Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Mielenterveys- ja päihdehäiriöt aiheuttavat pääosan nuorten ja nuorten aikuisten terveyshaitoista. Ne ovat merkittävä syrjäytymisen ja pitkäaikaisen työkyvyttömyyden riskitekijä. Suuri osa mielenterveyden häiriöistä puhkeaa nuoruusiässä. Kolme neljästä elämänaikaisesta mielenterveyden häiriöstä puhkeaa ennen 25 vuoden ikää. On arvioitu, että 20-25 prosentilla nuorista on jokin mielenterveyshäiriö.
2023 THL:n teettämässä kouluterveyskyselyssä nousi että Itä-Uudellamaalla huoli mielialasta on alla maan keskiarvojen kaikissa ikäryhmissä, mutta keskimäärin yli 30 % oppilaista kokee huolta mielenterveydestään. 8. ja 9. luokan oppilaiden ja lukion oppilaiden kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta kokevien osuus on yli maan keskiarvon ja kohtalaisen tai vaikean ahdistuneisuuden osuus on hyvinvointialueiden suurin (23,6 %).
Sosiaali- ja terveysministeriön kiireettömän hoidon kriteerit määrittävät lasten ja nuorten lievien ja keskivaikeiden mielenterveyden hoitamisen perustason tehtäväksi. Itä-Uusimaan kunnissa perustason nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut ovat puutteellisia eikä tarpeeseen pystytä vastaamaan oikea-aikaisesti. Perustason riittämättömiä palveluja joudutaan paikkaamaan erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palveluilla. Tämä on lisännyt erikoissairaanhoidon lähetteiden määrää, lastensuojelun tarvetta sekä samalla kustannuksia. Erikoissairaanhoito on ruuhkautunut ja usein palauttaa lähetteet kuntaan perustasolla hoidettaviksi.
Tulevien hyvinvointialueiden tehtävänä on määritellä, miten lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään perus- ja erityistasolla tulevaisuudessa.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Itä-Uudellamaalla asuvan 13–24-vuotiaan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tästä seuraten lähivuosina nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen voidaan ennakoida kasvavan. Kasvaneet lastensuojelun kustannukset ja nuoruusikäisten sijoitukset Itä-Uudellamaalla kertovat myös mielenterveys- ja päihdepalvelujen riittämättömyydestä: Lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset ovat kasvaneet vuonna 2020 n.20 % vuoteen 2019 verrattuna. Yläkoululaisten ja toisen asteen opiskelijoiden masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden kokemukset ovat lisääntyneet Itä-Uudellamaalla (2017–2021) samanaikaisesti kun koulun ulkopuolista tukea mielialaan liittyvissä haasteissa koetaan saadun harvemmin.
Terapiatakuu on huomioitu siten että se kattaa mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttaman soveltuvan hoitomuodon, joka vastaa potilaan oireita ja avuntarvetta. Psykososiaalisella interventiolla mielenterveystyötä tekevän ammattilaisen toteuttamaa varhaista soveltuvaa psykososiaalista hoitomenetelmää. Hoito toteutetaan yksilö- tai perhekäynteinä tai ryhmässä. Hoidon tarve arvioidaan välittömästi apua haettaessa, ja oireen mukaisen psykoterapiahoidon tai muun psykososiaalisen hoito aloitetaan kuukauden sisällä.
Hyvinvointialueiden tehtävänä on määritellä, miten lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdehäiriöiden tutkimus, hoito ja kuntoutus järjestetään perus- ja erityistasolla. HUS on tehnyt linjauksen että keskivaikeasti oireilevat mielenterveys- ja päihde nuoret tulee hoitaa perustasolla. Itä-Uudellamaalla asuvan 13–24-vuotiaan väestön ennustetaan kasvavan vuoteen 2027 asti. Tästä seuraten lähivuosina nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelujen tarpeen voidaan ennakoida kasvavan.
Kohderyhmä on 13-21-vuotiaat nuoret Itä-Uudenmaan hyvinvointialueella jolla on keskivaikea mielenterveys- ja päihdeoireilua myös huoltajat on huomioitu ja palvelukielet ovat suomi ja ruotsi. Kohderyhmälle on tehty asiakaspalautekysely (ajalle 2.9-31.12.24) palvelun saatavuudesta ja miten nuoret ovat kokeneet palvelun sekä kokevatko että ovat saaneet apua nuorisoasemalta. On tärkeää että alueen muut palvelut jotka työskentelevät nuorten kanssa ovat tietoisia asiakasohjautumisesta palvelun pariin ja myös että alueen kunnat sekä 3 sektori ovat tietoisia palvelusta.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on, että nuoret saavat avun omalta hyvinvointialueelta ilman viivettä. Palvelua tuotetaan tasalaatuisesti tutkittujen ja näyttöön perustuvien interventioiden avulla. Tästä johtuen voidaan vastata oikea-aikaisesti nuorten mielenterveys- ja päihdehaasteisiin, mikä ennen kaikkea vähentää inhimillistä kärsimystä, mutta samalla vähentää kuormitusta erikoissairaanhoidossa ja lisää sekä tehostaa perustason resurssin käyttöä. Nähdään myös että toiminta pienentää alueella syntynyttä hoitovelkaa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Asiakaspalaute sekä käyntimäärät: Palvelu on löydetty ja on saanut positiivista asiakaspalautetta.
- Nuorisopsykiatrian käynnit per 1000 13-17-vuotias, vähenevät alueella.
- Psykiatrian käynnit, käynnit per 1000 18-vuotias, vähenevät alueella.
- Päihdehuollon laitoshoidon potilaat per 1000 asukasta, vähenevät alueella.
- Kouluterveyskysely, masennus-, ahdistus-, päihde-, ja väkivaltaoireilu alueella vastaus tulokset pienenee.
- Erikoissairaanhoidon lähetteitä ja jatkossa myös nuorisoaseman lähettäviä lähetteitä sekä palautuneet lähetteet erikoissairaanhoidossa: Nuori saa oikea-aikaista hoitoa ja hoidetaan siellä missä kuuluu.
- Kuinka paljon Esh-käynnit vähenevät, kun nuorisoasema aloittanut toimintansa 1) ensimmäisenä vuotena ja 2) sitä seuraavina vuosina: Keksivaikeasti oireilevat nuoret ovat siirtyneet perustasolle.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Suunnittelun alkuvaiheessa koottu ja nimetty työryhmä yksikön suunnittelua varten, kaikki tarvittavat ammattilaiset pyydetty mukaan ja tarvittaessa pyydetty muita asiantuntijoita mukaan tiettyä panostusta varten. Työryhmä on arvioitu matkan varrella ja muutettu tarpeen mukaan. Yksikköä lähdetty myös kehittämään vahvasti hyvinvointialueen päättäjien ja palveluvastaavien kanssa jotta ensinnäkin hyväksyntä yksikön perustamille saatu ja tuki johdolta. Myöhemmin osallistettu yksikön henkilökuntaa mukaan ydintoiminnan kehittämiseen, täten luotu jo yksikön avatessa ovensa varhaisessa vaiheessa kehitysmyönteinen yksikkö missä työntekijöiden ääni tulee kuuluksi. Yksikössä on kalanteroitu jokaiselle viikolle ajankohtaiset missä voi tuoda kehittämisideat esille ja viikottaiset ajankohtaiset yksikön esihenkilön ja hankkeen vastuuhenkilön välillä sekä viikottaiset hankkeen ja yksikön sekä palveluvastaavan väliset palaverit, täten turvataan hankkeen tuki ja juurruttaminen palveluun. Myös tärkeää on pidetty yhteistyökokoukset eri palveluiden välillä jotta ovat tietoisia mikä yksikkö on kyseessä ja miten asiakasohjaus toimii luoden toimivia asiakasohjaus-prosesseja yhdessä eri palveluiden välillä.
