Maahanmuuttaneilla kotivanhemmilla ei ollut Kuopiossa mahdollisuutta opiskella suomen kieltä niin, että lastenhoito olisi järjestetty opiskelun ajaksi. Kuitenkin yhteiskunnallinen vaatimus oli ja on, että maahanmuuttaneet siirtyvät koulutukseen tai työelämään entistä nopeammin. Heikoimmillaan kotivanhempiaika on yksinäinen tai kapeassa sosiaalisessa piirissä eletty ajanjakso, jonka jälkeen henkilö aloittaa alusta kotoutumisen, kielen opiskelun ja tulevaisuuden mahdollisuuksien pohdinnan. Palvelut on yleensä suunniteltu yhteen tarpeeseen, vaikka ihmiset ovat kokonaisuuksia. Opiskelupajalla heidät huomioitiin kokonaisvaltaisesti: osallistujat eivät olleet vain kielenoppijoita, kotivanhempia tai maahanmuuttaneita. Opiskelupajalle osallistuvat saivat tietoa, vahvistivat taitoja ja sosiaalista verkostoaan yhdessä paikassa. Palvelu madalsi kynnystä jatkaa opiskelemaan tai työelämään kotivanhempiajan jälkeen.
Tiivistelmä
Opiskelupaja maahanmuuttaneille kotivanhemmille toteutettiin Savon ammattiopiston tiloissa, kaksi kertaa viikossa, aamupäivisin. Opiskelupajan aikana lastenhoito oli järjestetty. Vanhemmat opiskelivat suomen kieltä yksilöllisten opiskelutavoitteiden ja valmiuksien mukaisesti. Lisäksi digitaitojen ja paikallisen palvelutarjonnan tuntemuksen vahvistaminen kuului opiskelupajan tavoitteisiin. Pajaa toteutettiin kohtaamalla osallistujat kokonaisvaltaisesti ja tarjoamalle heille tukea ja ohjausta yksilöllisesti. Ohjaus ja neuvonta toteutuivat sekä muun toiminnan lomassa että yksilöllisesti tulkin avustuksella. Lastenhoito järjestettiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa. Jokaisella pajakerralla lastenhoidossa oli noin 3 opiskelijaa harjoittelijoina. Oppilaitosympäristö mahdollisti matalankynnyksen tutustumiset ammattialoille, toiminnallisen suomen kielen opetuksen esimerkiksi työpajoissa sekä osallistumisen muihin oppilaitoksessa järjestettyihin tapahtumiin. Kohderyhmä tavoitettiin laajan verkoston, hakevan työn sekä "puskaradion" välityksellä. Maksimimäärä aikuisia yhdellä pajakerralla oli 15. Työntekijöinä toimivat S2 opettaja, vertaisohjaaja, maahanmuuttajaohjaajat sekä projektipäällikkö ja ammatinopettaja.
Palautteiden perusteella
- Osallistujat ovat tutustuneet uusiin ihmisiin
- Osallistujien suomen kielen taito on kehittynyt ja vahvistunut. Näin esimerkiksi suomen kielen opintoihin palaaminen tapahtuu sujuvasti
- Osallistujien digitaidot ovat vahvistuneet
- Osallistujien palveluidentuntemus on vahvistunut
- Osallistujat ovat kokeneet tulleensa kohdatuiksi ja saaneet tukea ja neuvoa tarvitsemiinsa asioihin
- Osallistujia on ohjattu onnistuneesti ammatillisiin opintoihin ja autettu esimerkiksi työnhakuun liittyvissä asioissa
Pääsääntöisesti kaikille toimintaan osallistuneille löytyi jatkopolku kotivanhempiajan jälkeen.
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Maahanmuuttaneet kotivanhemmat, jotka ovat kotona pienten lasten kanssa. Heille on tarjolla lapsiperhepalveluita, mutta ei mahdollisuutta opiskella suomen kieltä ja vahvistaa kodin ulkopuolista toimijuutta niin, että lastenhoito on palvelun ajan järjestetty. Kotivanhempiaika voi olla yksinäistä ja kapeaa.
Maahanmuuttaneet kotivanhemmat tarvitsevat palvelun, jossa huomioidaan lapsiperhearjen realiteetit, mutta joka tarjoaa mahdollisuuden aloittaa tai vahvistaa suomen kielen taitojen karttumista, kasvattaa sosiaalista verkostoa ja saada ajantasaista tietoa paikallisista palveluista. Erityinen elämänvaihe vaatii kokonaisvaltaista kohtaamista. Onnistuessaan palvelu on motivoivaa ja mielekästä, kotoutumisen prosessi etenee ja kodin ulkopuolisen toimijuuden taidot vahvistuvat kotivanhemmuuden aikana.
Maahanmuuttaneiden kotivanhempien opiskelupajan tavoitteena oli vahvistaa osallistujien osallisuutta ja kodin ulkopuolista toimijuutta niin, että osallistujat tietävät ja osaavat käyttää paremmin heille kuuluvia palveluita, heidän suomen kielen- ja digitaittaitonsa ovat vahvistuneet ja he ovat tutustuneet uusiin ihmisiin. Tavoitteena oli, että osallistujat tietävät mitä ja miten voivat opiskella Suomessa ja heillä on totuudenmukaista tietoa eri ammateista, kynnys viedä lapsi varhaiskasvatuspalveluihin madaltuisi ja myös lapset tottuisivat olemaan jonkun muun kuin oman vanhemman hoidettavana. Tavoitteena oli, että suurin osa opiskelupajalle osallistuvista jatkaisi opiskelemaan joko suomen kieltä tai ammatillista koulutusta.
Osallistujilta kerättiin kirjallista palautetta. Lisäksi suullinen palaute auttoi kehittämään toimintaa ja kertoi osaltaan siitä, onko palvelu onnistunut tavoitteissaan. Jatkopolkujen seuraaminen kertoi määrällisesti siitä kuinka moni osallistuja on aloittanut tai jatkanut opiskelua tai siirtynyt työelämään.
Opiskelupajan toteuttaminen Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hankkeessa toteutetulla mallilla vaati
- Tarkoituksenmukaiset esteettömät tilat, 1. tila opiskeluun, 2. tila lastenhoitoon. Tilojen on oltava toistensa välittömässä läheisyydessä. Lisäksi lastenhoitoon tarvittava välineistö ja lelut.
- Henkilöstöresurssina 2-3 työntekijää lastenhoitoon, sekä sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita noin 3 henkilöä jokaisella opiskelupajakerralla.
- Suomen kielen opettajan, jolla on kokemusta ja halua opettaa erittäin moninaista ryhmää, jonka kokoonpano vaihtelee ja jonka opetusolosuhteisiin vaikuttaa muun muassa se, että lapsia voi satunnaisesti olla mukana opetustilassa.
- Maahanmuuttajaohjaajia, jotka toimivat lastenhoidossa, perehdyttävät ja ohjaavat sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita lastenhoidon harjoitteluun, toimivat opettajan työparina suomen kielen opetuksessa ja ennen kaikkea tarjoavat kokonaisvaltaista ohjausta ja neuvontaa kotivanhemmille.
- Vertaisohjaajan, joka toimii lastenhoidossa, perehdyttää ja ohjaa sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita ja aidolla vertaisuudella monipuolisesti tukee vanhempia niin kielellisesti kuin tiedollisesti.
- Lisäksi hankeaikana projektipäällikkö ja ammatillinen opettaja olivat aktiivisesti mukana opiskelupajojen toteutuksessa esimerkiksi lastenhoidossa ja työpajojen organisoinnissa.
- Oppilaitosympäristön, jossa on mahdollista tutustua eri alojen opiskeluun, järjestää työpajoja ja organisoida sosiaali- ja terveysalan opiskelijat harjoittelijoiksi lastenhoitoon. Lisäksi kontaktit oppilaitoksen sisällä jouduttavat ja sujuvoittavat esimerkiksi opiskeluvaihtoehtoihin liittyvän tiedon liikkumista ja kullekin osallistujalle sopiviin opintoihin ohjaamista.
- Tulkkipalveluiden käyttömahdollisuuden.
- Riittävän laajan ja aktiivisen verkoston, jonka kautta palvelusta tiedottaminen joko monikielisten esitteiden välityksellä tai jalkautumalla on mahdollista. Verkostotyö ja hakevatyö ovat edellytyksiä kohderyhmän tavoittamiselle.
- Osallistujien kanssa viestintään mahdollisimman saavutettavan välineen kuten WhatsApp- ryhmän.
- Oppilaitoksen sisällä viestimistä ja toiminnasta tiedottamista, yhteistyötä opettajien ja ohjaajien kanssa sekä johtoryhmälle tiedottamista, mitä ja miksi olemme tekemässä.
Opiskelupaja maahanmuuttaneille kotivanhemmille toteutettiin Savon ammattiopiston tiloissa, kaksi kertaa viikossa, aamupäivisin. Opiskelupajan aikana lastenhoito oli järjestetty. Vanhemmat opiskelivat suomen kieltä yksilöllisten opiskelutavoitteiden ja valmiuksien mukaisesti. Lisäksi digitaitojen ja paikallisen palvelutarjonnan tuntemuksen vahvistaminen kuului opiskelupajan tavoitteisiin. Pajaa toteutettiin kohtaamalla osallistujat kokonaisvaltaisesti ja tarjoamalle heille tukea ja ohjausta yksilöllisesti. Ohjaus ja neuvonta toteutuivat sekä muun toiminnan lomassa että yksilöllisesti tulkin avustuksella. Lastenhoito organisoitiin yhteistyössä sosiaali- ja terveysalan opettajien kanssa. Jokaisella pajakerralla lastenhoidossa oli noin 3 opiskelijaa harjoittelijoina. Oppilaitosympäristö mahdollisti matalankynnyksen tutustumiset ammattialoille, toiminnallisen suomen kielen opetuksen esimerkiksi työpajoissa, sekä osallistumisen muihin oppilaitoksessa järjestettyihin tapahtumiin. Kohderyhmä tavoitettiin laajan verkoston, hakevan työn sekä "puskaradion" välityksellä. Maksimimäärä aikuisia yhdellä pajakerralla oli 15. Työntekijöinä toimivat S2 opettaja, vertaisohjaaja, maahanmuuttajaohjaajat sekä projektipäällikkö ja ammatinopettaja.
Kotivanhempiaika ei ole irrallaan suomen kielen opiskelusta. Prosessi oman elämän suunnittelussa ja mahdollisuuksien pohdinnassa on käynnissä, vaikka henkilö ei juuri sillä hetkellä olekaan hakeutumassa koulutukseen tai työelämään. Opiskelupajalle osallistuneet ovat valmiimpia niin taidollisesti kuin tiedollisesti siirtymään eteenpäin kotivanhemmuuden loppuessa. Osallistujien sosiaalinen verkosto on vahvistunut ja heillä on monipuolisesti tietoa erilaisista vaihtoehdoista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Palautteiden perusteella
- Osallistujat ovat tutustuneet uusiin ihmisiin
- Suomen kielen taito on kehittynyt ja vahvistunut. Näin esimerkiksi suomen kielen opintoihin palaaminen tapahtuu sujuvasti
- Digitaidot ovat vahvistuneet
- Palveluiden tuntemus on vahvistunut
- Osallistujat ovat kokeneet tulleensa kohdatuiksi ja saaneet tukea ja neuvoa tarvitsemiinsa asioihin
- Osallistujia on ohjattu onnistuneesti ammatillisiin opintoihin ja autettu esimerkiksi työnhakuun liittyvissä asioissa
Pitkänaikavälin vaikutuksena opiskelupajalle osallistuneilla on realistisempi ja ajantaisempi kuva ammatillisesta koulutuksesta ja eri ammateista Suomessa. Heillä on matalampi kynnys hakeutua opiskelemaan, koska ammatillinen oppilaitos ja sen myötä koko laaja kampusalue on heille tutumpi. Ajatukset omista mahdollisuuksista ovat monipuolistuneet. Osallistujilla on tietoa yhteiskunnan toiminnoista ja he ymmärtävät paremmin, miten Suomessa yleensä toimitaan. Heidän suomen kielen opiskelunsa on edennyt ja heillä on tietoa, miten eri tavoin kieltä voi ja kannattaa kehittää.
Kustannusvaikutuksista ei ole euromääräistä laskelmaa.
Voimme kuitenkin todeta, että kotivanhempiaikaan panostettu laadukas "yhdenpaikan" palvelu vähentää muiden palvelujen tarvetta. Lisäksi palvelu vaikuttaa sujuvampaan siirtymiseen kotivanhempiajasta eteenpäin, mikä vähentää niin tuen tarvetta kuin virheellisestä tiedosta johtuvia mutkia valinnoissa, esimerkiksi koulutukseen hakeutuessa. Yksinäisyyden vähentyessä ja sosiaalisen verkoston vahvistuessa arjen kuormittavuus laskee, mikä vähentää näköalattomuutta ja stressiä, mikä puolestaan vähentää syrjäytymisen riskiä. Osallistujilla, jotka palaavat opiskelemaan suomen kieltä vanhempainvapaan jälkeen, suomen kielen taito on säilynyt tai vahvistunut.
Toimintamallin siirrettävyyteen vaikuttavat useat pienet seikat. Maahanmuuttanut kotoa ammattilaiseksi -hankkeessa kehitetyn toimintamallin siirtäminen vaatii ympäristökseen ammatillisen oppilaitoksen. Toimintamallia voi kuitenkin muokata. Toimintamallia siirrettäessä tulee huomioida erityisesti osallistumisen vapaaehtoisuus, kokonaisvaltainen kohtaaminen, laadukas suomen kielen opetus, lastenhoidon järjestäminen ja osallistujien moninaisuus.
Toimintamallin laadukkaan ja kustannustehokkaan toteutuksen toimintaympäristönä ammatillinen oppilaitos on monipuolisuudessaan hyvä. Se mahdollistaa tarkoituksenmukaiset tilat, samalla kampuksella opiskelevien sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden osallistumisen lastenhoitoon harjoittelijoina, eri ammattialoihin matalankynnyksen tutustumisen ja ammattiopiston opettajien ja opiskelijoiden järjestämien työpajojen organisoinnin. Riittävä henkilöstöresurssi sekä työntekijöiden luova työote ovat toimintamallin toteutuksen edellytyksiä. Liian vähäisellä henkilöstöresurssilla ei voida tarjota kokonaisvaltaista ohjausta, ammattitaitoista suomen kielen opetusta, järjestää lastenhoitoa sekä tehdä monipuolista yhteistyötä ammattialojen kanssa.
Konkreettiset asiat kuten esteettömyys ja tilojen sopivuus sekä pienille lapsille että aikuisille ovat merkityksellisiä. Koska toiminta on vapaaehtoista, sen on oltava niin kutsuvaa ja tarpeisiin vastaavaa, että kotivanhemmat kokevat sen mielekkääksi ja lähtemisen vaivan arvoiseksi.
Verkostot ja valmius hakevaan työhön ovat oleellisia kohderyhmän tavoittamisen kannalta. Verkoston luominen tai laajentaminen sekä hakevan työn suunnittelu ja aloittaminen ajoissa auttavat toiminnan käynnistymisessä. Maahanmuuttaneet kotivanhemmat ovat moninainen ryhmä, mikä on hyvä ottaa huomioon tulkkipalveluiden ja erilaisten ohjaustarpeiden sekä suomen kielen opetuksen kannalta. Suomen kieltä opetetaan yksilölliset valmiudet huomioiden, joten se ei ole perinteistä ryhmäopetusta. Suomen kielen opettajalta vaaditaan joustavuutta, luovuutta ja halua toteuttaa opetusta eri tavoin kuin suomen kielen kursseilla, jossa kaikki opiskelijat ovat suurin piirtein samassa kielen oppimisen vaiheessa.
Kokonaisvaltainen kohtaaminen, ohjaus ja neuvonta tarkoittavat keskusteluja, erilaisten elämäntilanteiden kunnioittamista, rinnalla kulkemista ja ajantasaisen, oikean tiedon välitystä ja konkreettista auttamista esimerkiksi palveluohjauksen muodossa.