Opiskeluhuollon toimintamallissa tunnistetaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaita, nimetään opiskeluhuollon vastuuhenkilö sekä sovitaan tukitoimet moniammatillisessa palaverissa. Vastuutyöntekijä koordinoi työskentelyä. Yhteisasiakkuus mahdollistaa avoimen dialogin ja jaetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti seurantapalavereissa. Opiskelijalta pyydetään palautetta työskentelystä.
Koululääkärille luodaan viikoittaiset akuuttiajat mielenterveyssyillä, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen hoitosuunnitelman sekä tarvittaessa jatko-ohjautumisen. Näin tuetaan opiskelijan toimintakykyä sekä mahdollistetaan opintojen eteneminen keskeytyksettä.
Monialaisessa toimintamallissa tiivistetään opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä erityisesti opiskelijan siirtyessä palvelusta toiseen. Opiskeluhuollon palveluita käyttänyt opiskelija saatetaan tutun työntekijän kanssa nuorisopsykiatrian ensikäynnille, kun vastaanottava psykiatri on arvioinut yhteistapaamisen mahdolliseksi. Jos nuorisopsykiatrialla alkanut hoitokontakti keskeytyy suunnittelemattomasti, otetaan nuorisopsykiatrialta yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijan luvalla. Nuorisopsykiatrian hoitokontaktin päättyessä epikriisi lähetetään lähettävän lääkärin lisäksi myös opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle, sillä terveyskeskuslääkärin tekemistä lähetteistä ei tule automaattisesti tietoa opiskeluhuoltoon.
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Salon seudun ammattiopistossa opiskelevat nuoret eroavat opinnoistaan aiempaa useammin ja mielenterveyssyyt ovat yksi keskeinen tekijä eroamisen taustalla. Salon seudun ammattiopistosta eronneita nuoria (16-29 v.) oli 9,2 % v. 2019 ja 12,5 % v. 2023. Toimintamallien tavoitteena on tukea nuoren mielenterveyttä ja opiskelukykyä oikea-aikaisen moniammatillisen tuen avulla sekä siten vähentää opinnoista eroamista.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat lisääntyneet valtakunnallisesti ja Kouluterveyskyselyn (v. 2023) mukaan 32,1 % ammatillisen oppilaitoksen tytöistä ja 7,4 % pojista koki kohtalaista tai vakavaa ahdistuneisuutta. Monet ammattiopistossa opiskelevat nuoret tarvitsevat erityistä tukea opintoihinsa esimerkiksi mielenterveyden haasteiden tai oppimisvaikeuksien vuoksi. Erityisellä tuella opiskelevien osuus ammatillisten koulutuksen opiskelijoista on ollut kasvussa v. 2004 lähtien ja v. 2020 määrä on ollut 11% opiskelijoista (KARVI v. 2021). Ammatillisen oppilaitoksen reformi on tehnyt opiskeluista joustavaa ja työelämälähtöistä, mutta opiskelu vaatii aiempaa enemmän itseohjautuvuutta, mikä on monelle nuorelle haastavaa. PISA-tulosten heikentymisen myötä myös ammatilliset opinnot aloitetaan heikoimmilla oppimisvalmiuksilla. Opiskelijan opinnot ovat vaarassa keskeytyä etenkin, jos opiskelijan ongelmat kasautuvat ja hän tarvitsee moniammatillista työskentelyä. Valmennuksessa luodaan yhteisasiakkaille toimintamalli, joka strukturoi moniammatillista työskentelyä keskeyttämisriskissä olevilla mielenterveyspalveluita käyttävillä opiskelijoilla (D´Mour, Ferrada-Videla, San Martin Rodriquez, Beaulieu 2005). Toimintamallin avulla tarjotaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaille moniammatillista tukea varhaisessa vaiheessa, jolloin tarve erikoissairaanhoitoon ohjautumiseen vähenee. Lisäksi luodaan monialaisen tuen malli opiskeluhuollolle ja nuorisopsykiatrin työryhmälle, kun opiskelijan hoito toteutuu nuorisopsykiatrialla ja hän opiskelee ammattiopistolla.
Nuorten mielenterveyskriisiin tulee löytää ratkaisuja, jolloin nuori saa tarvitsemansa palvelun oikea-aikaisesti ja matalla kynnyksellä. Kun nuoren mielenterveysongelmat tunnistetaan varhaisessa vaiheessa, erikoissairaanhoitoon ohjautumisen tarve vähenee. Monialaiset mielenterveyspalvelut tukevat nuoren opiskelukykyä ja mahdollistavat yhteiskuntaan integroitumisen. Valmistuneista nuorista saadaan työelämään tarvittavia osaajia.
Kohderyhmänä on ammattiopiston 16-29-vuotiaat opiskelijat, joilla on mielenterveysongelmia. Kehittämistyössä on tiiviisti ollut mukana kokemusasiantuntija, joka on tuonut kehittämiseen asiakasnäkökulmaa. Kokemusasiantuntija on haastatellut neljää oppilaitoksen mielenterveyspalveluita käyttänyttä opiskelijaa. Haastatteluissa nostettiin positiivisina puolina esille nopea avunsaanti, hoidon saaminen ja oireiden ottaminen vakavasti. Kehittämistoiveina nostettiin esille tapaamiskertojen vähyys, työntekijöiden vaihtuvuus, haasteet opiskelijoiden kuuntelemisessa (yksittäinen palaute) ja pitkä odotusaika nuorisopsykiatrian työryhmään.
Opiskelija saa mielenterveyspalveluita matalalla kynnyksellä ja oikea-aikaisesti sekä ohjautuu tarvittaessa jatkohoitoon nopeasti. Opiskelijan tuki on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Hänen opiskelukykynsä säilyy hyvänä ja hän pystyy suorittamaan opiskelut loppuun ilman keskeytyksiä tai opinnoista eroamista.
Muutoksen mittareina toimivat opiskeluhuollon palvelut keskeyttäneiden opiskelijoiden määrä, yhteisasiakkaiden määrä, monialaisen asiantuntijaryhmän (MAR) palavereiden määrä, opinnoista eronneiden määrä ja koululääkärin lähetemäärät nuorisopsykiatrian työryhmään.
Toimintamalleja käydään läpi ammattiopiston opiskeluhuoltoryhmässä toimintamallin juurruttamiseksi molempiin Salon seudun ammattiopiston yksiköihin. Kehittämistiimin työkokouksiin pyydetään toisen yksikön työntekijöitä toimintatapaan perehtymiseksi. Osa opiskeluhuollon työntekijöistä työskentelee molemmissa yksiköissä, mikä tukee juurruttamista. Juurruttamista seurataan yhteisissä kuukausittaisissa palavereissa. Opiskeluhuollon toimintamallia esitellään opetushenkilökunnalle.
Koululääkäri perehdytetään toimintamalleihin.
Nuorisopsykiatrian vastuuhenkilö vastaa toimintamallin juurruttamisesta omassa yksikössään. Juurruttamista opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian välillä tuetaan myös kutsumalla nuorisopsykiatrian edustaja opiskeluhuollon ohjausryhmään v. 2024.
Toimintamallien juurruttaminen vaatii osallistuvien organisaatioiden johdon sitoutumista. Opiskeluhuollon palaverikäytäntöjen selkeyttäminen tukee työskentelyä.
Opiskeluhuollon toimintamallissa tunnistetaan opiskeluhuollon yhteisasiakkaita, nimetään opiskeluhuollon vastuuhenkilö sekä sovitaan tukitoimet moniammatillisessa palaverissa. Vastuutyöntekijä koordinoi työskentelyä. Yhteisasiakkuus mahdollistaa avoimen dialogin ja jaetut tavoitteet. Tavoitteiden toteutumista seurataan säännöllisesti seurantapalavereissa. Opiskelijalta pyydetään palautetta työskentelystä.
Koululääkärille luodaan viikoittaiset akuuttiajat mielenterveyssyillä, mikä mahdollistaa oikea-aikaisen hoitosuunnitelman sekä tarvittaessa jatko-ohjautumisen. Näin tuetaan opiskelijan toimintakykyä sekä mahdollistetaan opintojen eteneminen keskeytyksettä.
Monialaisessa toimintamallissa tiivistetään opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyötä erityisesti opiskelijan siirtyessä palvelusta toiseen. Opiskeluhuollon palveluita käyttänyt opiskelija saatetaan tutun työntekijän kanssa nuorisopsykiatrian ensikäynnille, kun vastaanottava psykiatri on arvioinut yhteistapaamisen mahdolliseksi. Jos nuorisopsykiatrialla alkanut hoitokontakti keskeytyy suunnittelemattomasti, otetaan nuorisopsykiatrialta yhteyttä opiskeluterveydenhuoltoon opiskelijan luvalla. Nuorisopsykiatrian hoitokontaktin päättyessä epikriisi lähetetään lähettävän lääkärin lisäksi myös opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitajalle, sillä terveyskeskuslääkärin tekemistä lähetteistä ei tule automaattisesti tietoa opiskeluhuoltoon.
Kehittämistyön aikana opiskeluhuollon yhteisasiakkaita on johdonmukaisesti tunnistettu ja yhteisasiakkaiden määrä on noussut yhteensä 200%. Opiskeluhuollon monialaista yhteistyötä on lisätty ja MAR-palavereiden määrä on lisääntynyt 160%. Koululääkärin tekemät lähetemäärät nuorisopsykiatrian työryhmään ovat pysyneet melko stabiilina. Opiskeluista eronneiden lukumäärä on vähentynyt vertailukuukausina (ennen valmennusta 8/2023-1/2024 verrattuna valmennuksen jälkeen 8/2024-1/2025) yhteensä 22%.
Toimintamalli sopii opiskeluhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyön tiivistämiseen erityisesti toisen asteen ammatillisissa opinnoissa. Toimintamallin käyttöönotto vaatii osallistujaorganisaatioiden johdon sekä työntekijöiden sitoutumista. Keskeyttämisuhassa olevien opiskelijoiden tunnistaminen vaatii moniammatillista työskentelyä. Opiskeluhuollon työpalavereihin ja MAR-palavereihin on hyvä varata säännölliset tapaamiset, jotka toteutuvat kehittäjäorganisaatiossa vuoroviikoittain. Opiskeluhuollon ja nuorisopsykiatrian yhteistyön tiivistäminen edellyttää toimivia yhteistyörakenteita sekä avointa dialogia.
Toimintamalli on ratkaisu- ja voimavarakeskeinen.