Lapsi mukaan- kysely

Etelä-Savon hyvinvointialueen strategia ohjaa hyvinvointialueen strategista johtamista, poliittista ohjausta ja kehittämistyötä.

Arvot

Arvot kuvaavat merkityksellisyyttä ja tavoiteltavia asioita, jotka ohjaavat toimintaamme.

• YHDENVERTAISUUS – Palvelumme ovat kaikkien lähellä ja tukena.
• VAIKUTTAVUUS – Toimintamme on tarkoituksenmukaista ja vastuullista.
• ASIAKASLÄHTÖISYYS – Palvelemme asiakkaita inhimillisesti ja arvostavasti.
• ROHKEUS – Uudistumme luovasti ja ennakkoluulottomasti.
• TURVALLISUUS – Luomme turvaa asumiseen, työhön ja vapaa-aikaan.

Visio

Visio tiivistää organisaation tavoitteleman tulevaisuudentilan ja päämäärän, joka halutaan saavuttaa. Etelä-Savon hyvinvointialueen visio on:

Paras työpaikka.

Palveluiden suunnannäyttäjä.

Haluttu kumppani.

Laadulliset tavoitteet

Tavoitteet mahdollistavat asetetun vision toteutumisen.

Kestävä ja mahdollistava talous

Ennustettava talous luo kestävyyttä ja toiminnan tehokkuus avaa mahdollisuuksia. Ennustettavuus ja vaikuttavuus vaatii kokonaisvaltaista tiedolla johtamista ja suunnitelmallisuutta. Alueellisen ja kansallisen edunvalvonnan merkitys on suuri.

Sujuvat ja oikea-aikaiset palvelut lähellä

Kokoaan suuremmat asiakaslähtöiset palvelut ja toimivat palvelupolut. Ennaltaehkäisevien ja ihmistä lähellä olevien palveluiden kehittäminen. Asiakaskokemuksen ja asiakastiedon hyödyntäminen. Suomen paras digitaalinen sote-keskus.

Paras ja joustavin työnantaja

Työnantajavetovoima vaatii hyvän johtamisen, osaavia työkavereita sekä molemminpuolista joustavuutta ja ketteryyttä. Työntekijöiden osallistuminen oman ja yhteisen työn kehittämiseen sekä riittävästi hajautetut esihenkilötyön vastuut.

Haluttu ja osallistava kumppani

Palveluiden monituottajaympäristön edelleen kehittäminen. Laaja-alainen verkostoyhteistyö. Hyvinvointialueen asukkaiden osallistumisen ja vaikuttamisen uudet muodot. Yleinen alueellisen hyvinvoinnin edistäminen.

Palvelutarpeenarvioinnissa korostuvat usein  lapsen vanhempien ääni ja tarpeet.  Palvelutarpeenarvioinnissa tulee kuitenkin selvittää lapsen näkökulmasta asioita.   Lapsen kuulluksi tulemista tuleekin  vahvistaa   sekä antaa tilaa hänen  toiveiden kuulemiseen silloin, kun  se on lapselle hyvä hetki tuoda ajatuksiaan esille. Erityisesti sosiaalityössä on  tunnistettu että tätä  lapsen osallisuuden vahvistamista tarvitaan eroperheiden kohdalla, omaishoidossa sekä yleensä eri ikäisten lasten ja nuorten palvelutarpeen määrittelyssä.

Lapsen äänen vahvistaminen ja mukaan ottaminen sekä lapsen osallisuuden vahvistaminen sosiaalihuoltolain mukaisessa palvelutarpeen arvioinnin yhteydessä oli lähtökohta kehitystyölle.