Helsingin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen monialaisen palvelukonseptin kehittämistyötä on tehty THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun (RRP) -ohjelmaa (2023-2025).
Helsingissä kehittämistä suuntaa kansallisten tavoitteiden lisäksi kaupunkiyhteinen Helsingin hyvinvointisuunnitelma (2022-2025), jonka toimenpiteitä on yhteensovitettu soveltuvin osin osaksi hanketta. Hyte-palvelukonseptin ja Helsingin hyvinvointisuunnitelman yhteisiä tavoitteita ovat erityisesti ennaltaehkäisyn vahvistaminen ja hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen.
Helsingissä väestöryhmien välillä on suuria ja melko pysyviltä vaikuttavia eroja terveyteen toimintakykyyn, hyvinvointiin ja elintapoihin liittyen, joita nähdään muun muassa sukupuolen, siviilisäädyn, äidinkielen ja sosioekonomisen aseman mukaan. Koronapandemia syvensi väestöryhmien ja alueiden välisiä hyvinvointiin ja terveyteen liittyviä eroja siten, että jo valmiiksi hyvinvointihaasteiden kanssa kamppailleiden tilanne hankaloitui ja heidän syrjäytymisriskinsä korostui.
Kaupunkilaiset:
- Löytävät hyvinvointia tukevien palveluiden pariin itsenäisesti hyte-palvelutarjottimen kautta, digitaalisten terveyspalveluiden (esim. Omaolo, Maisa, Sotebotti Hester) tai ammattilaisten tukemana.
- Mahdollisuudet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen ja ylläpitämiseen vahvistuvat.
Sote-ammattilaiset:
- Hyödyntävät palveluohjauksen työvälineitä, mikä tukee hyvinvoinnin teemojen puheeksiottoa ja auttaa ohjaamaan asiakkaita heille sopiviin palveluihin.
- Ajantasainen tieto Helsingin eri toimijoiden hyte-palveluista on käytettävissä hyte-palvelutarjottimella.
- Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen konkretisoituu osana omaa perustyötä.
Järjestöt ja kolmannen sektorin toimijat:
- Tieto toiminnasta saavuttaa asukkaat ja kaupungin ammattilaiset laajasti.
- Tavoittavat paremmin toimintansa kohderyhmän ja saavat lisää osallistujia toimintaansa.
- Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.
Kunta-Helsinki:
- Hyte-toiminta tavoittaa laajemmin toiminnan kohderyhmän ja sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset.
- Saa lisää osallistujia hyvinvointia tukevaan toimintaan.
- Yhteistyö Helsingin kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoiden välillä tiivistyy.
Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala:
- Ennaltaehkäistään tai vähennetään niiden kuntalaisten ohjautumista raskaampiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, jotka hyötyvät paremmin esim. kulttuuri- tai liikuntapalveluista tai järjestötoiminnasta.
- Mallilla tuetaan erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluihin osallistumista osana palvelujen kokonaisuutta.
- Digiratkaisut tukevat monitasoisiin palvelutarpeisiin vastaamista.
Yhteiskunta:
- Palveluiden painopiste siirtyy kohti ennaltaehkäisyä.
- Hyvinvointi- ja terveyserot kaventuvat.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kohderyhmänä on aikuisväestö. Helsingissä hyte-palvelukonseptin kehittämistyö aloitetaan seuraavista haavoittuvassa asemassa olevista väestöryhmistä, joiden hyvinvointia koronapandemia tutkitusti heikensi:
- Työikäisten osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea sekä työttömät, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea.
- Ikääntyneiden osalta erityisesti ulkomaalaistaustaiset henkilöt, jotka tarvitsevat työ- ja toimintakyvyn tukea sekä yksin kotiin jääneet ikääntyneet.
- Huomioidaan myös geneerisempi ja asukkaan omatoiminen ohjautuminen sähköisten palveluiden ja toimintamallien kautta (esim. Omaolo).
Asiakas- ja ammattilaisymmärrystä on kerätty kehittämisprosessin kaikissa vaiheissa. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit ja työvälineet on rakennettu hyödyntäen asiakas- ja ammattilaisymmärrystä. Työvälineistä on kerätty palautetta ja niitä on arvioitu vaiheittain yhdessä ammattilaisten ja asiakkaiden kanssa hankkeen edetessä.
Asiakasymmärrystä kerrytettiin yhteistyössä Futuricen kanssa toteutetulla palvelumuotoiluprojektilla syksyllä 2023. Sen tavoitteena oli:
- Selvittää, mitä kautta voidaan parhaiten tavoittaa kolme tunnistettua, haavoittuvassa asemassa olevaa väestöryhmää.
- Varmistaa asiakaslähtöisyys toimintamallin kehittämisessä.
- Selvittää asiakaslähtöisesti asiakkaiden ja palveluiden kontaktipisteet, missä palveluissa, missä kohtaa, keiden ammattilaisten toimesta ja miten kehitettävä hyte palvelukonsepti otetaan työkaluksi osana sote-työtä.
Asiakasymmärrystä on kerätty myös sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen kokemusasiantuntijoilta hankkeen aikana mm. THL:n koulutuspilotin toteutuksessa.
Ammattilaisymmärrystä hyte-palveluohjauksen toimintamallin kehittämiseksi kerättiin keväällä 2024, jolloin Sosiaalihuollon palveluissa tehtiin 22 teemahaastattelua monialaisen palveluohjauksen hyvistä käytännöistä ja kehittämistarpeista. Haastatteluihin osallistui yhteensä 36 sosiaalihuollon ammattilaista eri palveluista (mm. neuvontapalvelut, nuorten sosiaalityö, aikuisten sosiaalityö, maahan muuttaneiden erityispalvelut, etsivä lähityö, työkyvyn tuen palvelut). Terveys- ja päihdepalveluissa järjestettiin yhteensä 11 orientaatio- ja ideointityöpajaa, joissa tunnistettiin palveluohjauksen avainvaiheita ja niihin liittyviä keinoja. Työpajoihin osallistui 51 työntekijää eri palveluista (mm. psykiatrian ensilinjan palveluista ja mielialahäiriöpalveluista sekä asumis-, kriisi- ja päihdepalveluista).
Kerätyn ammattilaisymmärryksen pohjalta on työstetty sosiaali- ja terveydenhuollon palveluille yhteinen, asiakaslähtöisyyttä korostava hyte-palveluohjauksen toimintamalli, jossa huomioidaan erityisesti haavoittuvassa elämäntilanteessa olevat ja palveluohjauksellisesta työotteesta hyötyvät asiakkaat. Kerättyä ammattilaisymmärrystä on hyödynnetty myös muun muassa koulutussuunnittelussa ja koulutuksellisten materiaalien tuottamisessa.
Ammattilaisymmärrystä on kerätty myös yhteistyössä Kaupunginkanslian Ennakoivat palvelut -projektin kanssa keväällä 2024 palveluohjaus- ja neuvontatyötä tekeviltä ammattilaisilta liittyen digitaalisen hyte-palvelutarjottimen käyttöön ja palveluohjaukseen tarpeisiin. Kertynyttä tietopohjaa voidaan hyödyntää digitaalisen hyte-palvelutarjottimen jatkokehittämisessä, jotta se vastaisi ammattilaisten tarpeisiin.
