Omatiimimalli - Hoidon jatkuvuusmalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, 1)

Omatiimimallin avulla on tarkoitus turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus. Kaikille Hyva:n asiakkaille on nimettynä omatiimi. Asiakkaat ottavat yhteyttä omaan tiimiinsä, jossa järjestetään sekä kiireetön että kiire vastaanottotoiminta.  

Toimintamallin nimi
Omatiimimalli - Hoidon jatkuvuusmalli Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella (RRP, P4, 1)
Toimintamallin lyhyt kuvaus

Omatiimimallin avulla on tarkoitus turvata palvelujen saatavuus ja jatkuvuus. Kaikille Hyva:n asiakkaille on nimettynä omatiimi. Asiakkaat ottavat yhteyttä omaan tiimiinsä, jossa järjestetään sekä kiireetön että kiire vastaanottotoiminta.  

Toteutuspaikka
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen terveysasemapalvelut
Paikkakunta, maakunta tai hyvinvointialue
Vantaan ja Keravan hyvinvointialue
Toimintamallin rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)
Liitteet ja linkit
Kuva
Eu-logo.

Luotu

2.5.2024

Viimeksi muokattu

4.11.2025
Ratkaisun perusidea

Omatiimimallin tarkoituksena on taata kaikille terveysasemapalvelujen asiakkaille omatiimi, jossa heidän asiansa hoidetaan. Asiakas ottaa yhteyttä omaan tiimiinsä, jossa asia pyritään ratkaisemaan ensikontaktissa. Tiimissä hoidetaan kiire ja kiireetön vastaanotto sekä omalääkäriä tarvitsevien asiakkaiden asiat turvaamalla hoidon jatkuvuus. Omatiimissä työskentelee lääkäreitä ja hoitajia.  Omatiimin toimintaa tukee tiivis moniammatillinen yhteystyö mm. päihde-ja mielenterveyspalvelujen ja kuntoutuksen kanssa. (päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämisestä on tehty erillinen kuvaus)

Toimintaympäristö

Omatiimimallin kehittäminen käynnistyi tarpeesta vastata palvelujen saatavuuteen, hoidon oikea-aikaisuuteen sekä jatkuvuuden turvaamiseen. Sote-uudistuksen myötä tulleet uudet organisaatiorakenteet ja polittinen ohjaus määrittelevät kehittämisen suuntaa ja mahdollistavat palvelujen uudistamisen.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Kohderyhmänä ovat kaikki Vantaan ja Keravan terveysasemapalvelujen asiakkaat. Asiakasymmärryksen keräämistä on pyritty tekemään käyntimäärien ja -syiden tarkastelulla, ja hoitoon pääsyn mittaamisella. Kokemusasiantuntijoita on hyödynnetty asiakasviestinnän tukena, jotta muutokset olisivat mahdollisimman ymmärrettäviä asiakkaille.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Toimintamallin kehittämisessä on ollut vahva johdon tahtotila ja tuki henkilöstölle. Kehittämistä on pyritty tekemään yhdessä. Kehittämisessä on ollut selkeä etenemissuunnitelma, jota noudatetaan yhteisesti. Kehittämispäivillä on pyritty viemään kehittämistä prosessina eteenpäin ja samalla mahdollistamaan ajatusten ja ideoiden jakaminen terveysasemien välillä. Jokaisella terveysasemalla on ollut yhteisten kehittämispäivien lisäksi omat, säännölliset kehittämiskokoukset. Hankkeen avustuksella on pystytty irrottamaan jokaiselta terveysasemalta, kuntoutuksesta ja päihde- ja mielenterveyspalveluista henkilöstön työpanosta (1-2hlön/yksikkö) kehittämistyöhön vuonna 2024. 

Omatiimimallin käynnistymisestä on pyritty viestimään asiakkaille useita eri kanavia pitkin, mm. jokaiselle VAKEn asukkaalle 12.6.2024 kotiin jaetun Sydämellä asiakaslehtisen ja verkkosivujen avulla, jotka ovat saavutettavissa 120 eri kielellä. Tiedottamisessa käytettiin apuna kahden kokemusasiantuntijan osaamista syksyllä 2023, jotta tiedottaminen olisi mahdollisimman selkeää ja ymmärrettävää. Syksyllä 2025 painatettiin terveysasemille monikielisiä flyeireita, joista löytyvät selkeät ohjeet yhteydenotoille terveysasemien omatiimeihin. VAKEn kaksi- ja monikielinen väestö on pyritty huomioimaan osana Omatiimien kehittämistyötä. Omatiimien ruotsinkielisten palveluiden toteutuminen kuvattiin erillisissä työpajoissa. 

Moniammatilliset palvelupolut on tärkeä kuvata saumattomien palvelupolkujen mahdollistamiseksi. Kuntoutuksen osalta vahvistettiin kuntoutuksen palvelujen näkyvyyttä ja parannettiin yhteistyötä terveysasemien omatiimien kanssa. Näin pyrittiin mahdollistamaan omatiimien moniammatillisuuden toteutuminen sekä mahdollisimman sujuvat palvelupolut omatiimeistä kuntoutuksen palveluihin. Kuntoutuksessa on tehty myös palvelupolkujen kuvaamista yhteistyössä sairaalapalvelujen kanssa perusterveydenhuollon ja sairaalapalvelujen yhteistyön tiivistämiseksi.

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Kaikilla terveysasemilla toimii hankkeen päättyessä omatiimejä (2-4kpl/ta) ja kaikilla hyvinvointialueen asiakkailla on nimettynä omatiimi. Omatiimeissä toteutuvat sekä hoidon tarpeen arvio että kiireetön toiminta. Kiirevastaanottojen kehittäminen omatiimeissä jatkuu vielä hankkeen päätyttyä. Kehittämistyöllä on selkeät etenemissuunnat ja aikataulu luotuna. 

Asiakaslähtöisyyttä on huomioitu erityisesti haavoittuvien asiakasryhmien osalta. Hankkeessa on kehitetty terveysasemien ruotsinkielisten asiakkaiden palvelujen saatavuutta osana omatiimimallin toimintaa selkeyttämällä palvelujen toteuttamista ja kuvaamalla toimintaa tukevia toimia ja materiaaleja. Haavapotilaiden potilaspolkujen konseptointia on tehty moniammatillisesti yhteistyössä sairaalapalvelujen kanssa. Konseptoinnissa on kuvattu potilaan polku ja koottu ohjeistuksia ammattilaisille työn tueksi.

Haavoittuvia asiakasryhmiä on lisäksi huomioitu selkeyttämällä omatiimin moniammatillisia yhteistyörakenteita päihde- ja mielenterveyspalvelujen kanssa sekä vahvistamalla kuntoutuksen palvelujen näkyvyyttä konseptoimalla kuntoutuksen toimintarakenteita yhteistyössä sairaalapalveluiden kanssa.

Tähän mittari tulokset!

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kehittäminen vaatii johdon vahvan tuen ja ymmärryksen tavoiteltavasta lopputuloksesta. Selkeän tavoitteen avulla kehittäminen voidaan aikatauluttaa, ja se mahdollistaa myös henkilöstön osallistamisen ennakoimalla tulevat kehittämisaikataulut. Sekä henkilöstön ja asiakkaiden näkemysten huomioiminen mahdollistavat paremman lopputuloksen isossa, koko terveysasemapalveluita koskevassa toiminnan muutoksessa.

Kattava ymmärrys olemassa olevista palveluista ja resursseista auttaa uuden toimintamallin realistista kehittämistä. Kehittämistyön aikana saatavilla oleva datapohja parantui, joka helpotti loppuvaiheessa kehittämistyötä. Se haastoi kuitenkin uuden toimintamallin vertailtavuutta vanhaan toimintamalliin, koska niin käytettävät mittarit kuin saatavilla oleva data vaihtuivat. Toisaalta ymmärryksen lisääntyminen tarvittavasta datasta tuottaa jatkossa laadukkaampaa, vertailukelpoista tietoa.

Toimintamalli on sovellettavissa eri toimintaympäristöihin toimintaympäristön erityispiirteet huomioiden. 

Kehittämisen vaihe

Kehitteillä

Ilmiöt

Kohderyhmä