Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Työikäisten elämänlaatu on heikentynyt ja psyykkinen kuormitus on kasvanut. 20 % naisista ja 19 % miehistä kokee psyykkistä kuormittuneisuutta, ja vain puolet kokevat elämänlaatunsa hyväksi. Mielenterveyden häiriöitä kokee vuosittain 20 % suomalaisista. Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen strategiassa 2023–2030 todetaan, että mielenterveyspalvelujen tarve on alueella suuri. Mielenhyvinvoinnin haasteet ja negatiiviset tunnetilat ovat merkittävä este liikkumiselle ja liikunnan harrastamiselle.
Liikunta lievittää masennus- ja ahdistusoireita. Luontoympäristöjen terveysvaikutuksista on mielenterveyden osalta vahva tutkimusnäyttö. Luontoalueet lisäävät mielenhyvinvointia tukevaa liikuntaa ja sosiaalista kanssakäymistä. Luontoaltistus edistää psykologista elpymistä ja luontoympäristössä masennuksen ja ahdistuksen oireet lievittyvät. Helposti saavutettavat luontokohteet tukevat kuntalaisten luonnon hyödyntämistä oman hyvinvoinnin edistämisessä.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Luontoliikuntaa ei hyödynnetä riittävästi terveyden edistämisessä sen potentiaaliin nähden. Kuntien liikuntapalveluissa ei ole yleisesti käytössä menetelmiä luonnossa liikkumisen edistämiseksi. Sote-palveluissa ei tunnisteta luontoliikunnasta hyötyviä tai ohjata heitä systemaattisesti liikuntaneuvontaan. Vaikuttavan liikuntaneuvonnan tulisi olla yksilöllistä ja huomioida mm. asiakkaan luontosuhde, lähiluonto sekä liikkumisen esteet ja liikkumiseen motivoivat tekijät. Erityisesti mielenhyvinvoinnin haasteita kokevat tarvitsevat ohjausta ja neuvontaa luonnon hyvinvointivaikutusten omaksumiseen sekä luonnon ja luontoliikunnan hyödyntämiseen.
Kuntien liikuntapalveluiden henkilökunta tarvitsee mahdollisuuden kehittää omaa osaamistaan matalankynnyksen luontoliikunnasta, luonnon hyödyistä ja lisää kokemuksia luontoliikuntaryhmien järjestämisestä. Mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien ohjaus luonnossa liikkumiseen vähentää eriarvoisuutta, edistää hyvinvointia ja osallisuutta sekä tukee yhdenvertaisia mahdollisuuksia hyödyntää hyvää arkiympäristöä ja lähiluontoa.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Tavoitteena on lisätä mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien työikäisten luonnossa liikkumista ja edistää siten heidän hyvinvointiaan ja terveyttään. Asiakkaat saavat ohjausta ja neuvontaa edistääkseen luonnossa liikkumistaan, sekä hyödyntääkseen luontoa oman hyvinvoinnin edistämiseen. Heidän tietämyksensä luonnon hyvinvointivaikutuksista lisääntyy ja he kokevat luonnon vahvistavan heidän mielenhyvinvointiaan. He kokevat myös aiempaa vähemmän luonnossa liikkumista rajoittavia tekijöitä.
Ammattilaisia koulututetaan luontoliikunnan tarpeen tunnistamisesta, liikunnan puheeksiottamisesta, sekä luonnon ja liikkumisen hyvinvointivaikutuksista. Tavoitteena on, että ammattilaiset tunnistavat luontoliikunnasta hyötyvät asiakkaat. He myös tiedostavat luonnon ja luontoliikunnan hyvinvointivaikutukset ja voimaantuvat ottamaan luontoliikunnan puheeksi.
Oulun kaupungin liikuntapalveluiden kanssa yhteiskehitetty luontoliikunnan palvelupolku otetaan käyttöön liikuntaneuvonnassa. Työntekijät osaavat monipuolisesti hyödyntää luontoelementtiä yksilö- ja ryhmänohjauksissa erityisesti mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien työikäisten parissa. Toimintamallia juurrutetaan myös muihin Pohjois-Pohjanmaan kuntien liikuntaneuvontaan, sekä valtakunnallisesti työntekijöiden osaamista vahvistaen.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Esitetyt mittarit toimivat esimerkkeinä palvelupolun vaikutusten arviointiin. Liikuntaneuvonnan toteutustavat ja kohderyhmät vaihtelevat toimijasta ja kunnasta toiseen, mikä vuoksi mittariston valinnassa on tärkeää huomioida paikalliset tarpeet ja toimintamallit. Suositeltujen mittareiden ohella voidaan käyttää myös muita tarkoituksenmukaisia mittareita, jotka tukevat paikallista ohjausprosessia, sen tavoitteita ja asiakkaan yksilöllisiä päämääriä.
Varmistamme asiakasohjauksen turvallisuuden käyttämällä alkukyselyssä UKK terveysseulaa. Se ei kuitenkaan toimi varsinaisena mittarina menetelmässä. Alkukyselyyn on myös koostettu liikuntaneuvonnan valtakunnallisten suositusten pohjalta (Tuunanen & Kivimäki 2024, 18-23) kysymykset "millainen on mielestäsi nykyinen terveydentilasi?" (5-portainen vastausasteikko alku- ja loppukyselyssä), "tapahtuiko terveydentilassasi joitain muutoksia" ("kyllä/ei", loppukyselyssä), avoin kysymys: "jos vastasit kyllä, kerro muutoksista tarkemmin".
Luontosuhdetta mitataan kyselyllä, joka laadittiin Metsähallituksen käyttämän luontosuhdekyselyn ja Nisbet ym. (2009) The Nature Relatedness Scalen pohjalta. Kysely koostuu yhteensä 19 väittämästä. Metsähallituksen luontosuhdekyselyä on käytetty Terveyttä ja hyvinvointia kansallispuistoista -tutkimuksessa.
Mielenhyvinvointia mitataan validoidulla HSCL-25 -kyselyllä, joka on masennus- ja ahdistusoireita mittaava kysely. Hopkins Symptom Checklist -25 (HSCL-25) on lyhyt, kansainvälisesti paljon käytetty itsearviointikysely, jolla mitataan mielenterveysoireilua, erityisesti ahdistus- ja masennusoireita (alku- ja loppukyselyssä). Loppukyselyssä on käytetty myös kysymystä "tapahtuiko mielenhyvinvoinnissasi positiivisia muutoksia ryhmätoiminnan aikana (vastausvaihtoehdot: "kyllä/ ei/ en osaa sanoa"). Lisäksi jokaisen luontoliikunnan ohjauskerran jälkeen mitataan elpymisen kokemusta LHT-kyselyllä (Metsähallituksen vuosina 2012-2013 käyttämä luonnon terveys- ja hyvinvointivaikutukset -kysely, joka on luotu osana Open -hanketta).
Loppukyselyssä on kartoitettu myös luontoliikuntaohjauksen hyödyllisyyttä kysymyksellä "kuinka hyödyllinen luontoliikuntaohjaus oli sinulle?" (vastausvaihtoehdot: "ei lainkaan hyödyllinen, melko hyödyllinen, hyödyllinen")
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Mielenhyvinvointia tukevalle palvelupolulle ohjautuminen edellyttää suunnitelmallista yhteistyötä mielenhyvinvoinnin haasteita kokevien työikäisten parissa toimivien tahojen ja liikuntapalveluiden kesken. Asiakas voi ohjautua liikuntaneuvontaan joko itse hakeutumalla tai ammattilaisen ohjaamana. Siksi on tärkeää, että kohderyhmää kohtaavat ammattilaiset osaavat tunnistaa luontoliikunnasta hyötyvän asiakkaan, ottaa luontoliikunnan puheeksi ja ohjata asiakkaan liikuntaneuvontaan. Liikuntaneuvontaan ohjaaminen edellyttää ammattilaisten tietosuutta kunnan liikuntaneuvonnassa tarjottavasta matalan kynnyksen luontoliikuntaohjauksesta, jossa keskiössä on mielenhyvinvoinnin tukeminen liikkumisen ohella. Tärkeää on auttaa asiakasta tunnistamaan oman lähiluontonsa mahdollisuudet oman hyvinvoinnin edistämiseen.
Ideaalitilanteessa kuntien liikuntapalveluissa työskentelevät henkilöt kouluttavat hankkeen päättymisen jälkeen järjestöjä ja muita tahoja luontoliikunnasta ja luonnon hyvinvointivaikutuksista hyödyntämällä hankkeessa luotuja materiaaleja. Ammattilaisten tietoisuus mahdollistaa asiakkaan ohjautumisen mielenhyvinvointia tukevan luontoliikunnan palvelupolulle.
Liikuntapalveluiden oma viestintä teeman äärellä on myös keskeistä. Viestinnässä on huomioitava haavoittuvainen kohderyhmä. Luonnon hyvinvointivaikutusten viestinnässä on hyvä huomioida erityisesti mielenhyvinvoinnin näkökulma siten, että luontoliikuntaa kuvataan helposti lähestyttävänä ja arkeen luontevasti sopivana voimavarana. Luontoliikuntaa kannattaa esitellä erityisesti keinona vahvistaa mielialaa, hallita stressiä ja löytää tasapainoa arkeen. Kun viestintä tavoittaa nämä merkitykset, se puhuttelee myös niitä, jotka eivät tunnista itseään perinteisen liikunnan harrastajiksi, mutta etsivät keinoja edistää hyvinvointiaan luonnon avulla.
Luontoliikunnan ohjausta voivat toteuttaa koulutetut liikunnanohjaajat, liikuntaneuvojat ja muut toimijat, jotka hyödyntävät työssään liikunnan ohjausta. Luontoliikunnanohjaus ei ole terapiaa ja tämä on tärkeää sanoittaa myös asiakkaalle. Ohjaajat mahdollistavat luontoliikuntamenetelmillä asiakkaan mielenhyvinvoinnin vahvistumisen.
Luontoliikunnan yksilöohjauksessa tarvitaan yksi ohjaaja, mutta ryhmien ohjauksessa on hyvä olla 1-2 ohjaajaa toiminnasta ja ryhmän koosta riippuen.
Ensimmäinen liikuntaneuvontakerta voidaan toteuttaa liikuntapalveluiden omassa tilassa, mutta tämän jälkeen luontoliikunnan ohjaukset tapahtuvat luontoympäristössä. Käytettävissä olevien resurssien mukaan liikuntapalveluilta saattaa löytyä kaikki tarvittava välineistö, mutta mahdollisuuksien mukaan välineitä voidaan myös vuokrata muilta toimijoilta.
