Prosessin avulla päihde- ja mielenterveysongelmia kohdanneet henkilöt ja heidän läheiset sekä SOTE-ammattilaiset kehittävät yhdessä mielen hyvinvointia vahvistavia uusia palveluja, käytäntöjä ja toimintoja. Prosessi yhdistää toipumisorientaation sekä yhteiskehittämisen.
* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.
Suomen kansallinen mielenterveysstrategia 2020–2030 ehdottaa yhden painopistealueen yhteydessä, että palvelujen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa otetaan huomioon käyttäjien näkemykset hyödyntäen kokemusasiantuntijoita ja asiakkaiden kokemuksia.
kakspy ry:n LOV ME-hankkeessa vuosina 2018-2021 kehitetty ja käytetty Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi edistää kokemusasiantuntijuuden vahvistumista myös julkisen sektorin rakenteisiin. Tämä taas edistää järjestöjen ja julkisen sektorin yhteistyötä myös tulevaisuuden sotekeskuksissa. Moniäänisesti, luovasti ideoiden sekä yhteiskehittämällä saamme merkityksellisempiä, ihmisen kohtaavia palveluja ja vahvistamme konkreettisesti demokratiakehitystä ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta.
Prosessissa toimimisessa keskeistä on kaikkien osapuolten positiivisen mielenterveyden vahvistuminen, jonka kehittymistä seurataan henkilökohtaisella tasolla THLn positiivisen mielenterveyden mittariston avulla.
Kokemusasiantuntijoille jotka kehittävät prosessia sekä avulla uusia palveluja ja toimintoja voidaan maksaa hankkeen budjetista palkkioita. Tämä osaltaan edistää kokemusasiantuntijoiden kokemaa mielekkyyttä, vahvistaa heidän työllistymismahdollisuuksia sekä luo uusia kokemusasiantuntijuuteen perustuvia työnkuvia.
Suomen hallitusohjelma (2015-2019) nosti kokeilevan kehittämisen tärkeäksi painopistealueeksi, kun etsitään keinoja talouden ja työllisyyden nousuun. "Palvelut asiakaslähtöisiksi" - on yksi hallituksen kärkihankkeita. Tavoitteiden toteutuminen edellyttää, että uusia toimintatapoja kokeillaan ja kehitetään niin, että palveluita tarvitsevilla henkilöillä on aktiivinen rooli näissä kokeiluissa ja kehittämisessä.
LOV ME-hankkeen Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi rohkaisee ja mahdollistaa mielenterveys- ja päihdeongelmista toipuvia ja heidän läheisiään ideoimaan ja kehittämään mielenterveyttä vahvistavia palveluja ja toimintoja. Se on osaltaan "vastaus" yllä mainittuun hallitusohjelman tavoitteeseen. Prosessin vahva asiakaslähtöisyys takaa hyvät mahdollisuudet kehittää aitoihin tarpeisiin perustuvia, ihmisen kohtaavia palveluja ja toimintoja.
Käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessi kannustaa ja mahdollistaa mielenterveys- ja päihdeongelmista toipuvia ja heidän läheisiään sekä ammattilaisia ideoimaan ja kehittämään yhdessä mielenterveyttä vahvistavia palveluja ja toimintoja.
Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessi pohjautuu palvelumuotoilu-ajatteluun. Prosessia ohjaa vahvasti toipumisorientaatio; tämä ohjaa niin tavoitteiden asettelua kuin myös työskentelytapaa, joka on yhteiskehittämistä. Käyttäjälähtöisyyttä prosessissa edustavat kokemusasiantuntijat, jotka ovat käyneet läpi mielenterveys- ja päihde-toipumisprosesseja henkilökohtaisesti tai läheisen asemassa. Kokemusasiantuntijat työskentelevät ideoiden sekä toteuttaen ideoista syntyviä kokeiluja yhdessä SOTE-ammattilaisten kanssa.
Työskentelytapa prosessissa on tasa-arvoista, hyvinvointia vahvistavaa, prosessia korostavaa ja luovaa. Kehittämisessä otetaan huomioon jokaisen omat voimavarat ja vahvuudet. Prosessin aikana luodaan mahdollisuuksia kokea onnistumisen ja liittymisen kokemuksia. Yhteinen päämäärä vahvistaa ryhmäprosessia ja auttaa ihmisiä löytämään positiivisen vuorovaikutuksen muotoja.
Hanketyöntekijät eli fasilitoijat pitävät huolta, että prosessin aikana osallistujille mahdollistuvat nämä periaatteet. Fasilitoijat luovat puitteet ja turvallisen rakenteen, jonka siivittäminä kehittäjät voivat käyttää omia vahvuuksiaan, oppia työelämätaitoja ja kokea yhdessä kehittämisen iloa ja onnistumisia.
1. Mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneiden ja sekä heidän läheisten positiivisen mielenterveyden vahvistaminen.
2. Prosesseissa mukana olevien henkilöiden osallisuus, toivo, voimavarat, minäkäsitys ja elämän merkityksellisyys kehittyvät myönteisesti.
3. Käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämistyön tuloksena syntyy 15 kpl mallinnettuja yksilöiden ja perheiden positiivista mielenterveyttä vahvistavia käytäntöjä, palveluja ja/tai niiden osia.
4. Toimintakulttuurin muutos: hankkeessa syntyy kokeilevan käyttäjälähtöisen kehittämistyön prosessin mallinnus. Syntyy täysin uudenlainen toimintakulttuuri, jossa ongelmia kohdanneet, läheiset ja eri organisaatioiden työntekijät toimivat tasavertaisessa, toisiaan arvostavassa dialogissa yhteisen päämäärän (mielenterveyden edistämisen) eteen.
5. Työntekijät ja organisaatiot, jotka työskentelevät mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneiden ja ongelmia kohdanneiden läheisten kanssa, saavat uusia positiivista mielenterveyttä vahvistavia menetelmiä
ja käytäntöjä työhönsä.
Tavoiteltavien tulosten seuraamiseen ja arviointiin sekä määrällisten tulosten keräämiseen ja koostamiseen kehitetään mittarit (Prosessimittarit ja laadulliset mittarit). Laadullista arviointitietoa kerätään pääasiassa Pokka-arviointijärjestelmällä toteutetuilla asiakaskokemus- ja sidosryhmäkyselyillä sekä 14-kohtaisella Positiivisen Mielenterveyden mittaristolla.
Näillä laadullisilla - ja prosessimittareille pyritään osoittamaan muutosta;
- positiivisen mielenterveyden vahvistumiseen sekä merkityksellisyyden tunteen kokemiseen
- osallisuuden, toivon, voimavarojen, minäkäsityksen ja elämän merkityksellisyys kehittymiseen myönteisesti.
- Käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessin yhteiskehittämisen sekä käytön vaikutukset toimintakulttuurin muutoksiin -> vahvistuuko SOTE-organisaatiossa ammattilaisten näkökulmasta mm. toipumisorientaatio, kokemusasiantuntijuus/kokemustiedon huomioiminen, yhteiskehittäminen ja kokeilukulttuuri
- Kuinka monta mallinnettua yksilöiden ja perheiden positiivista mielenterveyttä vahvistavia käytäntöjä, palveluja ja/tai niiden osia hankkeessa syntyy
- Ottavatko työntekijät ja organisaatiot, jotka työskentelevät mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneiden ja ongelmia kohdanneiden läheisten kanssa, käyttöön uusia positiivista mielenterveyttä vahvistavia menetelmiä
ja käytäntöjä
Keskeisiä kohderyhmiä ovat:
1) Mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneet koulutetut kokemusasiantuntijat Helsingissä ja Kymenlaaksossa
2) Mt- ja päihdeongelmia kohdanneet perheenjäsen- ja läheiskokemusasiantuntijat Helsingissä ja Kymenlaaksossa
3) Yhteistyöorganisaatioiden työntekijät/ammattilaiset, jotka kohtaavat mielenterveys- ja päihdeongelmia kohdanneita ja läheisiä
Kokemusasiantuntijat (n. 60 hlöä) ovat alusta asti olleet kehittämässä käyttäjälähtöistä kokeilevan kehittämisen prosessia sekä olleet prosesseissa mukana ideoiden, suunnitellen, kokeillen, mallintaen ja levittäen toimintamalleja yhdessä ammattilaisten kanssa.
Kootaan yhteen mt- ja päihde-kokemusasiantuntijoita ja SOTE-ammattilaisia. Yhteiskehittämisen prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. Aloitustapaaminen 2. Ideointi 3. Työstäminen 4. Kokeilu 5. Tunnistaminen 6. Mallintaminen 7. Käyttöönotto 8. Levittäminen.
Prosessia on mahdollista käyttää kahdella eri tavalla:
1) Tuodaan aloitustapaamisten kautta kokemusasiantuntijat yhteen ja he ideoivat LOV ME-teemojen ja oman kokemuksen näkökulmasta asioita, palveluja ja toimintoja joita tarvitaan tai olisi tarvittu oman toipumisen alkuvaiheessa. Tämän jälkeen kutsutaan ammattilaisia mukaan ja yhteiskehitetään ideoita kokeiluiksi sekä tunnistetaan kokeilun toimivat avainasiat ja mallinnetaan toimintamalliksi.
2) Heti prosessin alusta asti kokemusasiantuntijat ja ammattilaiset yhteiskehittämässä; tällöin lähtökohtana on jokin organisaation/ammattilaisten tietty määritelty tarve ja sen “ratkaisuun” tuodaan mukaan kokemustieto ja toipumisorientaatio. työstetään eteenpäin prosessissa samoin kuin kohdassa 1.
Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.
Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.
** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.
Käyttäjälähtöinen kokeilevan kehittämisen prosessin avulla päihde- ja mielenterveysongelmia kohdanneet henkilöt ja heidän läheiset sekä SOTE-ammattilaiset kehittävät yhdessä mielen hyvinvointia vahvistavia uusia palveluja, käytäntöjä ja toimintoja. Prosessi yhdistää toipumisorientaatio-ajattelun sekä yhteiskehittämisen.
Prosessi etenee seuraavien vaiheiden kautta: 1. Aloitustapaaminen 2. Ideointi 3. Työstäminen 4. Kokeilu 5. Tunnistaminen 6. Mallintaminen 7. Käyttöönotto 8. Levittäminen
Käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessissa voittavat kaikki:
- Palvelunkäyttäjät hyötyvät uusista, ihmisen kohtaavista palveluista ja käytännöistä sote-alalla
- Kokemusasiantuntijat hyödyntävät ja jakavat omaa kokemustaan sekä saavat merkityksellistä palkkatyötä
- Sote-työntekijät saavat itselleen uusia näkökulmia, työkavereita ja rikkaan, monimuotoisen työyhteisön
- Organisaatiot hyötyvät kokemusasiantuntijuuden muodostuessa luontevaksi osaksi palveluiden yhteiskehittämistä
TOIMINTAMALLIN KÄYTTÖÖNOTOSTA
- Johdon sitoutuminen on keskeistä uuden toimintamallin sekä ajattelumallin (topipumisorintaatio) käyttöönotossa
- Käyttöönotto edellyttää sisäistä viestintää ja sparrausta SEKÄ usein muutosta toimintatavoissa ja toimintaan liittyvien henkilöiden ajattelussa -> tähän panostaminen sekä ajan käyttäminen
-Muutoksen mahdollistaminen ja tukeminen on tärkeää, jotta käyttöönotettava toiminto tuottaa toivottua hyötyä -> esim. prosessi uusi innostava työtapa organisaation jatkuvassa kehittämistyössä
- Prosessin ja sen avulla kehitettyjen toimintamallin käyttöönottovaiheessa on hyvä tehdä prosessin ja mallien käyttöä edistävien tekijöiden sekä mahdollisten esteiden ja riskien tunnistamista -> "mahdollisuudet ja uhat"
- Kokeilevan kehittämisen prosessit vaativat fasilitointiresurssia ja- osaamista -> tämän huomioiminen
LEVITTÄMISVAIHE
- Tavoitteena on saada käyttäjälähtöisen kokeilevan kehittämisen prosessi sekä sen avulla syntyneet toimintamallit käyttöön mahdollisimman laajalti organisaatiossa
- Levittämisvaiheessa itse prosessia sekä sen avulla kehitettyjä ja mallinnettuja toimintamalleja esitellään eri keinoin, levittämisvaiheen toimia voivat olla esim. viestintä, (mini)seminaarit ja esitykset, kahdenväliset suhteet jne.
-> Viesti monikanavaisesti prosessin sekä käyttäjälähtöisten toimintamallien kehittämisestä ja käyttöönotosta organisaatiossasi. Käytä viestinnän tukena toiminnallisia kuvia ihmisistä.
-> Viesti eri toimintamallin hyötyjä palvelunkäyttäjille, ammattilaisille ja organisaatiolle
Arvioinnin tuloksia/ Positiivisen mielenterveyden vahvistuminen:
Hankkeen aikana on 30 hlöä käyttänyt 14-kohtaista Positiivisen mielenterveyden mittaristoa. 67 % kyselyn täyttäneistä koki positiivisen mielenterveyden vahvistuneen. Joten tämän ko. mittariston käytöstä saadun tiedon perusteella ja ko. otannalla (N=30) tarkasteltuna voidaan siis todeta, että hankkeen toimintaan/prosessiin osallistuminen on vahvistanut kohderyhmän positiivista mielenterveyttä.
Lisäksi Positiivisen mt:n mittaristoa täydentäen on vuoden 2020 asiakaskokemuskyselystä poimittavissa väittämiä positiivisen mt:n vahvistumiseen liittyen:
-80 % vastaajia oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, että he ovat saanut onnistumisen kokemuksia hankkeessa
-74 % oli täysin tai osittain samaa mieltä siitä, toimintaan osallistuminen on muuttanut käsitystä itsestä positiivisempaan suuntaan ja se on lisännyt heidän hyvinvointiaan.
Hankkeessa teetetyn sidosryhmäkyselyn (N = 19) kautta on myös selkeästi osoitettavissa, että positiivisen mielenterveyden vahvistaminen mahdollistuu hankkeessa tapahtuvan yhteiskehittämisen kautta 100-prosenttisesti hyvin tai melko hyvin (ka. 3,94 asteikolla 1-4).
Arvioinnin tuloksia/ toimintakulttuurin muutos sekä uusien toimintamallien syntyminen ja käyttöönotto:
Hankkeessa teetetyn sidosryhmäkyselyn (N = 19) kautta on osoitettavissa, että toiminta/prosessi on vahvistanut yhteiskehittämistä mukana olleiden organisaatioiden edustajien näkökulmasta; täysin tai jokseenkin samaa mieltä oltiin 68 %: sesti (ka. 3,67).
Kun puolestaan kysyttiin, että onko toiminta/prosessi vahvistanut käyttäjälähtöisyyttä organisaatiossanne, niin täysin tai jokseenkin samaa mieltä oli 68 % (ka. 3,67).
Ja kun kysyttiin, että onko toiminta vahvistanut kokemusasiantuntijuutta ja toipumisorientaatiota organisaatiossanne, oli täysin tai jokseenkin-prosentit sekä keskiarvot ensimmäiseen 73 % (ka. 3,60) ja
jälkimmäiseen 62 % (ka. 3,33).
Lisäksi toiminnan tuloksellisuutta vahvistavat hyvin sidosryhmäkyselyn (N = 19)
kaksi väittämää;
- 95% (ka. 3,82) oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että ammattilaiset saavat hankkeesta uusia positiivista mt: tä vahvistavia menetelmiä ja käytäntöjä työhönsä.
-78 % vastaajista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä, että (hankkeen) toiminnan avulla omaan organisaatioon on syntynyt uusia toimintoja ja/tai palveluja
VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!
Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.