Toiminta sijoittuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden palvelukokonaisuuteen, johon kuuluvat perhekeskuspalvelut ja lapsiperheiden erityispalvelut. Lapsiperheiden palvelujen asiakkaille pyritään luomaan riittävät palvelu- ja tukiverkostot ensisijaisesti hyvinvointialueen omina palveluina. Työtä tehdään moniammatillisesti muiden Varhan palveluiden kanssa sekä kuntien, kolmannen sektorin ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. Lapsiperheiden erityispalveluissa järjestetään lakisääteisiä sosiaalipalveluita, jotka edistävät ja ylläpitävät lasten, nuorten ja perheiden toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta ja osallisuutta. Lapsiperheiden erityispalvelut sisältävät sosiaalihuoltolain mukaisen lapsiperhesosiaalityön ja lastensuojelun avohuollon sekä keskitettyjen palvelujen osalta sijais- ja jälkihuollon, laitospalvelut, perheoikeudelliset palvelut sekä keskitetyt psykologien ja perheterapeuttien palvelut. Kehittämistyö kohdistuu Varsinais-Suomen hyvinvointialueen omiin lastensuojelulaitoksiin.
Nuorten mielenterveyskuormitus on lisääntynyt, ja päihteiden käyttö yleistyy. Covid19-pandemia jätti suuren jäljen Varsinais-Suomen sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Palvelutarveanalyysin mukaan vaikutukset kohdistuvat erityisesti sellaisiin asiakasryhmiin, joiden palveluvajaus oli merkittävä jo ennen pandemian alkua. Tällaisia ryhmiä ovat muun muassa: lapset ja nuoret tai heidän perheensä, jotka kärsivät yksinäisyydestä, syrjäytymisestä, joilla on tunnistettuja tai vielä tunnistamattomia mielenterveys- ja/tai päihdeongelmia. Pandemia heikensi lasten ja nuorten palveluja, lisäsi mielenterveys- ja päihdeongelmia sekä kasvatti palveluiden kysyntää. Hyvinvointialueuudistuksen myötä myös organisaatiot palveluineen ovat murrostilassa vaikuttaen resursseihin ja palvelutarjontaan.
Valviran ja aluehallintovirastojen havaintojen mukaan lasten ja nuorten pääsy mielenterveys- ja päihdepalveluihin on vaikeutunut, eivätkä palvelut toteudu lain edellyttämällä tavalla. Lastensuojelun Keskusliitto korostaa, että lastensuojelu ei voi korvata puutteellisia mielenterveyspalveluita. Heidän mukaansa joka toinen 13–17-vuotiaista sijoitetuista lapsista on nuorisopsykiatrian asiakas.
Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on todennut, että lasten mielenterveyshäiriöiden hoitovastuu perustasolla on epäselvä, mikä vaikeuttaa palvelujen saatavuutta. Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) raportissa vuodelta 2024 todetaan, että nuorille kohdennetut päihdepalvelut ovat puutteellisia, ja palveluiden saatavuudessa on alueellisia eroja.
Toimintamallin referenssinä toimii muun muassa Tuki oikeasta paikasta (TOP) -hanke, jonka kehittämistyön tavoitteena oli oikea-aikaiset ja oikein kohdennetut päihdepalvelut lastensuojeluprosessin eri vaiheisiin. Hankkeen aikana kehitettiin esimerkiksi nuorten päihdekartoitusmalli päihteidenkäytön tunnistamiseen sekä vertaisryhmätoimintaa. Hankkeessa kehitettiin myös jalkautuvan tuen malli lastensuojeluun sekä lastensuojeluyksiköihin pohjautuen havaintoon siitä, että sijoitetut nuoret sitoutuvat huonosti lastensuojelulaitoksen ulkopuolella tarjottaviin päihde- ja mielenterveyspalveluihin. Myös Varsinais-Suomessa TULSOTE-hankkeen puitteissa panostettiin lasten ja nuorten matalan kynnyksen mielenterveys- ja päihdepalvelujen kehittämiseen. Tavoitteena oli parantaa hoidon, palvelujen sekä kuntoutuksen saavutettavuutta, saatavuutta ja jatkuvuutta huomioiden asiakasnäkökulman sekä perheet.
Lapsen tai nuoren päihde- ja mielenterveyshaasteet johtavat usein siihen, että sijaishuoltopaikkaa joudutaan muuttamaan riittävän vahvan tuen saamiseksi. Jotta kuormittavia ja kalliita siirtoja voitaisiin vähentää, on tärkeää vahvistaa lastensuojelulaitospalveluiden päihde- ja mielenterveysosaamista. Varhaisen puuttumisen ja oikea-aikaisen sekä riittävän tuen avulla voidaan ehkäistä ongelmien kasvua ja tukea nuorten hyvinvointia omassa sijaishuoltopaikassa.
Valtiontalouden tarkastusviraston raportissa 15/2024 todetaan, että lastensuojelun asiakkaista suuri osa tarvitsee mielenterveys- ja/tai päihdepalveluja, mutta nämä palvelut eivät ole aina riittävästi saatavilla tai eivät tavoita nuoria ajoissa. Lastensuojelun ja terveydenhuollon palvelut toimivat liian erillään, vaikka monella nuorella on samanaikaisia tuen tarpeita molemmilta sektoreilta.
Lisäksi palvelujärjestelmässä lastensuojelun piirissä olevien nuorten on todettu jäävän vaille tarvittavia mielenterveys- tai päihdepalveluja.
Mielenterveys- ja päihdepalvelujen sekä lastensuojelun välinen yhteistyö on usein puutteellista tai epäselvästi organisoitua, mikä vaikeuttaa nuoren hoitoa. Esimerkiksi useilla hyvinvointialueilla nuorten hoitoon pääsy erikoissairaanhoitoon on vaikeaa. Tästä syystä sijaishuoltoon tulee paljon nuoria, jotka tarvitsisivat ensisijaisesti riittäviä mielenterveys- ja päihdepalveluita. Vaikka sosiaalihuollon tehtävänä ei ole hoitaa, joutuvat lastensuojelulaitokset kantamaan vastuuta nuoren hoidosta ilman riittäviä tukipalveluita tai osaamista päihteidenkäytön ja/tai psyykkisten ongelmien hallintaan.
Tunnistetut tarpeet myös Varhan sijaishuollon laitospalveluissa liittyvät pitkälti nuorten mielenterveys- ja päihdeongelmiin. Tukea kaivataan niin koulutusten kuin palveluiden sekä konsultaation muodossa. Tietoa tarpeista on koottu keräämällä tietoa lastensuojelun ammattilaisilta. Tietoa kehittämistyön tueksi on kerätty osaamis- ja koulutustarvekyselyillä sekä ryhmähaastatteluiden avulla. Tietoa on kerätty myös yhteistyössä eri sidosryhmiltä, kuten Varhan lasten, nuorten ja perheiden palveluista sekä muilta sosiaali- ja terveyspalveluiden ammattilaisilta.
Päihde- ja mielenterveystyön osaamisen vahvistaminen on edellytys sille, että lapset ja nuoret voivat saada oikea-aikaista ja riittävää tukea omassa sijaishuoltopaikassaan. Lastenkodit tarvitsevat kuitenkin tuekseen hyvinvointialueen omia mielenterveys- ja päihdepalveluita sekä tukea nuorten haastavissa tilanteissa.
Kohderyhmänä ovat lastenkotien työntekijät sekä sijoitetut lapset ja nuoret. Heitä on osallistettu kehittämiseen mukaan erilaisin kyselyin sekä haastatteluin. Lisäksi palautetta on kerätty työntekijöiltä niin koulutusten aikana kuin niiden jälkeenkin.
