Omaolon oirearvioiden palveluprosessin kehittäminen ja laajentaminen Helsingin sotepessa, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1B)

Luotu 08.07.2025
Omaolon oirearvioiden palveluprosessin kehittäminen ja laajentaminen Helsingin sotepessa, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1B)
Omaolon oirearvioiden palveluprosessin kehittäminen ja laajentaminen Helsingin sotepessa, Helsingin kaupunki (RRP, P4, I1B)

Tiivistelmä

Helsingissä Omaolon oirearviot on rakennettu osaksi kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää siten, että ne ohjautuvat automaattisesti oikeaan yksikköön ja ammattilaiselle oirekuvan ja kiireellisyyden perusteella. Tavoitteena on sujuvoittaa hoitoon pääsyä, tehostaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa oikea-aikainen hoitoonohjaus.

Toimintamallin keskeiset periaatteet:

Automaattinen ohjautuvuus:
Oirearviot ohjautuvat Omaolosta suoraan oikealle ammattilaiselle ja yksikköön ilman manuaalista välikäsittelyä. Tämä vähentää hallinnollista työtä, nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä ja varmistaa, että arvio päätyy heti oikealle taholle.

Yksikkökohtainen rakenne:
Jokaiselle Helsingin terveysasemalle on luotu oma yksikkö Omaoloon. Tämä mahdollistaa selkeän vastuunjaon, yksiköiden omien työjonojen hallinnan sekä Helsingin toimintatapojen huomioimisen.

Joustavat käyttöoikeudet:
Käyttöoikeudet on määritelty niin, että ne kattavat myös alueen muut asemat. Tämä mahdollistaa tehokkaan sijaiskäytännön ja resurssien joustavan hyödyntämisen esimerkiksi poissaolojen tai ruuhkahuippujen aikana. Ulkoistetut asemat ovat poikkeus, ja niiden ammattilaisilla on käyttöoikeus vain oman asemansa työjonoihin.

Ajantasainen ja ympärivuorokautinen käsittely:
Oirearvioita käsitellään pääsääntöisesti virka-aikana (arkisin klo 8–16), mutta kiireellisyyden perusteella myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin etäpalveluiden kautta. Tämä mahdollistaa asiakasohjauksen ja ammattilaiskontaktin ympäri vuorokauden.

Oirekohtainen työnjako:
Oirekuva määrittää, mille ammattiryhmälle oirearvio ohjautuu. Esimerkiksi tietyt oirearviot ohjautuvat lääkärille, fysioterapeutille ja suun alueen vaivat suun terveydenhuollon ammattilaiselle. Tämä varmistaa, että asiakas saa oikeanlaista apua mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Toimintamallin rakenne yksiköittäin:

Helsingin terveysasemien Omaolon oirearvioita käsittelevät hoitajat ja lääkärit. Oirekuvan perusteella oirearvio kohdistuu hoitajien tai lääkäreiden työjonolle. Lääkäreiden työjonolle ohjautuu ne Virtsatietulehduksen ja Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus -oirearviot, joissa asiakas tarvitsee reseptin. Terveysasemien hoitajat ja lääkärit käsittelevät oirearvioita arkipäivisin klo 8–16. 

Helsingin fysioterapia -yksikköön siirtyy keskitetysti fysioterapeuteille tarkoitetut oirearviot. Fysioterapeuteille ohjautuu Alaselkäkipu tai -vamma, Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma ja Polven oire tai vamma -oirearvioita. Fysioterapian ammattilaiset käsittelevät oirearviota arkisin kello 8-16. 

Helsingin terveyspalvelut -yksikössä käsitellään Etäpalveluiden (Päivystysavun) toimesta niitä oirearvioita, jotka tulee lääkinnällisen laitteen kiireellisyysarvion mukaan käsitellä myös ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa asiakasohjauksen ja ammattilaiskontaktin ympäri vuorokauden.

Helsingin suun terveydenhuolto -yksikössä suun terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearvioita. Oirearvioita käsitellään ammattilaisten toimesta virka-aikaan. Tämän ajan ulkopuolella asiakasta ohjataan tekstiohjauksella olemaan kiireellisessä tapauksessa puhelimitse yhteydessä hammaspäivystykseen.

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Koko väestö

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Helsingin kaupungin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle (Sotepe) on myönnetty kestävän kasvun ohjelman hankerahoitusta vuosille 2023–2025 (Pilari 4, Investointi 1B, työpaketti 1B) Omaolo-palvelun jatkokehittämiseen. Kehittämistyön tavoitteena on parantaa digitaalisten palveluiden saavutettavuutta ja sujuvoittaa sekä asiakkaiden että ammattilaisten palvelupolkuja Omaolon käytössä.

Hanke vastaa toimintaympäristön keskeisiin haasteisiin, kuten palveluiden kasvavaan kysyntään, resurssien kohdentamisen tarpeeseen sekä digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen osana sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta. Kehittämistyöllä pyritään vahvistamaan asiakaslähtöisyyttä, parantamaan palveluiden vaikuttavuutta ja tukemaan tiedolla johtamista.

Toimintaa on kehitetty jo ennen hanketta ja kehitetään myös sen jälkeen osana Helsingin kaupungin pysyvää palvelutuotantoa ja digitalisaatiotyötä. Hanke kytkeytyy tiiviisti Helsingin kaupungin strategisiin linjauksiin, kuten:

  • Kaupungin palvelustrategiaan, jossa korostetaan asiakaslähtöisyyttä ja palveluiden vaikuttavuutta
  • Digitalisaatiostrategiaan, jossa painotetaan digitaalisten ratkaisujen hyödyntämistä ja tiedon käyttöä päätöksenteossa
  • Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen strategiaan, jossa tavoitteena on palveluiden sujuvuus, saavutettavuus ja yhdenvertaisuus
  • Tietojohtamisen suunnitelmaan, jossa keskeistä on tiedon hyödyntäminen toiminnan kehittämisessä

Lisäksi toimintaa ohjaavat valtakunnalliset säädökset, kuten digipalvelulaki, joka velvoittaa tarjoamaan asiakkaille mahdollisuuden toimittaa asiointitarpeeseensa liittyvä sähköinen viesti tai asiakirja digitaalisesti. Helsingin digitalisaatiostrategian mukaisesti sähköiset palvelut ovat ensisijaisia.

Lisäksi hanke tukee valtakunnallisia tavoitteita, kuten:

  • Hoitotakuun toteutumista
  • Palveluiden yhdenvertaista saatavuutta
  • Digitaalisten palveluiden integrointia osaksi sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteita

Omaolo-palvelu on ollut käytössä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollossa vuodesta 2019. Palvelun oirearviot on integroitu osaksi kaupungin palvelujärjestelmää, ja ne ohjautuvat automaattisesti oikeille ammattilaisille. Palvelu on asiakkaiden käytettävissä ympäri vuorokauden ja tukee sujuvaa asiakasohjausta sekä ammattilaisten työtä.

Tämä olemassa oleva toimintamalli muodostaa vahvan perustan jatkokehittämiselle, jonka tavoitteena on laajentaa Omaolon käyttöä, parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa ammattilaisten työprosesseja entisestään.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Helsingin sosiaali- ja terveyspalvelut sekä pelastuslaitoksen palvelut muodostivat yhdessä uuden sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan 1.1.2023. Toimiala palvelee yli 680 000 asukasta.

Sosiaali- ja terveydenhuollon toimintaympäristöä muovaavat merkittävästi valtakunnalliset lainsäädännölliset uudistukset, kuten hoitotakuun tiukentaminen, jonka mukaan kiireettömään hoitoon on päästävä seitsemässä vuorokaudessa. Tämä asettaa uusia vaatimuksia perusterveydenhuollon palveluprosesseille ja digitaalisille ratkaisuille.

Koronapandemian jälkivaikutukset ovat lisänneet hoito-, kuntoutus- ja palveluvajetta, mikä korostaa tarvetta tehokkaille ja saavutettaville palveluille. Yhteiskunnallinen painopiste on siirtymässä ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, mikä edellyttää uusia toimintamalleja ja asiakaslähtöistä palvelumuotoilua.

Kestävän kasvun hankkeella pyritään vastaamaan näihin haasteisiin kehittämällä ja laajentamalla digitaalisia palveluprosesseja, kuten Omaolon oirearvioita. Omaolo mahdollistaa asiakkaiden oireiden arvioinnin ajasta ja paikasta riippumatta, tukee hoidon tarpeen arviointia, nopeuttaa hoitoon pääsyä ja vapauttaa ammattilaisten resursseja. Palveluprosessia kehitetään hyödyntämällä Omaolo-palvelua ja vaikuttavuustietoa, jotta palvelut olisivat kustannustehokkaita ja perustuisivat tiedolla johtamiseen.

Asiakasnäkökulma:

  • Asiakkaat tarvitsevat sujuvia, saavutettavia ja ajasta riippumattomia palveluita. Omaolon oirearviot mahdollistavat nopean yhteydenoton ja hoidon tarpeen arvioinnin ilman puhelinjonotusta tai fyysistä käyntiä. Kehittämistyön tavoitteena on parantaa palvelun käytettävyyttä ja varmistaa, että asiakas saa oikean avun oikeaan aikaan.

Ammattilaisnäkökulma:

  • Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat kasvavaa palvelutarvetta, resurssihaasteita ja tarvetta kohdentaa osaamista tehokkaasti. Omaolon kehittäminen tukee ammattilaisten työtä tarjoamalla rakenteista ja ennakkoon kerättyä tietoa asiakkaan tilanteesta, mikä helpottaa palvelutarpeen arviointia ja mahdollistaa sujuvamman asiakasohjauksen.

Organisaation näkökulma:

  • Helsingin Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen on tarve kehittää palveluprosesseja, jotka tukevat hoitotakuun ja palvelujen saatavuuden toteutumista kustannustehokkaasti. Digitaalisten työkalujen, kuten Omaolon, laajentaminen ja integrointi osaksi Helsingin palveluja tukee strategisia tavoitteita palveluiden vaikuttavuuden, asiakaslähtöisyyden ja tiedolla johtamisen vahvistamisessa.

Yhteiskunnallinen näkökulma:

  • Sote-järjestelmä on murroksessa, ja digitalisaatio nähdään keskeisenä keinona vastata väestön ikääntymiseen, henkilöstöpulaan ja taloudellisiin paineisiin. Omaolon kaltaiset ratkaisut tukevat kansallisia tavoitteita hoitoon ja palveluihin pääsyn nopeuttamisesta, yhdenvertaisuuden lisäämisestä ja vaikuttavuuden parantamisesta.

Kohderyhmänä ovat Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakkaat. Omaolon oirearviot palvelevat asiakkaita, jotka haluavat arvioida tilanteensa kiireellisyyttä ja saada suosituksen jatkotoimista ajasta ja paikasta riippumatta. Oirearvion täyttämisen jälkeen asiakas saa joko itsehoito-ohjeet tai tiedon siitä, miten ja milloin ottaa yhteyttä terveydenhuollon ammattilaiseen. Oirearviot tukevat hoidon tarpeen ja kiireellisyyden arviointia ja ohjaavat asiakkaan tarkoituksenmukaisesti eteenpäin palvelujärjestelmässä.

Omaolo soveltuu yli 15-vuotiaille asiakkaille, joilla on käytettävissään sähköisen tunnistautumisen välineet (esimerkiksi pankkitunnukset tai mobiilivarmenne) sekä kyky asioida suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi. Kohderyhmään kuuluu eri-ikäisiä ja eri elämäntilanteissa olevia henkilöitä, joilla on vaihtelevia digitaalisia valmiuksia. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset, jotka hyödyntävät Omaolon tuottamaa rakenteista tietoa osana palvelutarpeen arviointia ja asiakasohjausta.

Asiakasymmärrystä on kerrytetty muun muassa Omaolon käytön analytiikasta, asiakaspalautteista ja -haastatteluista, kyselyistä ja aiemmista kehittämishankkeista. Kehittämisessä on kiinnitetty erityistä huomiota saavutettavuuteen, selkeyteen ja siihen, että palvelu tukee asiakkaita löytämään oikean palvelun ja ammattilaisen Helsingin palvelujärjestelmän mukaisesti.

Lisäksi asiakasymmärrystä on syvennetty Omaolon seurantakyselyn (Post Market Clinical Follow-up, PMCF) avulla, joka on osa lääkinnällisen laitteen markkinoille saattamisen jälkeistä valvontaa. Seurantakyselyn tavoitteena on varmistaa oirearvioiden turvallisuus ja suorituskyky käytännön asiakastilanteissa MDR-vaatimusten mukaisesti. DigiFinland Oy vastaa kyselyn toteutuksesta. Kyselyn tulokset tarjoavat arvokasta tietoa asiakkaiden kokemuksista ja palvelun toimivuudesta, ja niitä hyödynnetään palvelun jatkuvassa kehittämisessä.

Toimintamallille asetetut tavoitteet

Kehittämistyön tavoitteena on parantaa asiakkaiden hoitoon ja palveluihin pääsyä sekä sujuvoittaa digitaalisia asiointipolkuja. Omaolon oirearvioiden kehittämisen ja laajentamisen myötä asiakkaat voivat entistä helpommin ja nopeammin saada ohjauksen oikeaan palveluun ja ammattilaiselle ajasta ja paikasta riippumatta.

Tavoitteena on myös vahvistaa ammattilaisten työn sujuvuutta tarjoamalla rakenteista ja ennakkoon kerättyä tietoa asiakkaan tilanteesta. Tämä tukee palvelutarpeen arviointia ja resurssien kohdentamista. Kehittämistyö tukee Helsingin kaupungin strategisia tavoitteita asiakaslähtöisistä, vaikuttavista ja digitaalisesti saavutettavista palveluista.

Laajemmin tarkasteltuna tavoitteena on edistää hoitotakuun toteutumista, lisätä palveluiden yhdenvertaisuutta ja vahvistaa tiedolla johtamista sekä kustannusvaikuttavuutta.

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Arviointikysymykset

  • Ovatko kaikki DigiFinlandin tarjoamat oirearviot käytössä?
  • Missä yksiköissä oirearviot ovat käytössä?
  • Miten Omaolon käyttö vaikuttaa yhteydenottojen jakautumiseen eri kanavien välillä (puhelin, Maisa, chat)?
  • Kuinka paljon oirearvioita täytetään ja kuinka moni niistä johtaa työjonolle siirtymiseen?
  • Toteutuuko vastaaminen lakisääteisessä kiireellisyysajassa?
  • Miten lääkintälaitelain mukainen käsittely toteutuu eri yksiköissä ja vuorokaudenaikoina?

Arviointikriteerit ja indikaattorit

  • Käytössä olevien oirearvioiden lukumäärä
  • Oirearvioita hyödyntävien yksiköiden ja työjonojen määrä
  • Oirearvioiden määrä suhteessa muihin yhteydenottokanaviin
  • Oirearvioiden täyttömäärät vs. työjonolle siirtyneet oirearviot
  • Vastausviiveen mediaani ja vastausprosentti saman päivän aikana
  • Lääkintälaitelain mukaisesti hoidetut yhteydenotot (%)
  • Vastausviiveiden kehitys virka-aikana ja sen ulkopuolella
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Organisatoriset edellytykset ja resurssit:

Omaolon käyttö edellyttää nimettyä pääkäyttäjää, joka vastaa muun muassa työjonojen rakentamisesta, ammattilaisten käyttöoikeuksien hallinnoinnista sekä perehdytyksestä. Palvelun sujuva käyttö vaatii myös organisaation sisäistä koordinointia ja selkeitä toimintakäytäntöjä.

Omaolo on maksullinen palvelu, jonka kustannukset määräytyvät hyvinvointialueen väestömäärän perusteella. Jotta palvelusta saadaan paras mahdollinen kustannushyöty, suositellaan kaikkien Omaolon sisältämien oirearvioiden ja toimintojen aktiivista hyödyntämistä.

Lääkinnällisen laitteen vaatimukset ja turvallisuus:

Omaolo on CE-merkitty lääkinnällinen laite, jolle on myönnetty EU-asetuksen 2017/745 (MDR) mukainen CE-sertifikaatti toukokuussa 2022. Tämä tarkoittaa, että palvelun käyttöön liittyy erityisiä vaatimuksia turvallisuuden, suorituskyvyn ja laadunhallinnan osalta. Palvelun kehitystä ja käyttöä seurataan jatkuvasti muun muassa Post Market Clinical Follow-up (PMCF) -kyselyiden avulla. Käyttöönotossa on huomioitava myös tietoturva, saavutettavuus ja yhteentoimivuus kansallisten järjestelmien kanssa.

Omaolo noudattaa Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) linjauksia digitaalisten palveluiden kehittämisestä, saavutettavuudesta ja tietoturvasta.

Yhteistyö ja jatkuva kehittäminen:

Omaolon palvelun kehittämisestä ja ylläpidosta vastaa DigiFinland Oy. Kehitystyötä tehdään tiiviissä yhteistyössä Kustannus Oy Duodecimin, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL), Helsingin kaupungin sekä kaikkien Omaolon käyttöönottaneiden hyvinvointialueiden kanssa. Yhteistyö mahdollistaa palvelun jatkuvan kehittämisen, kansallisen yhdenmukaisuuden ja asiakaslähtöisyyden.

Toimintamallin ydinsisältö

Helsingissä Omaolon oirearviot on rakennettu osaksi kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmää siten, että ne ohjautuvat automaattisesti oikeaan yksikköön ja ammattilaiselle oirekuvan ja kiireellisyyden perusteella. Tavoitteena on sujuvoittaa hoitoon pääsyä, tehostaa resurssien käyttöä ja mahdollistaa oikea-aikainen hoitoonohjaus.

Toimintamallin keskeiset periaatteet:

Automaattinen ohjautuvuus:
Oirearviot ohjautuvat Omaolosta suoraan oikealle ammattilaiselle ja yksikköön ilman manuaalista välikäsittelyä. Tämä vähentää hallinnollista työtä, nopeuttaa asiakkaan hoitoon pääsyä ja varmistaa, että arvio päätyy heti oikealle taholle.

Yksikkökohtainen rakenne:
Jokaiselle Helsingin terveysasemalle on luotu oma yksikkö Omaoloon. Tämä mahdollistaa selkeän vastuunjaon, yksiköiden omien työjonojen hallinnan sekä Helsingin toimintatapojen huomioimisen.

Joustavat käyttöoikeudet:
Käyttöoikeudet on määritelty niin, että ne kattavat myös alueen muut asemat. Tämä mahdollistaa tehokkaan sijaiskäytännön ja resurssien joustavan hyödyntämisen esimerkiksi poissaolojen tai ruuhkahuippujen aikana. Ulkoistetut asemat ovat poikkeus, ja niiden ammattilaisilla on käyttöoikeus vain oman asemansa työjonoihin.

Ajantasainen ja ympärivuorokautinen käsittely:
Oirearvioita käsitellään pääsääntöisesti virka-aikana (arkisin klo 8–16), mutta kiireellisyyden perusteella myös iltaisin, öisin ja viikonloppuisin etäpalveluiden kautta. Tämä mahdollistaa asiakasohjauksen ja ammattilaiskontaktin ympäri vuorokauden.

Oirekohtainen työnjako:
Oirekuva määrittää, mille ammattiryhmälle oirearvio ohjautuu. Esimerkiksi tietyt oirearviot ohjautuvat lääkärille, fysioterapeutille ja suun alueen vaivat suun terveydenhuollon ammattilaiselle. Tämä varmistaa, että asiakas saa oikeanlaista apua mahdollisimman nopeasti ja tarkoituksenmukaisesti.

Toimintamallin rakenne yksiköittäin:

Helsingin terveysasemien Omaolon oirearvioita käsittelevät hoitajat ja lääkärit. Oirekuvan perusteella oirearvio kohdistuu hoitajien tai lääkäreiden työjonolle. Lääkäreiden työjonolle ohjautuu ne Virtsatietulehduksen ja Silmän rähmiminen, vetistys tai punoitus -oirearviot, joissa asiakas tarvitsee reseptin. Terveysasemien hoitajat ja lääkärit käsittelevät oirearvioita arkipäivisin klo 8–16. 

Helsingin fysioterapia -yksikköön siirtyy keskitetysti fysioterapeuteille tarkoitetut oirearviot. Fysioterapeuteille ohjautuu Alaselkäkipu tai -vamma, Olkapään kipu, jäykkyys tai vamma ja Polven oire tai vamma -oirearvioita. Fysioterapian ammattilaiset käsittelevät oirearviota arkisin kello 8-16. 

Helsingin terveyspalvelut -yksikössä käsitellään Etäpalveluiden (Päivystysavun) toimesta niitä oirearvioita, jotka tulee lääkinnällisen laitteen kiireellisyysarvion mukaan käsitellä myös ilta- tai yöaikaan ja viikonloppuisin. Tämä mahdollistaa asiakasohjauksen ja ammattilaiskontaktin ympäri vuorokauden.

Helsingin suun terveydenhuolto -yksikössä suun terveydenhuollon ammattilaiset käsittelevät Hampaiden tai suun alueen oire tai vamma -oirearvioita. Oirearvioita käsitellään ammattilaisten toimesta virka-aikaan. Tämän ajan ulkopuolella asiakasta ohjataan tekstiohjauksella olemaan kiireellisessä tapauksessa puhelimitse yhteydessä hammaspäivystykseen.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Omaolon käytön laajentaminen on tuottanut selkeitä muutoksia asiakasohjauksessa, ammattilaisten työprosesseissa ja palvelun saavutettavuudessa. Palvelu oli käytössä jo ennen hanketta Helsingin 23 terveysasemalla, ja hankekauden aikana käyttöä on laajennettu suun terveydenhuoltoon uutena palvelualueena. Oirearvioiden täyttömäärät ovat kasvaneet merkittävästi vuosittain suhteessa työjonolle ohjautuneisiin oirearvioihin. Tämä osoittaa, että Omaolon lääkinnällisen laitteen potentiaalia on hyödynnetty yhä laajemmin, ja palvelu toimii tehokkaana väylänä hoidon tarpeen arviointiin. 

Lähes kaikki Omaolon kautta tulleet yhteydenotot on käsitelty lääkintälaitelain mukaisesti ja niihin on vastattu saman päivän aikana. Tämä kertoo prosessien tehokkuudesta ja siitä, että palvelu tukee hoidon saatavuutta myös virka-ajan ulkopuolella. Vastausviiveet ovat lyhentyneet erityisesti virka-aikana, mikä viittaa palvelun nopeutumiseen ja saavutettavuuden vahvistumiseen eri vuorokaudenaikoina.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa
  • Nimeä Omaololle pääkäyttäjä, joka vastaa kokonaisvaltaisesti palvelun hallinnoinnista. Pääkäyttäjän tehtäviin kuuluu muun muassa työjonojen rakentaminen, käyttöoikeuksien hallinta, ammattilaisten perehdytys, teknisten muutosten koordinointi sekä yhteydenpito DigiFinlandiin ja sisäisiin sidosryhmiin.
  • Hyödynnä kaikki saatavilla olevat oirearviot ja toiminnot, jotta palvelun vaikuttavuus ja kustannustehokkuus maksimoituvat.
  • Suunnittele käyttöönotot vaiheittain ja yhteistyössä ammattilaisten kanssa. Tämä tukee arjen sujuvuutta ja varmistaa, että ratkaisut vastaavat käytännön tarpeisiin.
  • Toteuta yhteiskehittämistä esimerkiksi työpajojen, testauksen ja palautekanavien avulla. Osallista sekä asiakkaita että ammattilaisia kehittämiseen.
  • Panosta viestintään ja koulutukseen. Selkeä viestintä ja konkreettiset hyödyt lisäävät ammattilaisten sitoutumista ja palvelun käyttöä.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Helsinki
Kehittäjäorganisaatiot
Helsingin kaupunki
Toimintaympäristö
Helsingin kaupunki, Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)