Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen alueella lääkkeenmääräämishoitajan tehtävässä toimii noin 50 sairaan– tai terveydenhoitajaa. Kuntien erilaista taustoista sekä toimintamalleista johtuen lääkkeenmääräämishoitajat ovat sijoittuneet hyvin epätasaisesti, ja heitä ei ole joka yksikössä. Joissain kunnissa ei ole ollut lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvaa, ja toisissa siitä on luovuttu. Toisaalta yhdellä terveysasemalla saattaa olla jopa seitsemän lääkkeenmäärämishoitajaa, hoitajat ovat tyytyväisiä toimenkuvaan ja heille ohjautuu asiakkaat sujuvasti. On myös terveysasemia, joiden työnkuva ei paljoa poikkea sairaanhoitajan tehtävistä, muuten kuin ehkäisyneuvolan osalta. Näiden hoitajien osaamista tulisi paremmin hyödyntää tulevaisuudessa.
Projektin alussa suurin osa asemista oli siirtynyt tiimimalliin, jossa lisättiin ratkaisevasti etävastaanottojen määrää. Tämä heikensi osaltaan lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen hyödyntämistä, koska etävastaanotolla lääkkeiden aloitus tai jatkaminen on rajattu vain virtsatieinfektion hoitoon. Projektin tarkoituksena oli alun perin tuottaa kolme eri tehtäväkuvaa erilaisiin toimintaympäristöihin: omalämä, digilämä sekä akuuttilämä. Työryhmässä kuitenkin tunnistettiin tarve yhdelle yhtenäiselle tehtävänkuvalle, joka joustaa yksikön tarpeiden mukaan.
Projektin edetessä LUVNin strategian muutoslupaukseksi nousi kaikille omalääkäri, joka olennaisesti tulee muuttamaan toimintaympäristöjä, joissa lääkkeenmäärämishoitajia työskentelee. Koska omalääkärimallia vasta sovelletaan avosairaanhoitoon pilottien avulla, ei tehtävänkuvaa voi sinällään jalkauttaa ja juurruttaa valmiina toimintamallina. Vuoden 2025 aikana pilotointiin omalääkäri –minitiimimallia yhdellä terveysasemalla, jossa lääkkeenmääräämishoitaja toimi Etelä-Pohjanmaan mallin kaltaisesti itsenäisessä tehtävänkuvassa tukemassa tiimin toimintaa. Tämä malli on lähtökohtana tehtävänkuvan sovittamisessa omalääkärimalliin.
Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet
Projektissa tavoitteena oli kehittää sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelman linjauksen mukaisesti erikoispätevyyden omaavien terveydenhuollon laillistettujen ammattilaisten tehtävänkuva, joka edesauttaa järkevää ja sujuvaa asiakasohjautuvuutta ja työnjakoa, henkilöstön riittävyyttä, sekä lisää alan veto- ja pitovoimaa.
Lääkkeenmääräämishoitajien osaamista hyödynnetään eri yksiköissä vaihtelevasti. Joissakin yksiköissä tehtävänkuvaa ja asiakasohjautuvuutta on kehitetty merkittävästi, ja sekä esihenkilöt että lääkkeenmääräämishoitajat kokevat osaamisensa olevan hyvin käytössä. Toisissa yksiköissä lääkkeenmääräämishoitajan tehtävät poikkeavat vain vähän sairaanhoitajan tai terveydenhoitajan työstä. Selkeän ja eriytetyn tehtävänkuvan tavoitteena on myös lisätä veto- ja pitovoimaa avosairaanhoidossa, sekä mahdollistaa ammatillisen etenemisen kliinisessä työssä.
Projektin lähtökohtana on hyödyntää lääkkeenmääräämishoitajan erityisosaamista täysmääräisesti, jotta voimme vastata palveluntarpeeseen sujuvasti uudenlaisen työnjaon kautta. Projektissa tunnistettiin myös tarve tukea jalkauttamisessa, kehittää asiakasohjautuvuutta sekä lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuvan tunnettavuutta niin työyksiköissä kuin asiakkaille. Samoihin johtopäätöksiin tultiin jo projektin alkukartoitusvaiheessa.
Kehittämishankkeen kohderyhmänä ovat lääkkeenmääräämishoitajat, heidän esihenkilönsä sekä muu työyhteisö, sekä lääkkeenmääräämishoitajan osaamisesta hyötyvät asiakkaat.
Esihenkilöiden haastattelut toteutettiin loppuvuodesta 2024, jolloin selvitettiin lähijohtajien näkemyksiä lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen hyödyntämisestä ja kehitystarpeista.
Vuonna 2025 lääkkeenmääräämishoitajille järjestettiin kaksi koulutuspäivää, joissa työpajojen avulla kehitettiin tehtävänkuvaa. Huhtikuun koulutuspäivässä keskityttiin laajavastuiseen asiantuntijuuteen sekä tehtävänkuvakorttien soveltuvuuteen eri toimintaympäristöissä. Syyskuun työpajassa painotettiin asiakasohjautuvuuden edistämistä Viisi kertaa miksi? -menetelmää hyödyntäen.
Ennen ensimmäistä koulutuspäivää toteutettiin ennakkokysely, jossa lääkkeenmääräämishoitajilta kysyttiin oman osaamisensa hyödyntämisestä nykytilanteessa sekä mahdollisuus esittää kehitysehdotuksia.
Toimintamallille asetetut tavoitteet
Yhtenäisellä, mutta joustavalla tehtävänkuvauksella pyritään täysimääräisesti hyödyntämään lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen, mikä edistää hoitoon pääsyä sekä tehostaa resurssien käyttöä selkeän työnjaon kautta.
Lääkkeenmääräämishoitajien osaamisen laajempaa hyödyntämistä tukee vuoden 2026 alussa voimaan tuleva asetusmuutos, jonka myötä lääkemääräyksiä voi kirjoittaa kaikissa vastaanottomuodoissa. Lisätietoa Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksesta lääkkeen määräämisestä.
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
Potilastyyväisyys
Asiakaskokemusta mittaava PEI-mittari
Työnjaon selkeyttäminen ja henkilöstökokemuksen paraneminen
Seurantakysely moniammatilliselle tiimille (lääkärityöpari, esihenkilö, hoitajakollegat)
YAMK-tasoinen opinnäytetyö tehtävänkuvan jalkautukset onnistumisesta, haastattelut keväällä 2026
Toimintamallin keskeiset edellytykset
Toimintamallin jalkauttaminen: Esihenkilöille kohdennettu tiedotus alkuvuodesta 2026, avosairaanhoidon hoitajille suunnattu koulutus tehtävänkuvasta helmikuussa 2026.
Pilotointi terveysasemilla, joissa lämä-hoitajia. Pilotin perusteella kartoitetaan lääkkeenmääräämishoitajien tarve.
YAMK-opinnäytetyö pilotista (haastattelut toukokuu 2026).
Tunnettavuuden lisääminen: Infolehtinen ammattilaisille, sekä asiakkaille (Instagram yms.), lääkkeenmääräämishoitajan uratarina intraan, HOI30-koulutus sekä klinikkavierailut lääkkeenmääräämishoitajan vastaanotolle, ohjesivuston hyödyntäminen, sekä asiakkaiden viestintä ajanvarauksen yhteydessä. Lääkkeenmääräämishoitajat työyksiköissä perehdyttävät henkilökunnan tehtävänkuvaansa.
