Alaikäisten päihdehoidon kehittäminen Varsinais-Suomen hva (RRP, P4,I1)
Alaikäisten päihdehoidon kehittäminen Varsinais-Suomen hva (RRP, P4,I1)
Alaikäisten päihdehoidon kehittämisessä kuvataan päihdehoidon toteutuminen varhaisesta puuttumisesta päihdehoidon interventioiden toteuttamiseen. Lisäksi määritellään ammattilaisten työnjako prosessissa ja tuen ja hoidon palvelusisällöt.
Toimintamallin nimi
Alaikäisten päihdehoidon kehittämisessä kuvataan päihdehoidon toteutuminen varhaisesta puuttumisesta päihdehoidon interventioiden toteuttamiseen. Lisäksi määritellään ammattilaisten työnjako prosessissa ja tuen ja hoidon palvelusisällöt.
Kuva
Kuvateksti
Kestävän kasvun ohjelman rahoitus tulee EU:n kertaluonteisesta elpymisvälineestä (Next Generation EU).Kuva
Kuvateksti
Alaikäisen päihdehoidon porrastus ja palveluketjuAlaikäisten päihdehoidon palveluketjun kehittämisen pääpaino on ollut lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluiden psykiatristen sairaanhoitajien päihdeosaamisen vahvistamissa sekä päihdehoidon prosessien selkeyttämisessä.
Palveluketjussa on pyritty korostamaan monitoimijaisen verkoston ja perheen osallisuuden tärkeyttä oikea-aikaisen ja oikein kohdennetun tuen ja hoidon saavuttamiseksi. Alaikästen päihdehoidon kohdalla yhteistyö ja eri ammattilaisten roolien selkeyttäminen sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoiden välillä on erittäin tärkeää.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella alaikäisten päihdehoidon palvelut riittämättömiä tai toimimattomia. Lasten ja nuorten päihde- ja mielenterveyspalvelut eivät pysty vastaamaan kasvamaan palvelujen tarpeeseen.
Nuorten päihteidenkäyttö on lisääntynyt ja ongelmat ovat monitahoisempia ja haastavampia. Peruspalvelujen riittämättömyyden vuoksi ongelmat kriisiytyvät ja tämä lisää raskaimpien palvelujen, kuten erikoissairaanhoidon ja lastensuojelun palvelujen tarvetta.
Alaikäisten päihdehoidon palveluketjun kehittäminen jatkaa Tuki ja hoitopolku päihteitä kokeileville ja käyttäville nuorille perhekeskuspalveluissa. Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Sujuvat palvelut-valmennus (RRP, P4, I1) vuonna 2024 aikana tehtyä kehittämistä.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa tehdään osin päällekäistä työtä, palvelut ja tehtävät ovat osin määrittelemättä. Lasten ja nuorten palveluissa ei huomioida riittävästi koko perheen tilannetta.
Kehittämistyön keskiössä on ollut selkeyttää perustasolla erityisesti päihdepalveluiden järjestämistä varhaisessa vaiheessa ja samalla tiivistää yhteistyötä sosiaali- ja terveyshuollon välistä yhteistyötä, jotta lapsi/nuori ja perhe saa oikea-aikaisesti tukea ja apua päihdeongelmaan.
Palveluketjun lisäksi kehittämisessä on luotu alaikäisten päihdehoidon porrasteinen malli. Porrastettu malli varmistaa, että apu kohdentuu oikea-aikaisesti ja oikeatasoisesti kevyemmistä omahoidoista aina pidempiin lyhytintervetioihin.
Kehittäminen kohdistuu alaikäisten sekä heidän perheidensä kanssa työskentelevien ammattilaisten päihdetyön osaamisen vahvistamiseen. Mukana on perhekeskuksen, asiakasohjaus Soidun ja lapsiperheiden erityispalveluiden ammattilaisia. Välillisesti kehittäminen kohdistuu suoraan lapsiin, nuoriin ja heidän perheisiinsä, koska osaamisen vahvistamisella sekä palveluketjua selkeyttämällä perheet saavat oikea-aikaista tukea ja hoitoa psykososiaalisiin ongelmiin.
Asiakasymmärrystä on kehitetty:
- kyselyllä koulu- ja opiskeluhuollon terveydenhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien sekä perusterveydenhuollon lääkäreiden päihdehoidon menetelmäosaamisesta ja -käytöstä.
- Perhekeskuksen koulu-ja opiskehuollon terveydenhoitajien, psykiatristen sairaanhoitajien sekä asiakasohjaus Soihdun ja lapsiperheiden erityispalveluiden ammattilaisten näkemyksillä palveluketjusta, päihdehoidon rooleista sekä hoidon porrastuksesta.
Palveluketjun juurruttaminen edellyttää selkeitä malleja ja rooleja siitä, kuka tekee, mitä tekee ja miten yhteistyö varmistetaan.
Päihteiden puheeksi otto, tunnistaminen ja hoidon ohjaus kuuluvat koulu- ja opiskeluterveydenhuollon ja opiskeluhuollon työtehtäviin, mutta intervention toteuttaminen suunnitelmallisesti edellyttää erillistä resurssia ja osaamista. Varsinais-Suomen hyvinvointialuella keskistetyissä perhekeskuspalveluissa toimii lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut, joissa työskentelee psykiatrisia. Heidän tehtävänkuvaan kuuluu perustason mielenterveys- ja päihdepalvelut lapsille ja nuorille. Aiemmin pääpaino on ollut enemmän mielenterveyden haasteissa, mutta tämän kehittämisen myötä psykiatristen sairaanhoitajien päihdehoidon osaamista on vahvistettu ja päihdehoidon prosessia selkeytetty.
Mikäli perustason tuki ei riitä, tulee hva:lla miettiä jatkohoito ja hoitoon ohjaaminen, jotta hoidon porrasteisuus on toimivaa.
Moniammatillinen yhteistyö edellyttää, että palveluketju on tiedossa, yhteistyömuodoista on sovittu ja tiedonkulku varmistetaan yhdessä nuoren ja perheen kanssa ja luvat ovat kunnossa tiedonvaihtoon.
Palveluketju laadittu Varsinais-Suomen hyvinvointialueelle, mutta alueellisesti on vielä variaatiota palveluketjun käytännön toteuttamisesta.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueella ei ole aiemmin ollut koko hyvinvointialueen tasoista alaikäisten päihdehoidon palveluketjua, joten kehitetty palveluketju tuo odotettua yhtenäisyyttä, saavutettavuutta ja sujuvuutta palveluihin.