Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Hankkeessa on tutkimukseen, asiakkaiden tapaamiseen ja neuvolatyön käytännön tuntemukseen perustuen tunnistettu kolme neuvolan kipupistettä, jotka vaikuttavat asiakkaiden osallisuuden kokemukseen, yhdenvertaisuuteen sekä tasa-arvon edistämisen mahdollisuuksiin.
1) Asiakaslähtöisyys vs. prosessilähtöisyys
Neuvolatyöhön kohdistuu paljon odotuksia. Asiakasperheet ovat yhä moninaisempia ja myös heidän tarpeensa ovat erilaisia. Tuen tarpeiden tunnistaminen ja tukeminen, jotka ovat neuvolan keskeisiä tehtäviä, vaativat henkilökohtaista perheiden tuntemista ja luottamusta, asiakaslähtöisyyttä. Neuvolan toimintaa ohjaavat kuitenkin pitkälle määritellyt rutiinit, jotka täyttävät terveystarkastuksiin varattuja aikoja. Aikaa asiakaslähtöisyydelle ja mahdollisuuksia neuvola-ohjelman yksilöllistämiselle on vähän.
2) Yksilöllisyys, moninaisuuden kohtaaminen
Neuvolan asiakkaat kuvaavat usein, että kohtaaminen on neuvolassa ystävällistä, mutta osa esimerkiksi seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista kuten myös jotkin kahden kulttuurin perheet, moninaisissa perhemuodoissa elävät tai perheet, joiden jäsenellä on pitkäaikaissairaus tai vamma ovat myös kokeneet näkymättömäksi jäämistä ja normeihin törmäämistä. Tämä vähentää asiakkaiden osallisuutta ja sitä myöten mahdollisuutta luottamukselliseen, henkilökohtaiseen suhteeseen.
3) Vanhemmuuden tasa-arvo
Neuvola vaikuttaa olevan pitkälti "äitien valtakunta", jossa sukupuolinormit niin vanhemmuuden kuin lastenkin suhteen vaikuttavat paikoin vahvana. Olemme kuulleet monia asiakaskokemuksia, joissa isää ei ole kutsuttu neuvolaan tai hänet on jätetty siellä huomioimatta. Näitä kokemuksia on asiakkailla ympäri Suomea ja aivan tuoreitakin. Neuvolalla olisi erinomainen mahdollisuus juuri isien pystyvyyttä ja osallisuutta vahvistamalla edistää sukupuolten tasa-arvoa jopa työelämään ja yhteiskuntaan välillisesti vaikuttavalla tavalla. Tämä mahdollisuus joskus hukataan ja päinvastoin vahvistetaan normia, joka jättää isät ja muut ei-synnyttävät vanhemmat kakkosvanhemman asemaan.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Toimintamallia tarvitsevat neuvolan ammattilaiset: täydennyskoulutus hoksauttaa tunnistamaan (syrjiviä) normeja omasta toiminnasta ja neuvolan rakenteista sekä antaa konkreettisia työkaluja huomioida asiakkaiden tarpeet paremmin.
Toimintamallia tarvitseva neuvolan asiakkaat: kun neuvolassa on keinoja huomioida haavoittuvassa asemassa olevia asiakasryhmiä entistä paremmin ja tukea perheiden tasa-arvoa, parantuu neuvolan asiakkaiden osallisuuden kokemus ja neuvola voi antaa entistä vaikuttavampaa ohjausta ja tukea.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Vahvistaa neuvolan henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusosaamista.
Vahvistaa lasten ja perheiden osallisuuden kokemusta neuvolassa.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Ammattilaiset arvioivat oman osaamisensa kehittymistä itsearviointilomakkeella koulutuksen loputtua sekä uudelleen syksyllä 2027. Eri aikapisteissä toteutettu itsearviointi kertoo osaamisen vahvistumisesta sekä siitä, ovatko toimintatavat juurtuneet käyttöön.
Ammattilaiset tekevät osana koulutusta tehtävän asiakkaiden kanssa, jossa sekä aikuiset että lapset pääsevät antamaan palautetta neuvolakäynnistä. Lomakkeet on muokattu palautetietoisen työskentelyn (FIT) aikuisille ja lapsille tarkoitetuista palautelomakkeista. Palautetta kysytään osana koulutusta ja uudelleen syksyllä 2027.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamalli vaatii resursseja henkilöstön täydennyskoulutukseen.
2 opintopisteen verkkokoulutuksen voi käydä täysin omaan tahtiin eikä aikaan sidottua opetusta ole. Koulutukseen käytettävä ohjeellinen aika on 1-2 tuntia viikossa kuuden viikon ajan, mutta siihen voi halutessaan käyttää kuukausia – tai esimerkiksi 2-3 puolikasta työpäivää. Lisäksi se sisältää työpaikalla suoritettavan, palautteen kysymiseen liittyvän tehtävän. Verkkokoulutuksen maksuttomat toteutukset pyörivät marraskuuhun 2027 saakka.
Oppilaitosten on mahdollista hyödyntää 0.5 opintopisteen verkkokoulutuksia, jotka keskittyvät yksittäisiin aihekokonaisuuksiin (Perustietoa yhdenvertaisuudesta / Osallisuus ja asiakaslähtöisyys / Perheiden tasa-arvon tukeminen / Monenlaisten perheiden kohtaaminen).
Luento- tai työpajaversioita koulutuksesta voidaan tarjota resurssien mukaan loppuvuoteen 2027 saakka. Suurin osa aiheista voidaan käsitellä esimerkiksi koko perhekeskuksen tai hyvinvointialueen yhteisillä 3x3h läsnä- tai etäkoulutuksilla, joiden välissä tehdään pieni tehtävä omassa tahdissa.
Kaikki koulutukset ovat maksuttomia hankkeen toiminta-aikana 2025–2027.
