Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Lasten fysioterapian digitaalisia palveluja on kehitetty Kymenlaakson hyvinvointialueella Suomen kestävän kasvun hanketuella. Kehittämisellä on vastattu koronavelan aiheuttamaan palvelu-, hoito- ja kuntoutusvelkaan parantamalla palvelujen saatavuutta ja saavutettavuutta lisäämällä vaihtoehtoisia asiointitapoja alueen asukkaille. Kehittäminen on liittynyt osaltaan myös Kymenlaakson hyvinvointialueen tuottavuusohjelmaan sekä Kymenlaakson digitaalisen sotekeskuksen -kehittämiseen.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Perusterveydenhuollon lasten kuntoutuksen fysioterapian palvelut ovat osa perhekeskuksen palveluja. Lasten fysioterapian asiakkaat tulevat palveluun ammattilaisten ohjaamana konsultaatiolla tai lähetteellä.
Kymenlaakson hyvinvointialueen asukkailla etäisyydet palveluun voivat olla pitkiä asuinpaikasta riippuen. Lasten fysioterapian asiakkaiden mahdollisuus etävastaanottoihin vaikuttaa mm. perheiden ajankäytön suunnitteluun ja vähentää siirtymisistä aiheutuvia matkakuluja. Ammattilaisille etätyö tuo joustavuutta palvelun tuottamiseen ja vaihtelua työnkuvaan.
Kymenlaakson hyvinvointialueen lapsiperheille halutaan tarjota lasten fysioterapeutin lähivastaanottojen vaihtoehtona mahdollisuus asiointiin myös etävastaanotoilla. Erilaisilla asiointitavoilla pystytään huomioimaan paremmin palvelun saatavuus ja saavutettavuus kunkin perheen yksilöllisten tarpeiden mukaisesti.
Etävastaanoton kohderyhmänä ovat perusterveydenhuollon lasten fysioterapian 0-15v. lapset, nuoret ja heidän huoltajansa,
- jotka ovat käyneet fysioterapeutin lähivastaanotolla ja joilla on jo kontakti palveluun
- jotka fysioterapeutti arvioi soveltuvan etävastaanotolle ohjaus tai seuranta-asiassa
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Kehittämisen tavoitteena oli kuvata etävastaanoton toimintamalli lasten fysioterapiaan ja ottaa palvelu asteittain pysyväksi palveluvaihtoehdoksi.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Pilotin tavoitteeksi asetettiin 10-20 etävastaanottoa aikavälillä 11-12/24. Asiakaspalautetta tavoiteltiin jokaiselta etävastaanoton asiakkaalta.
Asiakkaiden palautekyselyn pohjana hyödynnettiin Terveyden ja hyvinvointilaitoksen Lasten ja nuorten asiakaspalautteen kansallinen kehittäminen -työpaperia 17/2024 Lasten ja nuorten asiakaspalautteen kansallinen kehittäminen sekä Pelastakaa lapset, lasten osallisuuden edistämisen materialipankin palautelomaketta Kopio: Lasten palautelomake. Kysymyksiä muokattiin kontekstiin sopivaksi.
Lasten palaute etävastaanotosta kysyttiin vastaanoton lopussa fysioterapeutin toimesta. Lapsi sai arvioida kokemuksena emoji vaihtoehtojen avulla. Lisäksi lapsen tuottama avoin palaute kirjattiin ylös. Huoltajille lähetettiin oma palautekysely etävastaanoton lopussa, joka pyydettiin täyttämään heti. Myös nuorille, jotka asioivat etävastaanotolla itsenäisesti, lähetettiin täytettäväksi palautekysely. Lisäksi ammattilaiset kirjasivat ylös yleisellä tasolla havaintonsa etävastaanotolla huomioitavista asioista ennen etävastaanottoa, etävastaanoton aikana ja etävastaanoton jälkeen.
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Uuden palvelun juurtumiseen on tarvittu yhteisesti sovittu toimintamalli ja palvelusta viestiminen niin ammattilaisille kuin asiakkaille. Keskeistä on ollut lähiesihenkilön aktiivinen rooli arjen työssä. Pilotissa mukana olleiden fysioterapeuttien käytännön kokemukset ovat innostaneet ja rohkaisseet myös muita yksikön ammattilaisia hyödyntämän etävastaanoton palvelua työssään.
Toimintamallin päivittämisvastuusta on tärkeä sopia, jotta mahdolliset muutokset kirjataan sovitulla tavalla toimintamallikuvaukseen ja tiedotetaan edelleen kaikille keskeisille sidosryhmille.
