Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation palvelupolku

Luotu 23.09.2024
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation palvelupolku

Tiivistelmä

Palvelupolku kuvaa Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation LANUPE-teeman hankkeille annettavan tuen. Tuki jakaantuu eri vaiheisiin: ennen hakua, hakuvaihe, rahoitusneuvotteluvaihe, hankkeiden toteutusvaihe ja hankkeiden päätösvaihe. Seuraavassa kuviossa on kuvattu kaikkien vaiheiden tuki.

Koordinaatio on saanut runsaasti myönteistä palautetta niin kasvokkaisissa kohtaamisissa kuin kerätyssä kirjallisessa palautteessa. Hakuvaiheiden jokaisesta tukimuodosta on kerätty palaute niihin osallistuneilta toimijoilta. Palaute on valtaosin ollut hyvää tai kiittävää. Lisäksi käynnissä olevilta hankkeilta on kerätty tilaisuuskohtaiset palautteet. Palaute on ollut pääasiassa hyvää tai kiittävää. Saatua palautetta on käsitelty koordinaation kehittämispäivissä ja sitä on hyödynnetty koordinaation työn kehittämisessä. 

Ensimmäisellä hankekaudella 1.4.2023-30.6.2025 on toteutettu yhteensä 24 hakuvalmennusta tai työpajaa, ja 6 muuta koulutusta tai työpajaa. Lisäksi on ollut hankekohtaisia sparrauksia niin valtakunnallisille kuin alueellisille hankkeille.

Rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden tuki on toteutettu hankeryhmissä ja läpileikkaavien teemojen kautta. Koordinaatio on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti ja sen toiminta jatkuu 1.7.2025-31.12.2028 välisen ajan. Pidemmällä aikavälillä koordinaatiohanke vaikuttaa myönteisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Koordinaatiohankkeen avulla vahvistetaan kansallisen lapsistrategian, valtakunnallisen varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotyön ja -politiikan strategioiden mukaisia toimintoja ja näiden toimien avulla saadaan myönteisiä vaikutuksia hankkeiden kohderyhmiin ja lopullisiin hyödynsaajiin.

Kohderyhmä

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation (LANUPE) toiminta keskittyy osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukeen ja koordinoimiseen Euroopan sosiaalirahastotyössä osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelmaa. Koordinaatio on ratkaisemassa ja tukemassa seuraavia tehtäviä: 

  • Tukee (välittäviä viranomaisia) osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvoa erityisesti kehittävien hankkeiden hakujen laadukkaassa järjestämisessä. Lisää projektitoteuttajien ja viranomaisten yhdenvertaisuus- ja tasa-arvotietoisuutta ja -asiantuntemusta sekä kehittää tulosten arviointitaitoja.
  • Fasilitoi eritystavoitteen 4.3. (yhdenvertaiseen osallisuuteen) hankkeiden yhteistyötä, kokoaa ja levittää parhaita käytäntöjä ko. hankkeiden käyttöön ja yleisemmin yhteiskunnassa.
  • Tuottaa tietoa osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon edistämisen teemoista, seuraa valtakunnallista sekä kansainvälistä teemoista käytävää keskustelua ja välittää sitä hankkeiden kehittämistyön tueksi. Järjestää koulutus- ja vaikuttajatilaisuuksia.
  • Kehittää osallisuuden, yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon mittareita ja arviointimenetelmiä.  Tukee sukupuolten tasa-arvoon liittyvien ohjelmakauden tavoitteiden ja valtavirtaistamisen seurantaa ja raportointia.
  • Tukee ohjelmatoimijoita osallisuuteen, yhdenvertaisuuteen ja sukupuolten tasa-arvoon liittyvässä viestinnässä.
  • Varmistaa aiempien ohjelmakausien koordinaatiohankkeiden tulosten hyödyntämistä ja jatkaa niiden kehittämistä (Sokra, Solmu, Osuma, Valtava).
     
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation päätavoitteena on tukea Uudistuva ja osaava Suomi 2021 - 2027 -ohjelman valtakunnallisen teeman Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta toimeenpanoa ja toimijoita osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomioimiseen osana laadukasta ohjelmatyötä. Koordinaatio- ja tukitoimilla varmistetaan teemojen valtavirtaistamista, juurruttamista ja hyödyntämistä niin kansallisesti kuin alueilla ja kunnissa. 

Toiminnan viitekehyksen muodostavat Euroopan komission toukokuussa 2020 antamat maakohtaiset suositukset sekä hallitusohjelman teemat. Maakohtaisissa suosituksissa sosiaalinen oikeudenmukaisuus on yksi kilpailukykyisen kestävyyden neljästä painopisteestä. Euroopan unionin neuvosto suositti 5.6.2019 Suomea vahvistamaan aktiivista osallisuutta sekä 20.5.2020 toteuttamaan toimia, joilla se parantaa sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuutta. Hallitusohjelman mukaisesti edistetään lasten ja nuorten osallisuutta, tuetaan perheitä, edistetään nuorisotakuuta ja sukupuolten tasa-arvoa sekä vähennetään köyhyyttä ja osattomuutta ottamalla entistä paremmin huomioon huono-osaisuuden riskitekijät ja ylisukupolvisuus.

EU:n strategioista esitetyillä painopisteillä on vahva yhteys eurooppalaiseen lapsitakuuseen (European Child Guarantee), nuorisotakuuseen ja EU:n lasten oikeuksien strategiaan. Teema kytkeytyy myös Suomen kansallisen lapsistrategian toimeenpanoon. Valtakunnallinen nuorisotyön ja -politiikan ohjelma (VANUPO) edistää nuorten kasvu- ja elinoloja hallituskauden aikana. Sen pääteemoja ovat nuorten syrjäytymisen ehkäisy sekä merkityksellisen elämän, turvallisuuden ja osallisuuden vahvistaminen.

Valtakunnallisella toiminnalla edistetään lapsistrategian toimeenpanoa sekä sosiaali- ja terveydenhuollon, nuorisotakuun, koulutuksen ja lapsi-, nuoriso- ja perhepalvelujen uudistamista. Kehitetään tukimuotoja ja hyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään ja vakiinnutetaan kansallisesti ja alueellisesti lasten, nuorten ja perheiden pärjäävyyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Valtakunnallinen teema kuuluu osana ”Osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tuki ja koordinaatio Euroopan sosiaalirahastotyössä 2021-2027” –valtakunnalliseen koordinaatiohankkeeseen.

Hyödynsaajia ovat lapset, nuoret ja perheet. Pitkällä aikajänteellä koordinaatiohanke vaikuttaa myönteisesti lasten, nuorten ja perheiden elämään; heidän yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo vahvistuu ja hyvinvointi lisääntyy.

Kohderyhmänä on lasten, nuorten ja perheiden parissa toimivat ammattilaiset ja muut toimijat. Koordinaatiohanke lisää kohderyhmän osaamista ja tietämystä osallisuuden yhdenvertaisuuden ja sukupuolten tasa-arvon teemoista.

Rahoitetut hankkeet operoivat opetus- ja kulttuuriministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön toimialalla. Hankkeet saavat kehittämisverkoston niin haku- kuin toteutusvaiheessa. Hankkeet saavat tukea vaikuttavuuden arviointiin soveltuvien työkalujen käytössä ja kehittämisessä erityisesti lasten ja nuorten osallisuuden, tasa-arvoisuuden ja yhdenvertaisuuden huomioimiseksi. 

Viranomaisten (valtionhallinto, hyvinvointialueet ja kunnat) tiedonsaanti lisääntyy rahoitettujen hankkeiden hyvistä käytännöistä, onnistumisista ja vaikutuksista.

Koordinaatio tukee  ESR+ -hankkeita, jotka ovat saaneet rahoituksen valtakunnallisesta Lasten, nuorten ja perheiden palveluiden kehittäminen ja hyvinvoinnin edistäminen kohti yhdenvertaisuutta -teemasta. Teema on valmisteltu sosiaali- ja terveysministeriön sekä opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla. Rahoittavana viranomaisena toimii Kakkois-Suomen elinvoimakeskus. Rahoitusta voivat hakea julkisoikeudelliset yhteisöt sekä yksityisoikeudelliset oikeushenkilöt, joita ovat mm. erilaiset yhteisöt, yritykset, järjestöt, kunnat, oppilaitokset ja hyvinvointialueet (ei työryhmät, toiminimet tai yksityishenkilöt). 

Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation vaikutusketju
Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation vaikutusketju
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Koordinaatiohanke tuo näkyviin rahoitettavien hankkeiden parhaat puolet, onnistumiset ja huomioitavat näkökulmat. Koordinaatio mahdollistaa laajan yleisön, seuraavien hankkeiden ja rahoittajien hyödyn tehdystä työstä. Lisäksi koordinaatio lisää rahoitettavien hankkeiden tiedonvaihtoa sekä tietoa näiden hankkeiden vaikuttavuudesta. Koordinaatio osaltaan varmistaa kansallisen lapsistrategian sisältöjen ja periaatteiden toteutumisen myös rahoitettujen hankkeiden toteuttamisessa. Lisäksi koordinaatio tukee rahoitettavia hankkeita kansainvälisen tiedon ja osaamisen hyödyntämisessä ja lisää opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalan kehittämishankkeiden ja ESR-hankkeiden yhteistyötä.   

Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin

Koordinaation toimintaa seurataan ja arvioidaan sekä määrällisesti että laadullisesti. Määrällisesti seurataan toteutettujen hakutyöpajojen, koulutusten, sparrausten Erätauko-keskustelujen ja muiden tilaisuuksien osallistujamääriä. Samoin verkkosivujen, uutiskirjeiden, blogien, uutisten, tiedotteiden, julkaisujen, raporttien ja artikkelien tavoitettavuuslukuja. Lisäksi seurataan teemaan tulleita rahoitushakemuksia ja rahoitettuja hankkeita.  

Laadullisia seurannan tapoja on hankkeiden palaute heille kahdennetusta tuesta ja viestinnästä, hankkeiden toiminnan seuranta (mm. ohjausryhmätyöskentely ja horisontaalisten periaatteiden toteutuminen) ja tulosten analysoinnin kautta.

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Koska Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation (LANUPE) toiminta keskittyy osallisuuden, sukupuolten tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tukeen ja koordinoimiseen, tarvitaan henkilöstöresurssia ja -osaamista näistä teemoista. Lisäksi tarvitaan osaamista arvionnista ja seurannasta sekä verkostotyöskentelyn fasilitoinnista ja koordinoinnista.   .

Toimintamallin ydinsisältö

Palvelupolku kuvaa Lasten, nuorten ja perheiden osallisuuden koordinaation LANUPE-teeman hankkeille annettavan tuen. Tuki jakaantuu eri vaiheisiin: ennen hakua, hakuvaihe, rahoitusneuvotteluvaihe, hankkeiden toteutusvaihe ja hankkeiden päätösvaihe. Seuraavassa kuviossa on kuvattu kaikkien vaiheiden tuki.
 

Toimintamallin aikaansaama muutos

Kohdassa muutoksen mittaaminen on kuvattu laadulliset ja määrälliset mittaamisen tavat. Arvioinnin tulokset tiivistetään hankkeen edetessä. Kaikista tilaisuuksista, koulutuksista, työpajoista ja sparrauksista on kerätty osallistujien palaute. 

Vuoden 2024 järjestetyistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 5,2 (224 osallistujaa).

Vuoden 2025 järjestetyistä ei hakuvaiheen tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,5 (118 osallistujaa).

Vuoden 2025 järjestetyistä STM-haluun liittyvistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,9 (155 osallistujaa).

Vuoden 2025 järjestetyistä OKM-haluun liittyvistä tilaisuuksista asteikolla 1-6 saadun palautteen keskiarvo oli 4,9 (190 osallistujaa).

Hankekohtaisia sparrauksia 2025 toteutettiin käynnissä oleville valtakunnallisille hankkeille 29 kappaletta ja alueellisille hankkeille 9 kappaletta. Palautetta annettiin 16 sparrauksesta. Vastausprosentti oli 55. Sparrauksiin osallistuneita pyydettiin arvioimaan asteikolla 1 – 6  saamaansa sparraustukea kysymyksellä ”auttoiko sparrauksessa annettu tuki kehittämishankkeen suunnittelussa?”. Vastausten keskiarvoksi saatiin 5,1.

Ensimmäisen rahoitushaussa rahoitetuille hankkeille toteutettiin palvelujen laatu -kysely ensimmäisen kerran maaliskuussa 2025 ja toisen kerran maaliskuussa 2026. Kysely lähetettiin kaikille hankkeiden työntekijöille (ensimmäiseen kyselyyn vastasi 32 henkilöä, toiseen 30). Kyselyssä hankkeissa työskenteleviä pyydettiin vastaamaan kysymykseen ”Miten mielestäsi asiakkaillenne tarjottavat palvelut ovat kehittyneet sinä aikana, kun niitä on kehitetty ESR-hankkeen toimenpitein?” kehittämiskohteiden mukaan asteikolla 1-6 (1 ei lainkaan, 2 vähän, 3 kohtalaisesti, 4 melko hyvin, 5 hyvin, 6 erittäin hyvin). Rahoittajan asettaman palvelun laatu –indikaattorin tavoitteena on vastausten keskiarvoluku 4,5.

Kysymys esitettiin kehittämiskohteittain. Seuraavassa kuviossa on esitetty vastausten keskiarvot molemmilta kyselykerroilta:

Osallisuus ja yhteiskehittäminen 4,3 (2025) 5,2 (2026)

Yhdenvertaisuus ja sukupuolten tasa-arvo 4,2 (2025) 4,8 (2026)

Arviointi ja seuranta 4,0 (2025) 4,8 (2026)

Verkostoituminen 4,9 (2025) 5,3 (2026)

Viestintä 4,2 (2025) 4,8 (2026)

Vaikuttaminen ei kysytty (2025) 6,0 (2026)

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Koordinaatio on saanut runsaasti myönteistä palautetta niin kasvokkaisissa kohtaamisissa kuin kerätyssä kirjallisessa palautteessa. Hakuvaiheiden jokaisesta tukimuodosta on kerätty palaute niihin osallistuneilta toimijoilta. Palaute on valtaosin ollut hyvää tai kiittävää. Lisäksi käynnissä olevilta hankkeilta on kerätty tilaisuuskohtaiset palautteet. Palaute on ollut pääasiassa hyvää tai kiittävää. Saatua palautetta on käsitelty koordinaation kehittämispäivissä ja sitä on hyödynnetty koordinaation työn kehittämisessä. 

Ensimmäisellä hankekaudella 1.4.2023-30.6.2025 on toteutettu yhteensä 24 hakuvalmennusta tai työpajaa, ja 6 muuta koulutusta tai työpajaa. Lisäksi on ollut hankekohtaisia sparrauksia niin valtakunnallisille kuin alueellisille hankkeille.

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Rahoitettujen valtakunnallisten hankkeiden tuki on toteutettu hankeryhmissä ja läpileikkaavien teemojen kautta. Koordinaatio on edennyt hankesuunnitelman mukaisesti ja sen toiminta jatkuu 1.7.2025-31.12.2028 välisen ajan. Pidemmällä aikavälillä koordinaatiohanke vaikuttaa myönteisesti lasten, nuorten ja lapsiperheiden elämään. Koordinaatiohankkeen avulla vahvistetaan kansallisen lapsistrategian, valtakunnallisen varhaiskasvatuksen ja esi- ja perusopetuksen sekä nuorisotyön ja -politiikan strategioiden mukaisia toimintoja ja näiden toimien avulla saadaan myönteisiä vaikutuksia hankkeiden kohderyhmiin ja lopullisiin hyödynsaajiin.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Koordinaatio tukee hankkeita kustannusvaikutusten arvioinnissa vuoden 2027 aikana toteutetaan vanhemmuuden tuen -hankkeiden kustannushyötyjen arviointi ja tulokset tullaan jakamaan niiden valmistumisen jälkeen.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Kyllä
Lisätietoa toimintamallin siirrettävyydestä

Muut koordinaatiot voivat hyödyntää tuotoksia, erityisesti hankkeille rakennettua palvelupolkua.

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
SOS-Lapsikyläsäätiö
Toimiala
Ennaltaehkäisy & hyvinvoinnin edistäminen
Toimintaympäristö
SOS-Lapsikylä, Nuorten Akatemia ja Opetushallitus
Toimintamallin tyyppi
Prosessi
Toimintamallin alkuperä
Alkuperäinen (omaan tarpeeseen kehitetty)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Euroopan Sosiaalirahasto (ESR)