Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Kestävän kasvun Satakunta -hankkeessa laaditun kokonaiskuvan perusteella koronapandemia näkyy kaikenikäisissä asiakasryhmissä vaikeutuneena tilanteena. Ongelmat ovat pitkittyneet ja monimutkaistuneet, palveluihin pääsy on heikentynyt ja kynnys hakea palveluita on kasvanut. Lasten ja nuorten ahdistuneisuus on lisääntynyt ja ongelmien komplisoituminen on lisännyt palvelutarvetta. Kestävän kasvun Satakunta 2 -hankkeen yhtenä tavoitteena on siirtää palvelutuotannon painopistettä enemmän ennaltaehkäiseviin, varhaisen tuen tai digitaalisten palveluiden suuntaan, jotta raskaampien palveluiden tarve vähenee. Hankkeen investoinnissa 4.2. yhtenä tavoitteena on kehittää ja yhtenäistää elintapaohjauksen toimintamalleja, jotta hyvinvoinnin haasteisiin voidaan vaikuttaa ennaltaehkäisevin ja varhaisen puuttumisen keinoin.
Satakunnan hyvinvointialueelle siirtyi kahdeksan organisaation sote-palvelut, minkä vuoksi palvelujärjestelmää on yhtenäistettävä. Organisaatiomuutoksen myötä palveluketjut eivät ole yhdenmukaisia, eikä ammattilaisten yhteistyö ole kaikkialla toteutunut saumattomasti. Satakunnassa on ennaltaehkäiseviä ja varhaisen tuen palveluita liian vähän ja raskaampia palveluita käytetään runsaasti kaikissa kohderyhmissä. Painopisteen siirtäminen avopalveluihin ja kevyempiin palvelumuotoihin, sekä palvelujen saatavuuden parantaminen ovat keskeisiä maakunnallisia strategisia tavoitteita. Satakunnassa on aiemmin koulutettu HYTE-valmentajia, mutta lasten ja perheiden elintapaohjausta ei ole ollut saatavilla kaikkialla Satakunnassa yhdenmukaisesti, eikä elintapaohjaukseen ohjautumiselle ole ollut yhtenäisiä kriteereitä. Satakunnassa on aiempien Neuvokas perhe -menetelmäkoulutusten myötä vahvaa menetelmäosaamista, mutta menetelmän juurtuminen vaatii lisäksi yhteisesti sovittuja käytäntöjä, menetelmäuskollisuuden tukea ja menetelmän käytön arviointia.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Satakunnan hyvinvointialueen lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamalliin ja hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelutarjotin osana monialaista asiakas- ja palveluohjausta Satakunnan hyvinvointialueella liittyvää kehittämistyötä tehdään THL:n ohjauksessa osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa (RRP) (2023-2025). Kansallisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palvelukonseptin kehittämistyön mukaisesti Satakunnassa tullaan ottamaan käyttöön digitaalinen palvelutarjotin vuoden 2025 aikana. Digitaaliselle palvelutarjottimelle kootaan tiedot alueen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen palveluista.
Asiakkaat
Useat indikaattoritiedot osoittavat, että ennaltaehkäiseviä ja varhaisen puuttumisen keinoja on tarvetta vahvistaa, jotta lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin haasteisiin päästäisiin puuttumaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Tilastojen mukaan Satakunnan lasten ja nuorten elintavat ovat heikentyneet entisestään aiemmista vuosista. Lapsista ja nuorista noin kolmasosa on ylipainoisia (ml. lihavuus), joka on maan korkeinta kaikissa ikäryhmissä. Vähäinen liikkuminen ja ylipaino heijastuvat lasten fyysiseen jaksamiseen. Yli neljäsosa kaikkien luokka-asteiden oppilaista kokee terveydentilansa keskinkertaiseksi tai huonoksi. Vuoden 2022 Move! -mittausten mukaan yli 40 prosentilla 5. ja 8. luokkalaista oli heikko fyysinen toimintakyky ja pojilla fyysinen kunto oli tyttöjä heikompi. Heikko fyysinen toimintakyky muodostaa riskin lasten ja nuorten terveydelle sekä kokonaisvaltaiselle hyvinvoinnille.
Ammattilaiset
Kehittämistyöhön osallistuneet ammattilaiset nostivat esille useita kehittämistarpeita. Keskeisenä esille nousi tarve yhtenäisistä koko alueen kattavista kriteereistä elintapaohjaukseen ohjaamiselle, sekä lasten ja nuorten painopolun käyttämiselle. Myös kirjaamiseen ja tilastointiin toivottiin yhtenäisiä selkeitä ohjeita. Neuvokas perhe -menetelmän monialaiseen käyttöön toivottiin yhtenäisiä tapoja, sekä suunnitelmallisuutta ja koordinointia menetelmän juurruttamiseen. Lisäksi koettiin tarvetta hyödyntää Move! -tuloksia aiempaa enemmän.
Organisaatio
Satakunnan hyvinvointialueen strategian missio "Satavarmaa hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähellä
ihmistä" antaa hyvän suunnan kaikkeen hyvinvointialueella tehtävään HYTE-työhön. Hyvinvointialueen muodostumisen jälkeen on ilmennyt tarve muodostaa yhtenäiset ja tasavertaiset tavat toteuttaa ennaltaehkäisevää ja varhaisen vaiheen elintapaohjausta. Lasten, nuorten ja perheiden palveluissa on aiemmin ollut eriäviä elintapaohjauksen käytäntöjä, joten käytäntöjen yhdenmukaistamisen tarve on ilmeinen.
Yhteiskunta
Yhteiskunnan näkökulmasta sosiaali- ja terveydenhuollossa tulisi panostaa ongelmien nykyistä varhaisempaan tunnistamiseen ja vaikuttavampaan ennaltaehkäisyyn, sekä vahvistaa palvelujen laatua ja kustannusvaikuttavuutta.
Asiakaskohderyhmänä ovat kaikki elintapaohjauksesta hyötyvät lapset, nuoret ja perheet Satakunnassa. Lapset 0-15-vuotiaat.
Ammattilaiskohderyhmänä ovat lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen ja hyvinvoinnin parissa työskentelevät ammattilaiset hyvinvointialueella, kunnissa ja kolmannella sektorilla, sekä palveluita ja toimintaa suunnittelevat ja resursseja määrittelevät henkilöt.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Yksilötason vaikutukset
Satakuntalaisten lapsiperheiden elintavat muuttuvat terveyttä ja hyvinvointia edistävämmäksi. Neuvokas perhe -menetelmän avulla lapsiperheet ottavat aktiivisen roolin oman terveytensä edistämisessä ja perheen vahvuuksien huomioiminen mahdollistuu.
Organisaatiotason vaikutukset
Hyvinvointialueella on yhtenäiset toimintatavat elintapaohjauksen toteuttamiselle. Neuvokas perhe -menetelmäosaaminen ja menetelmän käyttö juurtuu pysyväksi osaksi monialaista yhteistyötä. Palveluiden painopiste siirtyy ennaltaehkäisevään työhön ja varhaisen vaiheen tukeen.
Väestötason vaikutukset
Pitkän aikavälin tavoitteena ylipainoisten ja vähän liikkuvien lasten ja nuorten määrä vähenee. Tämän seurauksena ylipainosta ja liikkumattomuudesta aiheutuvat ongelmat sekä raskaampien palveluiden tarve vähenevät.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
- Ammattilaisten kokemukset lasten, nuorten ja perheiden elintapaohjauksen toimintamallin toimivuudesta ja tehokkuudesta.
- Kohderyhmän tavoittavuus ja asiakasmäärät, sekä toimintamallin toimivuus tilastointikoodeja hyödyntäen.
- Toimintamallin vaatimat resurssit ja alueen mahdollisuudet riittäviin resursseihin.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Elintapaohjauksen toimintamallin ja Neuvokas perhe -menetelmän juurruttaminen edellyttää monitasoista yhteistyötä ja selkeitä käytäntöjä:
Keskeiset tehtävät:
- Kaikkien ammattilaisten (terveydenhoitajat, lääkärit, kuntien liikuntaneuvojat, hyvinvointikoordinaattorit) perehdytys toimintamalliin.
- Yhteiset ohjautumiskriteerit hyvinvointialueella ja henkilökohtaiset kontaktit toimijoiden välillä, mikä madaltaa ohjauksen kynnystä.
- Sopiminen palvelutuotannon kanssa juurrutuskäytännöistä ja vastuutahoista (esim. uusien työntekijöiden perehdytys).
- HYTE-valmentajien säännöllinen koulutus ja osaamisen ylläpito.
- Toimintamallin kirjaaminen alueellisiin hyvinvointi- ja neuvolasuunnitelmiin.
- Juurrutussuunnitelman laatiminen, jossa määritellään yhtenäiset toimintatavat ja seuranta- sekä arviointimittarit.
- Palaute perheiltä, ammattilaisilta ja sidosryhmiltä osana jatkuvaa kehittämistä.
Tarvittavat resurssit:
- Aika ja henkilöstö: HYTE-valmennuksen toteutus itsessään, uusien ammattilaisten perehdytys ja koulutus vaativat työaikaa ja riittävästi osaavaa henkilöstöä. Myös toimintamallin alueellinen koordinaatio vaatii panostusta. Monialainen sitoutuminen toimintamalliin ja yhteistyöhön.
- Osaaminen: Tarvitaan koulutusta ja jatkuvaa osaamisen vahvistamista.
- Rahoitus: Toteutus ja kehittäminen edellyttävät taloudellisia resursseja.
Vakiinnuttamisessa huomioitava:
- Perehdytys ja koulutus ammattilaisille.
- Käytännöistä, yhteydenpidon tavoista ja vastuista sopiminen.
- Toimintamallin sisällyttäminen alueellisiin suunnitelmiin.
- Juurrutussuunnitelman ja mittariston käyttö.
- Jatkuva tuki ja elintapaohjauksen koordinointi
- Seuranta, palaute ja jatkuva kehittäminen.
