Toimintamallin aikaansaama muutos

Tulokset vuoden 2024 painonhallintaryhmä pilotista:

Asiakasvaikuttavuustulokset:

1. Elämänlaatu mittari (15D) indeksin tavoiteltu muutos 0.015​

  • Tulos -0.01, ei toteutunut​

2. Painonlasku 5 % lähtöpainosta 35 % osallistujista 8 kk hoidon aikana​

  • Tulos 36.1 % osallistujista saavutti 5 % painonpudotuksen, tavoite toteutui ​

  • Neljässä ryhmässä pudotettiin painoa yhteensä 142,5 kg

3. 50 % osallistujista on tehnyt ainakin 1 elämäntapamuutoksen​

  • 77.8 % on tehnyt elämäntapamuutoksen, tavoite toteutui​

  • Suurin osa kohdistui ruokailu- ja liikuntatottumuksiin 

Asiakaskokemuskysely:

  • NPS 80% (n=15) suosittelisi painonhallintaryhmää painonhallinnan ja elämäntapamuutoksen tueksi

  • Ryhmämuotoinen vertaisuus koettiin tärkeäksi.

Henkilöstökysely:

  • 90 % vastaajista kokee painonhallintaryhmät tarpeelliseksi palveluksi lihavuuden hoidossa ja palvelu tulisi vakiinnuttaa osaksi hyvinvointialueen palveluita.

Kustannusvaikuttavuus (StopDia investointilaskuri):

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen kustannusvaikuttavuuslaskelmat:​

  1. Kohderyhmä 50v.​

  • Ryhmä tuottaa (SROI) 9,7 kertaisen säästön/hlö, jos kustannus 100e/hlö/v. Tällöin tuotto on 970e/hlö/vuosi. Skaalatessa 30hlöä vuosi ​

  • Säästö on 29 100e/vuosi.​

  1. Kohderyhmä 45v.​

  • Ryhmä tuottaa (SROI) 21,71 kertaisen säästön/hlö, jos kustannus 100e/hlö/v. Tällöin tuotto on 2171e/hlö/vuosi. Skaalatessa 30hlöä vuosi ​

  • Säästö on 65 130e/vuosi. ​

​

 

 

 

 

Keskeiset asiakaskyselyn tulokset painonhallintaryhmä pilotista.
Keskeiset tulokset painonhallintaryhmä -pilotista 3/4
Painonhallintaryhmä -pilotin henkilöstökyselyn tulokset kuvattuna.
Keskeiset tulokset painonhallintaryhmä -pilotista 4/4
36.1% osallistujista saavutti vähintään 5% painonpudotuksen
Keskeiset tulokset painonhallintaryhmä -pilotista

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Monialainen yhteistyö oli tarpeellista painonhallinta toimintamallin luomiseksi. Yhteistyö vaatii koordinaatiota ja yhteisen tavoitteen ymmärtämistä, sekä säännöllistä viestintää onnistuakseen. Yksityisen palveluntuottajan osaaminen ja resurssit tukivat kehittämistyötä.

Laaja-alainen ja monipuolinen elintapaohjaus edellyttää moniammatillisen osaamisen yhdistämistä ja asiakasymmärrystä onnistuakseen. Eri ammattilaisten ja kokemusasiantuntijan näkemykset tuottivat toimivat ryhmäsisällöt ja -rakenteet.

Toimintamalli on sovellettavissa eri asiakasryhmille painonhallintaan avoterveydenhuollossa.

Kehittämistyötä kannattaa tehdä tiiviisti hyvinvointialueen kanssa, jotta vastataan tarpeisiin ja tavoitteisiin, ja toimintamalli voidaan toteuttaa vakiintuessa omana toimintana. Aktiivinen viestintä kehittämistyön etenemisestä tukee yhteistyötä ja lisää hyvinvointialueen työntekijöiden ymmärrystä kehittämistoimenpiteestä. 

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintaympäristö
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalvelut
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)