Kun toimintaa ohjataan ja kehitetään näiden kysymysten avulla, voidaan lisätä ihmisten osallisuutta ja hyvinvointia sekä uskoa tulevaisuuteen ja omiin mahdollisuuksiin. Tavoitteena on vähentää eriarvoisuutta, köyhyyttä, syrjäytymistä ja syrjintää.

Apukysymykset on jaoteltu kolmen osallisuuden osa-alueen mukaan. Jaottelu on tehty tukeutuen sosiaali-, käyttäytymis- ja terveystieteelliseen tutkimukseen.

1. Osallisuus omassa elämässä
2. Osallisuus yhteisöissä ja vaikuttamisen prosesseissa
3. Osallisuus yhteisestä hyvästä

• Tulosta tästä osallisuuden osa-alueiden 24 apukysymystä (pdf 100 kt)
• Lisätietoa osallisuuden osa-alueiden taustalla olevasta tutkimuksesta ja teoriasta:
  Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023),  s. 20
• Oppaasta löydät myös hyvinvointialueille ja kunnille räätälöidyt apukysymykset (s. 85–91).

OSALLISUUS OMASSA ELÄMÄSSÄ

1. Miten houkuttelette mukaan ihmisiä, jotka eivät koe julkisia tiloja turvallisiksi tai jotka vetäytyvät omiin oloihin rahan puutteen tai muiden vaikeuksien vuoksi?
2. Mitä teette, jotta yksin jääneet tulisivat a) löydetyiksi, b) kunnioittaen kohdatuiksi, c) vuorovaikutukseen innostetuiksi ja d) palveluihin, toimintaan tai työelämään saatetuiksi?
3. Etsitäänkö toimintaan tai palveluun osallistujan kanssa hänelle sopivia ratkaisuja? Millä tavalla?
4. Voiko toimintaan osallistua halutessaan vain sivustakatsojana tai pienellä ja satunnaisellakin panoksella?
5. Saako osallistuja olla toimija eikä toiminnan kohde? Miten se tehdään käytännössä?
6. Saako osallistuja kokeilla erilaisia rooleja? Miten se tehdään käytännössä?
7. Järjestättekö tapahtumia ja toimintaa, jossa ihmiset voivat irrottautua hetkeksi arjesta? Millaisia?

OSALLISUUS YHTEISÖISSÄ JA VAIKUTTAMISEN PROSESSEISSA

Yhdessä suunnittelu ja yhteiskehittäminen

8. Onko osallistujien tarpeita selvitettäessä kuultu osallistujia itseään? Miten?
9. Käytetäänkö palvelussa tai toiminnassa jotakin yhteiskehittämisen menetelmää?
   • Esim. kokemusasiantuntijuus, kehittäjäasiakkuus, fokusryhmä, asiakasraati tai jokin aivan uusi menetelmä.
10. Millaista yhteiskehittämistä tai yhteistuotantoa teette? Esim. kokemusasiantuntijan vastaanotto tai kyläjuhlien järjestäminen yhdessä muiden toimijoiden kanssa.
11. Muotoillaanko palvelua yhdessä asiakkaiden kanssa palvelumuotoilun tai muun tuotekehityksen työkalun avulla? Mitä teette käytännössä?
12. Millä tavalla yhteis- tai tuotekehittämiseen osallistuva voi seurata työnsä vaikuttavuutta?
13. Kerätäänkö yhteiskehittämisen myötä kertynyttä kokemustietoa talteen ja hyödynnetäänkö sitä paikallisesti tai valtakunnallisesti? Onko tähän luotu pysyvä rakenne?
14. Pyritäänkö yhteiskehittäminen vakiinnuttamaan pysyväksi käytännöksi julkisen sektorin toimialoilla? Miten?

Omaehtoinen ja yhteinen toiminta

15. Annetaanko osallistujille erilaisia tilaisuuksia toteuttaa itseään tai ilmaista ajatuksiaan tai mielipiteitään?
    • Esim. piirtämällä, maalaamalla, kirjoittamalla, kuvaamalla tai muulla tavoin luovasti.
16. Millä tavoin kaikkein heikoimmassa asemassa olevat saavat osaamisensa näkyviin niin, että siitä seuraa arvostusta ja kiitosta myös oman viiteryhmän ulkopuolelta?  
17. Etsitäänkö keinoja, joilla osallistujat voivat vaikuttaa itselle tärkeisiin asioihin lähipiirissä, elinympäristössä tai laajemmin? Mitä nämä keinot ovat?
18. Lisätäänkö kansalais- ja demokratiataitoja?
    • Esim. vapaan sivistystyön keinoin, opintopiirein, avoimin tiloin tai maahanmuuttajien kielitaitoon panostamalla.
19. Toteuttavatko osallistujat yksin tai yhdessä vertaisten ja ammattilaisten kanssa isompia tai pienempiä projekteja, joilla osallistujat saavat tärkeiksi kokemilleen asioille näkyvyyttä?
    • Esim. pop up -tapahtuma, kansalaisopiston kurssi, asennekampanja, mielipidekirjoitus, kokemustietoisku, avoin tila, flash mob, osallistavaa tiedettä tai kulttuuria.
20. Miten rohkaisette osallistujia köyhyyden torjuntaan tai syrjinnän ehkäisemiseen?

OSALLISUUS YHTEISESTÄ HYVÄSTÄ

21. Luodaanko toiminnassa yhteisiä tiloja ja yleishyödyllistä toimintaa, jossa ihmiset voivat kohdata toisensa tasavertaisina ilman, että ihmisten ongelmat tai taustat määrittäisivät kohtaamista? Pyritäänkö toiminnassa aktiivisesti siihen, että eri väestöryhmät kohtaavat?
22. Tarjoaako toiminta mahdollisuuden luoda yhteistä hyvää eli sosiaalista ja jopa taloudellista arvoa a) muille toimintaan osallistuville ja b) laajemmin paikallisessa yhteisössä?
    • Esim. virkistys; ympäristönhoito; yhteisten tilojen viihtyvyyden, yhteisötaiteen, harrastusmahdollisuuksien tai sosiaalisen toiminnan yhteistuotanto; tietojen ja taitojen jakaminen; osuuskuntiin osallistuminen; yhteisöllisen hyvinvoinnin ja luottamuksen rakentaminen.
23. Tarjoaako toiminta mahdollisuuden nauttia paikallisen yhteisöllisyyden hyvistä puolista?
    • Esim. merkityksellisyyden kokemus osana yhteisöä, yhdenvertaisuuden kokemus, luottamus, yhteisöllinen hyvinvointi, toisten ihmisten seura, tiedot ja taidot.

OSALLISUUTTA EDISTÄVIEN RAKENTEIDEN LUOMINEN

On tärkeää, että yllä mainitut hyvät osallisuutta edistävät keinot juurtuvat osaksi jatkuvaa toimintaa.

24. Millaisia osallisuutta lisääviä rakenteita toiminnassa luodaan? Miten?
    • Esimerkkejä rakenteista: osallisuusohjelma, kunnan ja kansalaistoimijat yhteen tuova toimintamalli (esimerkiksi kumppanuuspöytä tai kumppanuusrahoitus), verkosto, osallisuutta edistävä säännöllinen yleishyödyllinen toiminta, osallisuuden edistämisestä vastaava työntekijä, luovia toimintamalleja työssään käyttävä kiertävä kulttuurituottaja tai luova pedagogi, sosiaalityön asiakkaiden ja kansalaisopiston yhteiskehittämä ja -tuottama säännöllisesti järjestettävä kurssi. 

YLLÄ LUETELLUT 24 APUKYSYMYSTÄ TIIVISTYVÄT KYMMENEKSI OSALLISUUDEN EDISTÄMISEN PERIAATTEEKSI

Kun haluat edistää kaikkien osallisuutta, noudata näitä osallisuuden edistämisen periaatteita:

• Ihminen voi osallistua toimintaan tai palveluun omaehtoisesti.
• Osallistujan kanssa etsitään yksilöllisiä ratkaisuja.
• Osallistuja kohdataan kunnioittaen ja kategorisoimatta.
• Yksin jääneet ja omiin oloihinsa päätyneet löydetään ja saadaan mukaan toimintaan.
• Toimintaa tai palvelua kehitetään yhdessä.
• Toiminta vahvistaa osallistujan vaikuttamismahdollisuuksia myös toiminnan ulkopuolella.
• Ihminen pääsee osaksi itselleen tärkeää yhteisöä.
• Ihminen pääsee nauttimaan yhteisestä hyvästä ja voi osallistua sen tuottamiseen ja jakamiseen tasavertaisena muiden kanssa.
• Ihminen saa arvostusta, kiitosta ja yhteyksiä muihin ihmisiin. Yhteiskuntaryhmät kohtaavat.
• Osallisuutta edistävät keinot juurtuvat osaksi jatkuvaa toimintaa.

MITTAA JA SEURAA MYÖS OSALLISUUDEN KOKEMUKSEN MUUTOSTA

Osallisuuden kokemusta voidaan mitata osallisuusindikaattorilla.
Osallisuusindikaattori

Osallisuusindikaattori löytyy myös osallisuuskyselyn lomakkeelta:
Osallisuuskysely

APUKYSYMYKSET ON KEHITETTY THL:SSÄ YHDESSÄ ESR-HANKKEIDEN KANSSA

Apukysymykset ja niiden taustalla olevat osallisuuden osa-alueet on kehitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa yhteistyössä Euroopan sosiaalirahaston osallisuushankkeiden kanssa.

Sokra-koordinaatio arvioi aikanaan hankkeissa kehitettyjä osallisuuden edistämisen keinoja hyödyntäen apukysymyksiä. Arvioituja keinoja kutsuttiin "osallisuuden palasiksi".
”Osallisuuden palaset” lisäävät heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta

Yhdenvertaisen osallisuuden koordinaatio (THL) hyödyntää apukysymyksiä tukiessaan ESR+-osallisuushankkeita.

LÄHTEET

Mitä osallisuus on? Osallisuuden viitekehystä rakentamassa (THL, 2017)

LUE LISÄÄ

Osallisuuden edistäjän opas (THL 2023)

Osallisuuden edistämisen mallit
Lue, miten erityisesti heikoimmassa asemassa olevien osallisuutta edistetään. Löydät mallit  Osallisuuden edistäjän oppaasta tai Sokra-koordinaation Innokylä-tunnuksen kautta (ks. sivun lopussa Kokonaisuudet).