Lapsen hyvinvointi ja osallisuus vanhempien erossa

Luotu 04.08.2022
Lapsen hyvinvointi ja osallisuus vanhempien erossa
Lapsen hyvinvointi ja osallisuus vanhempien erossa

Tiivistelmä

Toimintamalli tuo esille asiat, jotka lapsen ja nuoren osalta tulee huomioida, kun perheessä on tapahtunut ero. Toimintamallissa tarkastellaan lapsen ja nuoren näkökulmasta heidän huomioimista, osallisuutta, kohtaamista ja tukemista erossa ja tuodaan esille toimintatapoja ja keinoja toimia. Toimintamallissa kuvattujen asioiden tulee olla tiedossa ja ne tulee huomioida kaikkien aikuisten, vanhempien, läheisten ja ammattilaisten taholta. Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi erossa.

Lapsen ja nuoren kohtaaminen on aikuisen vastuulla ja kuuluu kaikille aikuisille. Heidän huomioimiseen erossa tarvitaan kiireetöntä ilmapiiriä sekä aitoa läsnäoloa. On muistettava, että lapset ja nuoret ovat yksilöitä ja heidän tarpeensa yksilöllisiä liittyen vanhempien eroon. 

Osallisuuden toteutuminen:

  • Lapsella on tilaa ilmaista omat tunteensa ja mielipiteensä ja kertoa, mikä hänelle on tärkeää
  • Lapsi saa sanoittaa oman kokemuksensa ja saa muodostaa oman erotarinansa
  • Lapsi tiedostaa omat oikeutensa erossa

Tukeminen erossa: 

  • Lapsen tunteille tilan antaminen ja niiden huomioiminen
  • Lapsen auttaminen omien tunteidensa äärellä
  • Aikuisen vastuu omista tunteistaan
  • Tuen mahdollisuuksien tarjoaminen lapselle

Eron käsittelyyn liittyvää materiaalia lapsille, nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille https://ensijaturvakotienliitto.fi/violary/kehittamistyo/kuka-huomaa-mut/

 

 

 

Kohderyhmä

Ammattilaiset
Omaiset
Perheet

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Lapsen hyvinvointi ja osallisuus vanhempien erossa -toimintamalli (650.27 KB)
Toimintamalli

Toimintamallin kuvaus

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Vuosittain noin 30 000 lasta kohtaa vanhempiensa eron (THL). Erotilastot ovat pysyneet suhteellisen samana jo pidempään. Lapsen oikeuksien sopimus ja Lapsen huoltolaki tuovat tarkasteluun lapsen oikeudet vanhempien erotessa. Lapsen kohtaaminen ja huomioiminen erossa vanhempien, läheisten ja ammattilaisten toimesta vahvistavat lapsen hyvinvointia ja osallisuutta sekä lapsen oikeuksien toteutumista. Lapsi saa mahdollisuuden kertoa omista ajatuksistaan ja tunteistaan sekä tarvittavan tuen elämän muutostilanteessa. Lapsi tulee osalliseksi itseään koskeviin asioihin. Tutkimusten mukaan lapsen tukemisella erotilanteissa on suotuisa vaikutus lapsen mielenterveyteen, tunne-elämään ja ihmissuhteisiin. Koko perheen tukeminen puolestaan vähentää ero- ja huoltajuusriitoja.  

Toimintamallin kohderyhmänä ovat vanhempiensa eron kohdanneet lapset ja nuoret. Kuka huomaa mut?-hankkeen kehittäjänuori on ollut mukana kehittämässä toimintamallia. Kehittäjävanhemmat ovat tarkastelleet toimintamallia omasta vanhemmuuden ja lapsen tukemisen näkökulmasta. Ammattilaiset puolestaan omasta roolistaan käsin, sitoutumisen ja käytännön näkökulmasta. 

Toimintamallin kehittämisessä on järjestetty nuorelle omat työpajat, joissa toimintamallia on tarkasteltu. Kehittäjänuori on kirjoittanut kirjeen omasta näkökulmastaan, mikä on ollut tarkastelussa ammattilaisten ja kehittäjävanhempien työpajoissa. Lapsilähtöistä tietoa on myös kerätty lasten erovertaisryhmistä, Nuorten erotyöpajasta, koululuokkien ja päiväkotiryhmien työpajoista sekä varhaiskasvatusikäisten perhekäsityksiä tutkivasta opinnäytetyöstä https://ensijaturvakotienliitto.fi/violary/wpcontent/uploads/sites/31/2021/08/Opinnaytetyo_Hartikainen_Kaipainen.pdf.

Lapsen oikeudet erossa-juliste (622.49 KB)
Lapsen oikeuksien sopimus
Lapsen huoltolaki 190/2019
Toimintamallille asetetut tavoitteet

Lapset ja nuoret tulevat huomatuksi ja kohdatuksi aikuisten taholta aina vanhempien erotilanteissa. Ero on lapsen ja koko perheen elämää koskettava muutostilanne, mikä vaatii yksilöllistä kohtaamista ja tilanteen tarkastelua. 

Lapsen oikeudet ja osallisuus erossa toteutuvat. Lapsi ja lapsen näkökulma tulevat huomioiduksi ja lapsella on mahdollisuus kertoa omista ajatuksistaan, tunteistaan ja mielipiteistään. 

Palveluissa ja toiminnoissa kohdataan ja tarjotaan tarvittavaa tukea lapselle ja koko perheelle aina kun ero on tapahtunut. 

Toimintamallin keskeiset edellytykset

Toimintamallin juurruttaminen:

  • Yhteiskehittäminen perheiden kanssa työskentelevien ammattilaisten kanssa - Sitoutuminen eroauttamisen kehittämiseen jo hankkeen aikana varhaisen tuen työssä
  • Toimintamallin esillä pitäminen palveluissa ja yleisesti sekä infot
  • Toimintamallin linkittäminen osaksi Perhekeskustoimintaa
  • Toimintamalli osana Etelä-Savon perhekeskustoiminnan erokehittäjien toimintaa
  • Toimintamallin näkyvyys Kuka huomaa mut?-hankkeen nettisivustolla ja osana Ensi- ja turvakotien liiton apuaeroon.fi -sivustoa

Resurssit:

  • Toimintamalliin tutustumista ja perehtymistä - Aikaa ja mahdollisuutta perehtyä, henkilöstön sitouttamista
  • Uuden toimintatavan omaksumista ja sitoutumista, jossa lapsi ja nuori erossa tulevat huomatuksi ja kohdatuksi - Oman osaamisen kehittäminen, uusi tapa toimia

 

Lapsen hyvinvointia ja osallisuutta tukevat menetelmät -opas

Toimintamallin ydinsisältö

Toimintamalli tuo esille asiat, jotka lapsen ja nuoren osalta tulee huomioida, kun perheessä on tapahtunut ero. Toimintamallissa tarkastellaan lapsen ja nuoren näkökulmasta heidän huomioimista, osallisuutta, kohtaamista ja tukemista erossa ja tuodaan esille toimintatapoja ja keinoja toimia. Toimintamallissa kuvattujen asioiden tulee olla tiedossa ja ne tulee huomioida kaikkien aikuisten, vanhempien, läheisten ja ammattilaisten taholta. Lapsella on oikeus tulla kohdatuksi erossa.

Lapsen ja nuoren kohtaaminen on aikuisen vastuulla ja kuuluu kaikille aikuisille. Heidän huomioimiseen erossa tarvitaan kiireetöntä ilmapiiriä sekä aitoa läsnäoloa. On muistettava, että lapset ja nuoret ovat yksilöitä ja heidän tarpeensa yksilöllisiä liittyen vanhempien eroon. 

Osallisuuden toteutuminen:

  • Lapsella on tilaa ilmaista omat tunteensa ja mielipiteensä ja kertoa, mikä hänelle on tärkeää
  • Lapsi saa sanoittaa oman kokemuksensa ja saa muodostaa oman erotarinansa
  • Lapsi tiedostaa omat oikeutensa erossa

Tukeminen erossa: 

  • Lapsen tunteille tilan antaminen ja niiden huomioiminen
  • Lapsen auttaminen omien tunteidensa äärellä
  • Aikuisen vastuu omista tunteistaan
  • Tuen mahdollisuuksien tarjoaminen lapselle

Eron käsittelyyn liittyvää materiaalia lapsille, nuorille, vanhemmille ja ammattilaisille https://ensijaturvakotienliitto.fi/violary/kehittamistyo/kuka-huomaa-mut/

 

 

 

Ero puheeksi lasten kanssa -kortti
Lapsen oikeudet erossa -korttisarja
Lapsen hyvinvointia ja osallisuutta tukevat menetelmät -opas
Minun oikeudet erossa -materiaali

Toimintamallin aikaansaama muutos

Lapsen ja nuoren näkökulma ja oikeudet ovat tulleet tutuiksi ja nousseet vahvasti esille vanhempien erotilanteissa.

Ero on teemana ollut läsnä kaikissa palveluissa, mutta tarttumapinta siihen on ollut ohut. Nyt eroauttaminen mielletään paremmin osaksi omaa työtä, kun on mallinnettu auttamisen keinoja ja konkretisoitu eroauttamistyötä erityisesti varhaisen tuen työn osalta. Lasten eroauttaminen on tullut lähemmäksi kokemustiedon, materiaalien ja menetelmien myötä. Eroauttamistyön taustalla on erityisesti kuitenkin vahva ajatus kohtaamisesta ja osallisuuden huomioimisesta, mikä on ollut toiminnan lähtökohtana.

Käyttöönotossa ja levittämisessä huomioitavaa

Vaatii sitoutumista lapsilähtöiseen ajatteluun ja lapsen ja nuoren huomiointiin aina eron tapahtuessa. Kyse on kohtaamisesta ja huomion ja ajan mahdollistamisesta lapselle. Toimintamallissa asiat ovat hyvin yleisiä ja tuttuja, kun vaan ne sisäistyy omassa mielessä osaksi työtä ja arkea. Kuka huomaa mut?-hankkeen materiaaleista saa vinkkejä ja työkaluja eroauttamistyöhön ja niitä perheet voivat myös itsenäisesti tarkastella. Vinkkinä ohessa mm. Erotyösalkku.

Työyhteisössä tulee tarkastella lapsen ja perheen kohtaamista eroissa ja siihen liittyviä toimintatapoja esimerkiksi seuraavien kysymysten kautta ja luoda yhtenäinen toimintatapa kohdata lapsi ja perhe erossa: 

  • Miten madaltaa kynnystä puhua erosta lapsen ja perheen kanssa? 
  • Miten palvelut ovat lapsen saavutettavissa?
  • Miten lapsi saa apua ja tukea?
  • Miten lapsi tulee huomioiduksi palveluissa? Onko palveluissa eriarvoisuutta?
Linkki Kuka huomaa mut?-hankkeen materiaaleihin
Varhaiskasvatuksen mahdollisuudet eroauttamisen edistämisessä
Eroauttamista voi konkretisoida ja selkiyttää työyksiköissä esim. tämän Mikkelin varhaiskasvatuksen kanssa yhteistyössä luodun kaavion kautta. Kaavioon on kuvattu varhaiskasvatuksen mahdollisuudet tukea ja auttaa lasta ja perhettä eron kohdatessa. Lähtökohtana on lapsen ja perheen mahdollisimman varhainen tuki.
Kuva Erotyösalkusta
Kuvaus Erotyösalkun sisällöstä. Erotyösalkku on kehitetty tukemaan erityisesti pienten lasten eroauttamista (1.24 MB)

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Valtakunnallinen
Kehittäjäorganisaatiot
Viola -väkivallasta vapaaksi ry
Toimintaympäristö
Kuka huomaa mut?-hanke yhteistyössä Etelä-Savon Perhekeskustoiminnan kanssa
Rahoittaja
Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskus (STEA)