Keski-Pohjanmaan hyvinvointialue Soiten alue koostuu kahdeksan kunnan alueesta, joiden väestöpohja tilastokeskuksen helmikuun 2024 tilaston mukaan 67 805 henkilöä. Soiten alueella toimii päivystävä Keski-Pohjanmaan keskussairaala, joka tarjoaa palveluitaan ympäristön noin 200 000 asukkaalle. Hyvinvointialueella asukkaita palvelee 4000 työntekijää ja 300 sopimuspalokuntalaista. Keski-Pohjanmaa alueena on pitkä ja kapea, siksi suosimme liikkuvia palveluita.
Kehittämistyöhön vaikuttavat hyvinvointialueen rahoituksen väheneminen, tiukka taloustilanne, vähenevät henkilöstöresurssit sekä palvelupisteiden väheneminen. Tavoitteena tulee tämän vuoksi olla kustannuksiltaan tehokkaammat liikkuvat palvelut.
Digitaalisten ja etäpalveluiden osalta keskipohjalaiset ovat asioineet sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa sähköisesti valtakunnallisesti vertailtuna vähän. Keski-Pohjanmaan asukkaat haluavat palvelut lähelle ja uudenlaisen toimintatavan juurruttaminen vaatii ponnisteluja.
Väestö ikääntyy ja ikääntyneiden määrä lisääntyy vuosittain koko maassa. Eliniän odote on noussut. Kotiin vietävien palveluiden kehittäminen yhdessä eri toimijoiden kanssa tulee lisääntymään ja on tarpeellista, sillä laitospaikkojen määrää on vähennetty ja tullaan vähentämään edelleen.
On tarpeellista kannustaa asiakkaita oma- ja itsehoitoon lisäämällä sellaisia palveluja, jotka mahdollistavat tämän suuntaisen toiminnan. Sen vuoksi aloimme kehittää ennaltaehkäisevää, helposti saavutettavaa matalan kynnyksen kuntoutusneuvontaa. Palvelu kattaa kaikki eri kuntoutuslajit, ts. monialainen kuntoutusneuvonta. Tavoitteena on myös luoda digitaalisia työkaluja ja yhteydenottokanava asiakkaille ja ammattilaisille.
Lähtökohtana kuntoutusneuvonnan kehittämistarpeille ovat olleet mm. kustannusten ja palveluiden siiloutumisen keskittyminen erikoissairaanhoitoon, asiakasmäärien kasvu, henkilöstöresurssien vähäisyys suhteessa asiakasmääriin, sosiaali- ja terveydenhuollon digitaalisten ja etäpalveluiden hidas käyttöönotto asiakkaiden keskuudessa. Soiten perusterveydenhoidossa ei ole ollut saatavilla kuntoutusohjaajaresurssia.
Asiakkaiden tarve saada kuntoutusta entistä varhaisemmassa vaiheessa ja ennaltaehkäisevästi, on suorassa suhteessa kustannusten säästöön organisaation ja yhteiskunnan tasolla. Tarve saada kuntoutusneuvontaa varhaisessa vaiheessa perustasolla niin sosiaali- kuin terveydenhuollon palveluissa säästää asiakasta pitkiltä sairauslomilta ja työkyvyttömyysajoilta, mahdollisesti jopa ennenaikaiselta eläköitymiseltä.
Matalalla kynnyksellä tarjottavien kevyiden digitaalisten- ja etäpalveluiden käytön tehostaminen sekä mahdollisten ajanvarauksettomien palveluiden tarjoaminen auttaa asiakasta omaksumaan oma-arviointi polkujen käyttöä ja säästää ammattilaisten aikaa vaativimpiin asiakaskohtaamisiin. Tuen ja ohjauksen tarjoaminen tarpeen mukaan porrastetusti kuten liikennevalomallissa kuvataan. Kun hyvinvointialueen asukkaat saavat ilman ajanvarausta chatin, digitaalisen tai etäpalvelun kautta nopeasti ja helposti apua kuntoutukseen ja hyvinvointi- ja terveyteen liittyvissä asioissa, se vähentää häiriökysyntää ja voi olla riittävä apu siinä hetkessä.
Matalan kynnyksen kuntoutusneuvonnan kehittämisessä on mietitty ratkaisuja, joihin ei tarvita tulevaisuudessa lisäresursseja vaan ne voitaisiin tuottaa olemassa olevilla henkilöstöresursseilla. Tämän mahdollistamiseksi tarvitaan asennemuutosta ja työtapojen uudistamista; sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten yhteistyön tiivistämistä. Painopistettä tulisi siirtää peruspalveluihin.
Kehittämistyössä on palveltu asiakkaita ja ammattilaisia. Ammattilaiset ovat voineet konsultoida kuntoutusneuvontaa ja ohjata asiakkaan palvelun piiriin. Asiakkaat ovat löytäneet tarvitsemaansa tietoa eri kuntoutus- ja hytepalveluista. Tavoitteena on ollut tuottaa kuntoutukseen liittyvää tietoa ja palvelukanavia yhdelle sivustolle.
Kuntoutusneuvonnan asiakasryhmäksi kohdentuivat useita eri sosiaali- ja kuntoutuspalveluita tarvitsevat asiakkaat. Kehittämistyön alkuvaiheessa on vierailtu Soiten asiakasraadissa ja vammaisneuvostossa, haastateltu asiakasraatilaisia ja kahta kokemusasiantuntijaa, jotta on saatu tietoa kuntoutuspalveluiden järjestymisestä ja niiden oikea-aikaisuudesta sekä asiakkaan kohtaamisesta.
Tapahtumien ja järjestöyhteistyön kohtaamisissa olemme keskustelleet eri yhteistyötahojen kanssa heidän näkemyksistään kuntoutusneuvonnan tarpeellisuudesta perustasolla. Eri ammattilaisten kanssa olemme pohtineet kuntoutusneuvonnan ja ohjauksen yhdyspintoja kuntoutusaloittain ja tarkastelleet kehittämistä yhdessä myös päällekkäisyyksien välttämiseksi.
Asiakaspalautekyselyn laatimisessa on osallistettu kokemusasiantuntijoita ja eri yhteistyötahojen ammattilaisia.
Olemme hyödyntäneet kehittämistyössä Toimiva kuntoutus- hankkeessa asukkailta kerättyjä webropol-kyselyiden palautteita.
