Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvan pilotointi osana hoidon jatkuvuusmallia PSHVA:lla
Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvan pilotointi osana hoidon jatkuvuusmallia PSHVA:lla
Palvelujärjestelmän uudistamistyön ja hoidon jatkuvuusmallin osana implementoidaan lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen täysimääräiseen käyttöön.
Laaditaan työnjaon, roolien muutoksen ja asiakasohjautumisen periaatteet sekä tehtävänkuvien mallit.
Pohjois-Savon hyvinvointialue toimii 19 kunnan alueella ja se on jaettu kolmeen toiminta-alueeseen: Pohjoiseen, Keskiseen ja Eteläiseen. Hyvinvointialueeseen kuuluva Kuopion ylliopistollinen sairaala (KYS) vastaa noin miljoonan suomalaisen erikoissairaanhoidosta Itä- ja Keski-Suomessa. Pohjois-Savon hyvinvointialueen väestöpohja on lähes 250 000 henkilöä ja työskentelee lähes 13 000 sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastusalan ammattilaista.
Toimimme Pohjois-Savon ja sen ihmisten hyväksi. Uudistumme ennakkoluulottomasti, teknologian mahdollisuuksia hyödyntäen ja asiakkaan tarpeet aina etusijalle asettaen. Tunnistamme erilaiset tarpeet ja edistämme tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Teemme työtä yhdessä - työkavereiden, asukkaiden ja yhteistyöverkostojen kanssa.
Alueen väestö ikääntyy, minkä vuoksi palvelujen tarve kasvaa erityisesti ikääntyneiden parissa. Rakenteellisia uudistuksia, palveluita ja toimintamalleja kehitetään vastraamaan palvelutarpeen kasvuun ja sen tuomiin taloudellisiin haasteisiin. Asukkaamme odottavat, että palvelumme ovat asiakaslähtöisiä, hoitoon pääsy on nykyistä nopeampaa ja palvelut ovat paremmin saavutettavia. Henkilöstön vaihtuvuus ja erityisesti lääkäreiden saatavuus haastavat tilannetta. Pienempiin, syrjemmässä sijaitseviin yksiköihin, lääkäreiden rekrytointi on vaikeampaa kuin isompiin yksiköihin. Hoitohenkilöstön tilanne on ollut parempi.
Pohjois-Savon hyvinvointialueen palvelurakenne ja palveluverkko vaikuttavat koko Pohjois-Savon elinvoimaan. Ne tukevat työvoiman veto- ja pitovoimaa. Terveys- ja hyvinvointiteknologia ja niihin liittyvä tutkimus- ja kehittämistoiminta vahvistavat osaamisen kasvua. Hyvinvointialueella hyödynnetään uusia innovaatioita kestävän kehityksen osana.
Kansanterveystyön painopiste on terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä, ennaltaehkäisyssä ja perustason palveluiden vahvisamisessa.
Kuva
Kuva
Pilotti pohjautuu kansallisen Hyvän työn ohjelman tavoitteisiin ja liittyy Pohjois-Savon hyvinvointialueen Omatiimi-projektiin sekä hoidon jatkuvuusmalliin. Uudistus vastaa henkilöstön riittävyyden, talouden tasapainottamisen ja kasvavan palvelutarpeen haasteisiin.
Pohjois-Savon hyvinvointialueella on käynnissä palvelujärjestelmän uudistaminen, koska henkilöstön riittävyys, talouden tasapainottaminen ja kasvava palvelutarve haastavat nykyjärjestelmää.
Uudistamista ohjaa hyvinvointialueella Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategia, ja se kytkeytyy tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman toteuttamiseen. Palvelujärjestelmän uudistamisohjelmassa valmistellaan neljä kokonaisuudistusta, jossa mm. palveluverkkoa uudistetaan.
Hyvinvointialueen palvelustrategia ja tuottavuus- ja taloudellisuusohjelma ohjaavat uudistusta, joka sisältää neljä kokonaisuudistusta, mm. palveluverkon kehittämisen. Vuosina 2024–2028 palveluverkko muodostuu neljästä laajasta sote-keskuksesta (Iisalmi, Kuopio, Siilinjärvi, Varkaus), 11 laajasta ja 11 osa-aikaisesta asemasta. Etä-, digi-, koti- ja liikkuvat palvelut vahvistuvat, ja ammattilaisten yhteistyötä lisätään hoidon sujuvoittamiseksi.
Vastaanottotoiminnan uudistus sisältää digitaalisen sote-keskuksen ja OmaTiimi-mallin kehittämisen. Lääkäripalvelut muuttuvat osin osa-aikaisiksi, ja uudistusta tuetaan tehtävänsiirroilla. Pilotissa keskitytään lääkkeenmääräämishoitajien roolin vahvistamiseen ja työnjaon implementointiin lääkärien ja hoitajien välillä. Tavoitteena on, että kaikki rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavat hoitajat voivat toteuttaa tehtävänkuvansa täysimääräisesti.
Kehittämistyössä hyödynnetään kansallisia ja kansainvälisiä tutkimuksia, suosituksia ja mittareita. Pilotin alussa alueella oli 11 lääkkeenmääräämisoikeuden omaavaa hoitajaa ja 6 koulutuksessa. Keskeistä on yhtenäinen toimintamalli, osaamisen täysimääräinen käyttö ja sitoutuminen uuteen malliin.
Kuva
Kuva
Kuva
Implementoinnin edellytyksinä ovat olleet kohdennettu projektiosaaminen ja resursointi sekä monialainen työskentely. Monialainen työpajatyöskentely on koettu hyvänä työskentelytapana.
KEHITTÄJÄTIIMI
Asian omistaa johtaja ylihoitaja Minna Mykkänen, Yleisten palveluiden hallinto.
Peruspalvelut, Sotekeskus ja Erityispalvelut: Palveluyksikkö Akuutti
-
projektisuunnittelija (OTSO-hankkeesta) projektin vetäminen ja fasilitointi yhdessä omistajan kanssa
-
asiantuntijalääkäri (OTSO-hankkeesta) peruspalvelut ja erikoispalvelut
-
Sh sotekeskus 10% (Pyörö), peruspalveluiden asiantuntija
-
Sh sotekeskus, ilta- ja kiirevastaanotto 10%, erikoispalveluiden / akuutti asiantuntija
-
Sh (rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyden opiskelija) Akuutti 10% , erikoispalveluiden / akuutti asiantuntija
-
Lääkäri sotekeskus 5% , asiantuntija
-
Lääkäri akuutti 5% , asiantuntija
VUOROVAIKUTTEISEN TYÖPAJATYÖSKENTELYN JÄSENET
-
48-60 jäsentä eri ammattiryhmistä
-
Johtava ylilääkäri (konsernijohto) palvelualuejohtaja (peruspalveluiden hallinto), avoterveydenhuollon ylilääkärit (sotekeskukset), Aalue-esihenkilöt (sotekeskukset), lähiesihenkilöt, asiantuntijalääkäri (Digisotekeskus), tk-lääkärit, potilaskoordinaattori, LÄMÄ-hoitajaverkosto (PSHVA)
-
-
Työskentelyalustoina Teams-kanava ja Howspace
Kuva
Kuva
-
Sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden saaneiden sairaanhoitajien osaaminen on konkreettisesti käytössä hyvinvointialueen eri toimintaympäristöissä osana hoidon jatkuvuusmallia (peruspalveluiden vastaanotot ja digitaaliset palvelut, erikoispalveluiden akuutti)
-
Mallinnettu sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden tehtävänkuva on järjestelmällisesti käytössä Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
-
Rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien tarve on tunnistettu ja määritelty.
-
Tehtävänsiirrot sairaanhoitajien ja lääkäreiden osalta on toteutettu Pohjois-Savon hyvinvointialueella.
-
Rajattuun lääkkeenmääräämiseen liittyvän toimintamallin edistämistä tukevat lainsäädäntöuudistuksen tarpeet on tunnistettu, kirjattu ja toimitettu ammattihenkilö- sekä palvelulainsäädäntöjen valmistelijoille hyvinvointialueiden ja koulutusorganisaatioiden välisenä yhteistyönä.
-
Kansallinen toimintamalli ja tehtävänkuvaan liittyvät mittarit erikoispätevyyden todentamiseksi kliinisessä työssä on määritelty yhteistyönä eri hyvinvointialueiden ja koulutusorganisaatioiden kanssa.
Kuva
Ensimmäisessä arviointikokouksessa 10.12.2025 arvioitiin vapaamuotoisin kommentein toimijoiden ensimmäisiä kokemuksia (Lääkkeenmääräämishoitajat, palveluesihenkilöt, alue-esihenkilöt, lääkärit ja kehittäjät)
- Miten pilotti on lähtenyt liikkeelle ja missä kehittämisen vaiheessa ollaan?
- Mikä on muuttunut?
- Mitkä asiat toimivat ja mitkä ovat vielä siirtymävaiheessa?
- Havainnot työnjaosta ja roolien muutoksista
- Työohjelmien ja tilastoinnin yhtenäistämisen toteutuminen
- Kirjaamisen mallipohjien hyödynnettävyys (arvioitavana word-pohjaiset mallipohjat)
- Alueellinen ja kansallinen verkostoituminen
- Lääkärin työajan vapautuminen
- Miten mitataan lääkäreiltä lääkkeenmääräämishoitajille siirtynyttä työtä?
- Kehittämiskohteet ja jatkokehittämisehdotukset
Tavoiteltujen muutosten saavuttamisen arviointikysymykset, joiden pohjalta on laadittu Forms-kysely => Likert-asteikko (1-5) ja avoimet kommentit. Tuloksia arvioidaan helmikuussa 2026.
- Osaamisen käyttö eri toimintaympäristöissä
- Missä laajuudessa rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien osaaminen on käytössä peruspalveluissa, digipalveluissa ja erikoispalveluissa?
- Kuinka hyvin osaaminen tukee hoidon jatkuvuutta?
- Tehtävänkuvan implementointi
- Onko mallinnettu tehtävänkuva otettu käyttöön kaikissa Pohjois-Savon hyvinvointialueen pilottiyksiköissä?
- Miten yhtenäisesti toimintamalli toteutuu eri sotekeskuksissa?
- Tarpeen tunnistaminen
- Onko rajatun lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien tarve määritelty ja dokumentoitu?
- Vastaako toteutunut määrä tunnistettua tarvetta?
- Tehtävänsiirrot
- Onko tehtävänsiirrot lääkäreiltä sairaanhoitajille toteutettu suunnitellusti?
- Miten tehtävänsiirrot ovat vaikuttaneet palvelujen saatavuuteen?
- Lainsäädäntöuudistuksen edistäminen
- Onko lainsäädäntöön liittyvät tarpeet tunnistettu ja toimitettu valmistelijoille?
- Onko yhteistyö koulutusorgtanisaatioiden ja hyvinvointialueiden välillä toteutunut?
- Kansallinen toimintamalli ja mittarit
- Onko kansallisen toimintamallin valmisteluun osallistuttu?
- Onko mittarit erikoispätevyyden todentamiseksi kliinisessä työssä sovittu ja otettu käyttöön?
Muu mahdollinen seuranta (tarkastellaan helmikuussa 2026)
- Työohjelmien yhtenäistäminen ja roolien muutoksen seuranta (OMNI-raportointi / Tableu)
- Kohdennetut aikatyypit (määrät)
- Kohdennetut Muu merkintä -tilastointikoodit
- vastaanoton luonne
- lääkehoito
- Mahdollinen diagnoosikoodien seuranta)
- Kirjaamisen mallipohjien käytettävyys
- Arvioidaan määriä ja vaikutuksia helmikuussa 2026
- Asiakaskokemukset
- Lyhyt asiakastyytyväisyyskysely
- Työtyytyväisyys (henkilöstön Forms-kysely)
Uudistuksen seuranta ja jatkokehitys => On toteutettavissa Forms-kyselynä (tarkastellaan 18.2.2026 seurantakokouksessa)
-
Mitä mahdollisuuksia on toimintamallien laajentamiseen muillepalvelualueille?
-
Mitä ylläpidettäviä suosituksia saavutettiin?
-
Mikä on kehittämisryhmän roolli projektin tulosten ylläpidossa ja levittämisessä?
-
Onko jokin osa pilotista on jäänyt käsittelemättä? Mitkä ovat kaikkein kiireellisimmät kohteet, joihin tulisi paneutua?
-
Mihin kehittämiskohteisiin kannattaa suunnata resursseja?
Pilotti toteutettiin monialaisena työpajatyöskentelynä kahdeksassa työpajassa ja välityöskentelyyn nimettiin pienempiä valmisteluryhmiä.
-
Määritteltiin Howspacessa ja Teams-kanavalla projektin hyödyt, konkreettiset tuotokset ja onnistumisen mittarit keskustelemalla, varmistamalla selkeät tavoitteet ja seuranta.
Työpajojen valmistelevat tehtävät, vuorovaikutteiset ajatuskartat ja yhteenvedot . Eri toimintatamalleja soveltaen:
-
Läpimurtotyöskentely, Benchmarking, DMAIC-menetelmä, Mitä-miksi-miten malli, osallistavat ajatuskartat, Forms -kyselyt ja- äänestykset.
-
Työpajojen teemat
-
Palvelujärjestelmän uudistus
-
Pilotin lähtökohdat ja etenemissuunnitelma
-
Nykytila-analyysi
-
Haasteet, esteet ja mahdollisuudet - arviointi
-
Tehtävänkuvauksen ja työohjeen arviointi
-
Työnjako, roolien muutokset eri ammattihenkilöiden välillä ja rooli hoidonjatkuvuusmallissa
-
Asiakasohjautumisen mallit
-
Työohjelmat, aikatyypit, tilastointikoodit ja kirjaamisen mallipohjat
-
Seuranta ja mittarointi
-
Jatkotyöskentely
-
Viestintä
-
Kansallinen verkostoituminen
-
Lainsäädännölliset muutostarpeet
-
Kuva
Kuva
Asiakasymmärrystä on saatu 2024 valmistuneella Palvelutarveanalyysillä (PSHVA). Analyysin mukaan terveysasemien vastaanottojen asiakkaista reilu 1% aiheuttaa suoritteista reilut 10%. Paljon palveluita käyttäneillä korostui psyyken sairaudet, neurologiset sairaudet, vammat ja silmäsairaudet. Paljon palveluita käyttävillä korostuivat toistuvat ja lisääntyneet hoitajavastaanotoilla käynnit. Harvoin palveluita käyttävät muodostavat kuitenkin puolet kaikista käynneistä.
Lääkkeenmääräämishoitaja hoitaa vastaanottonsa potilaat itsenäisesti, hyödyntäen tutkittuun tietoon perustuvia menetelmiä ja seuraten hoidon vaikuttavuutta. Hän tarjoaa yksilöllistä terveysneuvontaa vastaanotolla, puhelimitse ja digipalveluissa. Vaikka lääkkeenmääräämisoikeus on rajattu, hoitajalla on kliininen koulutus laaja-alaiseen tutkimiseen ja hoitamiseen myös asetuksen ulkopuolisissa tautitiloissa.
Kohderyhmänä ovat potilasryhmät, jotka on määritelty pilotin työpajoissa asiakasohjautumisen mallien avulla. Hoitaja voi toteuttaa lääkkeenmääräämishoitajan tavanomaisia vastaanottoja, tehdä lääkehoidon tarkistuksia ja arviointeja sekä selvittää laajempia potilastilanteita. Lääkkeitä määrätään rajatun oikeuden mukaisesti tai konsultoidaan lääkäriä tarpeen mukaan. Hoitaja toimii myös muun hoitohenkilökunnan konsultoitavana.
Asiakasnäkökulmasta hoitoon pääsy nopeutuu ja potilas saa avun sekä hoitosuunnitelman yhdellä käynnillä, mikä vähentää päällekkäistä työtä ja uusintakäyntejä. Kokonaisvaltainen omahoidon ohjaus parantaa sitoutumista ja rationaalista lääkkeiden käyttöä, mikä tukee hoidon vaikuttavuutta ja kustannussäästöjä. Lääkeneuvonta vähentää turhia lääkemääräyksiä. Asiakasymmärrystä vahvistetaan keräämällä säännöllisesti palautetta hoidon laadusta, saatavuudesta ja tyytyväisyydestä. Asiakasymmärryksen edistämiseksi on hyödynnetty myös OTSO-hankkeen OmaTiimin ja OSMO-opetusvastaanoton asiakasraadin kokoontumisia ja niiden yhteenvetoja.
Toimintamallin ja ratkaisujen taustalle tehtiin kattava nykytilan selvitystyö lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuvista kansallisella tasolla.
Toimintamallien kehittämisessä hyödynnettiin yhteistyötä ja verkostoitumalla ja hyödyntämällä samankaltaisten alueiden, esim. Keski-Suomen ja Etelä-Karjalan kehittämistyötä ja malleja. Verkostoitumista toteutettiin myös kansallisesti osallistumalla kanssallisiin koulutuksiin ja verkoston kokouksiin.
Osallistuminen JAMK:n koordinoimana työnjakopilottiin osallistuvien hyvinvointialueiden lainsäädännön uudistamistyön ja geneerisen tehtävänkuvauksen yhteiseen valmisteluun.
Yhteistyö ja verkostoituminen TEHY:n lääkkeenmääräämisen erikoispätevyysjaoston kanssa.
Pilotti toteutettiin monialaisena työpajatoimintana:
Työpajoihin valmistauduttiin ennakkomateriaaleilla, tehtävillä ja keskustelunavauksilla. Työpajat toteutettiin keskustelemalla ja varmistamalla selkeät tavoitteet, seuranta ja arviointi hyödyntämällä erilaisia dialogisia kehittämisen ja valmentamisen menetelmiä. Niissä määritteltiin, suunniteltiin ja arvioitiin säännöllisesti pilotin toteutumisen esteitä, haasteita, hyötyjä, etenemisjärjestystä sekä konkreettisia tuotoksia, toimintamalleja, seurantaa ja mittarointia.
Kuva
Pilotisa kehitettiin uudet toimintamallit, joilla uudistetaan lääkäreiden ja lääkkeenmääräämishoitajien työnjakoa ja vastaanottotoimintaa eri ympäristöissä. Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutti, peruspalveluiden Sotekeskukset ja Digisotekeskus.
Malleissa hyödynnetään sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä täysimääräisesti ja ne soveltuvat erilaisiin potilasmääriin, organisaatiorakenteisiin sekä digitaalisiin palveluihin. Lääkkeenmääräämishoitajan roolia hoidonjatkuvuus- ja asiakasohjautumisen malleissa tarkennettiin.
Pilotissa kehitettiin toimintamallit, joilla uudistetaan lääkärin ja lääkkeenmääräämishoitajien työnjakoa eri toimintaympäristöissä. Malleissa hyödynnetään sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erikoispätevyyttä täysimääräisesti ja niillä tuetaan sekä perinteisiä että digitaalisia palveluita hoidon jatkuvuuden varmistamiseksi.
Keskeiset mallit:
- Akuutti-malli: Päivystys- ja akuuttivastaanotto. Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutti
- Paikallinen malli: Kiire- ja kiireetön vastaanotto tiimeissä. Peruspalveluiden Sotekeskukset
- Alueellinen/Yli-alueellinen malli: Kiire- ja kiireetön vastaanotto. Pienet tai osa-aikaistetut yksiköt ja työn jakautuminen useampaan yksikköön, peruspalveluiden Sotekeskukset
- Hybridimalli: työnjako kivijalan ja digitaalisten palveluiden välillä. Peruspalveluiden Sotekeskus / Digisotekeskus
- Digisote-malli: Valmistautuminen asetusmuutokseen.
Keskeisinä malleihin kytkettävinä tuotoksina syntyivät työnjaon ja asiakasohjautumisen periaatteet, yhtenäiset työohjelmat, kohdennetut aikatyypit ja tilastointimerkinnät, kirjaamisen mallipohjat, mittaamisen ja seurannan suunnitelma sekä viestintäsuunnitelma.
Kuva
Kuva
Kaikkien kehitettyjen mallien asiakastestaus on aloitettu. Asiakaspalautteen keruuta valmistellaan, ja saadut palautteet integroidaan jatkokehitykseen.
Pilotointi on käynnistetty tuotannossa, ensimmäinen arviointikokous on toteutettu ja jalkauttamisen jatkotyöskentely sekä seurantakokoukset suunniteltu.
Kuva
Monialaisen työpajatyöskentelyn tavoitteena oli vauhdittaa siirtymistä vanhoista toimintamalleista uusiin sekä kehittää uusia toimintatapoja. Lisäksi pyrittiin hyödyntämään kehittämisessä laajasti monialaista osaamista ja sitouttamaan organisaation johto kaikilla tasoilla muutoksen edistämiseen.
Kokeilussa opittiin, että monialainen dialogi on keskeinen työnjaon uudistamisen ja muutoksen onnistumisen edellytys. Yhteinen keskustelu eri ammattiryhmien välillä auttoi selkeyttämään rooleja, vähentämään epävarmuutta ja rakentamaan luottamusta. Dialogi loi pohjaa yhteiselle ymmärrykselle ja sitoutumiselle, mikä nopeutti uusien toimintamallien käyttöönottoa ja vahvisti yhteistyötä organisaation eri tasoilla. Työnjaon muutoksen olennaisessa osassa on roolien muutoksen tunnistaminen ja ymmärtäminen.
Kuva
Lähtötilanteessa lääkkeenmääräämishoitajan tehtävänkuva ja työohje olivat hyväksyttyinä, mutta eivät toteutuneet käytännössä. Kaikki koulutetut hoitajat eivät toimineet lääkkeenmääräämishoitajan tehtävässä.
- Implementointi aloitettiin alkuperäisellä tehtävänkuvauksella ja kehitettiin vaihtoehtoisia toimintamalleja eri ympäristöihin. Lääkkeenmääräämishoitajat irrotettiin sairaanhoitajien perustehtävistä ja toimintamalleja yhtenäistettiin.
- Huomioitiin asetusmuutoksen tuoma mahdollisuus laajentaa osaamista etäkontakteihin.
Pilotissa luotiin toimintamallit, jotka tukevat lääkkeenmääräämishoitajien työnjaon ja vastaanottotoiminnan uudistamista eri toteutusympäristöissä. Malleissa toteutetaan lääkkeenmääräämishoitajien erikoispätevyyden osaamista täysimääräisesti toiminta-alueen ja toimintaympäristöjen väestöpohjien, potilasmäärien sekä organisaatio- ja henkilöstörakenteen mukaisesti.
- Akuutti-malli:
Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutin päivystysmalli, painopisteinä lauantai–sunnuntai ja arkipäivät (aamu- ja iltavuorot säännöllisesti). Arkisin ohjaus ensisijaisesti sote-keskusten lääkkeenmääräämishoitajille. Jatkossa arvioidaan tarve laajentaa osaamisen hyödyntämistä myös arki-iltoihin. - Paikallinen malli:
Peruspalveluiden Sotekeskusten kiirevastaanotto ja kiireetön vastaanotto tiimeissä, joissa potilasmäärät riittävät. Toteutus arkisin sote-keskuksissa eri alueilla (eteläinen, keskinen, pohjoinen). - Alueellinen / Yli-alueellinen malli:
Peruspalveluiden Sotekeskusten kiirevastaanotto ja kiireetön vastaanotto toimintayksiköissä, joissa potilasmäärät ovat pieniä. Toteutus arkisin. Malli sisältää osa-aikaistetut terveysasemat ja kahden keskeisen terveysaseman yhteistyön. - Hybridimalli:
Tehtävän jakautuminen Peruspalveluiden Sotekeskukseen ja digisotekeskukseen. Chat-viestit, Omaolo-oirearviot ja kiireettömät viestit. Toteutus arkisin. Pilotoinnissa yksi yksikkö / lääkkeenmääräämishoitaja. Työpanos sotekeskuksessa kolme päivää ja digisotekeskuksessa kaksi päivää viikossa. On laajennettavissa asetusmuutoksen myötä. - Digisote-keskus (ei vielä tuotannossa):
Valmistautuminen asetuksen muutokseen ja digitaalisten palvelujen laajentamiseen. Mallissa huomioidaan omaolo-viestit, chat-palvelut ja etäkontaktien hoito lääkkeenmääräämishoitajien toimesta.
Kaikissa malleissa on huomioitu asetuksen (Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkkeen määräämisestä 1088/2010) mukainen lääkevalikoima, indikaatiot ja rajaukset sekä potilasohjautumisen periaatteet hoidonjatkuvuus huomioiden.
Keskeiset valmistelut ja tuotokset:
- Syksyn 2024 ja vuoden 2025 aikana koulutettiin kahdeksan (8) uutta sairaanhoitajan rajatun lääkkeenmääräämisen erityispätevyyden saanutta sairaanhoitajaa. Sairaanhoitajille, joilla oli lääkkeenmääräämisen erikoispätevyys, mutta ei osoitettua lääkkeenmääräämishoitajan tehtävää käynnistettiin lupaprosessit ja tehtävänkuvan muutokset.
- Uudet toimintamallit lääkkeenmääräämishoitajan osaamisen täysimääräiseen käyttöön ja hyödyntämiseen
- Lääkkeenmääräämishoitajien ja lääkäreiden työnjaon uudistamisen periaatteet ja roolien muutokset
- Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutti
- Peruspalveluiden Sotekeskukset
- Digisotekeskus
- Lääkkeenmäräämishoitajan rooli hoidonjatkuvuusmalleissa
- Asiakasohjautumisen periaatteet ja mallit
- Akuutin palveluyksikölle uusi toimintamalli ja lääkkeenmääräämishoitajan rooli ja tarkennettu työohje.
- Yhtenäiset työohjelmat, kohdennetut aikatyypit ja tilastointimerkinnät
- Kirjaamisen mallipohjat
- Ohje lääkkeenmääräämishoitajan lupaprosessiin ja toimintaoikeuksien käyttöönottoon (valmistelussa)
- Ohje koulutuskorvauksen hakemiseen (valmistelussa)
- Viestintäsuunnitelma (sisäinen ja ulkoinen): henkilöstötiedotteet, lääkärimeetingit, organisaation intra-sivusto, asiakastiedottaminen, sosiaalisen median tiedotteet
- Seurantamittareiden valmistelu
- Asetusmuutoksen lausunto
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
Kuva
- Osaamisen kohdentaminen: Lääkkeenmääräämishoitajien osaaminen tulee kohdentaa tehtävänkuvauksen mukaiseen työhön. Lääkäreiden työaikaa vapautuu ja kohdentuu vaativampiin tehtäviin, joita vain lääkäri voi toteuttaa.
- Omistajuus: Vastuu prosessin standardoinnista ja seurannasta siirretään jatkossa nimetylle vastuuhenkilölle. Tavoitteena on nimetä integraatiota vahvistava, nykyaikainen eri toimialat ylittävä prosessin omistaja, jolla on oikeus ja vastuu toimintamallien kehittämisestä, ylläpidosta, seurannasta ja arvioinnista.
- Työryhmän jatko: Työryhmän toiminta jatkuu jalkauttamisen tukemiseksi ja kehittämisosaamisen hyödyntämiseksi. Lääkkeenmääräämishoitajien ja lääkäreiden työajan kohdentaminen kehittämistehtäviin, raportointiin ja jalkauttamiseen tulee varmistaa. Keväällä 2026 toteutetaan kaksi seurantakokousta.
- Viestintä ja tiedottaminen: Jatketaan pilotin jälkeisen viestinnän toteuutamista. Kohdennetaan viestintä asukkaille, ammattilaisille ja yhteistyötahoille sisäisenä ja ulkoisena viestintänä eri kanavia hyödyntäen (esim. intra, internet, haastattelut, uutiset, esittelyvideo, tiedotteet).
- Verkostoituminen: Alueellinen ja kansallinen yhteistyö jatkuu.
- Digitaaliset alustat: Hankkeen aikana tuotetut materiaalit säilytetään ja hyödynnetään toimintamallin juurruttamisen, laajentamisen ja jatkokehittämisen tukena.
- Raportointipohjan kehittäminen: Luodaan yhtenäinen raportointipohja seurantaa ja jatkokehitystä varten.
- Tutkimus: Keväällä 2026 käynnistyy lääkkeenmääräämishoitajille ja toimintaan liittyville lääkäreille kohdistuva tieteellinen tutkimus (UEF).
Kuva
10.12.2025 arviointikokouksen tulokset:
- Potilasohjautuminen: Sotekeskuksissa potilaiden ohjautuminen lääkkeenmääräämishoitajien vastaanotoille on parantunut, mutta edelleen soveltuvia potilaita ohjautuu lääkäreille tai muille sairaanhoitajille. Yli-alueellinen ohjautuminen kaipaa tehostamista. Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutissa toimintamalli ja rooli ovat käynnistyneet hyvin. Pilotti on kytketty osaksi Pohjois-Savon hyvinvointialueen koko päivystystoiminnan uudistamistyötä. Digisotekeskus odottaa asetusmuutoksen voimaantuloa.
- Moniammatillinen yhteistyö: Peruspalveluiden Sotekeskuksissa potilaiden ohjautuminen lääkäreiltä lääkkeenmääräämishoitajille vaatii vielä tiimikohtaista sopimista ja ohjeiden kertaamista. Pilotissa on tunnistettu sotekeskuksissa työskentelevien lääkkeenmääräämishoitajien laaja-alaisen osaamisen kohdentamisen ja rajaamisen haasteet. Tärkeää on varmistaa, että oikea potilas ohjautuu oikealle ammattilaiselle. Erityispalveluiden palveluyksikkö Akuutissa uuden roolin käyttöönotto on selkeyttänyt työnjakoa lääkäreiden ja sairaanhoitajien välillä.
- Käytännön järjestelyt: Uusille lääkkeenmääräämishoitajille on tehty vastaavan lääkärin määräykset ja tarvittavat tietojärjestelmämuutokset. Yhteisiä fraaseja ja kirjaamisen mallipohjia on luotu. Palveluyksikkö Akuutilla työvuorosuunnittelu toimii lääkkeenmääräämishoitajien omana ryhmänä ja sotekeskuksissa palveluesihenkilöt huomioivat työvuorosuunnittelussa lääkkeenmääräämishoitajien yhtenäiset työpohjat.
- Kehittämistarpeet: Toimintakäsikirjassa lääkkeenmääräämishoitajille ohjattavat potilasryhmät kuvattu osittain – käsikirja tulee täydentää ja lisätä lääkkeenmääräämishoitajille oma otsikko, jonka alle ohjautuminen kuvataan. Asetusmuutoksen myötä potilasryhmiä voidaan jatkossa laajentaa.
- Haasteet: Keskitetystä puhelinpalvelusta ohjautuminen koettu vaikeaksi ja hoidon jatkuvuutta heikentäväksi. Koillis-Savossa ohjautuminen ei vielä täysin toteudu. Johtamisen haastena on resurssien epätasainen jakautuminen alueiden välillä. Lääkkeenmääräämishoitajat ovat sijoittuneet pääosin keskiselle alueelle ja palveluyksikkö Akuutille. Yli-alueellista mallia tulee edelleen kehittää. Lainsäädännölliset rajoitteet ovat hidastaneet osaamisen hyödyntämistä (helpottumassa asetusmuutoksen myötä).
- Tilastoinnin ja mittaroinnin puutteet: ei vielä käytettävissä kansallista geneeristä mittaroinnin mallia tai selkeää kustannusvaikutusten mittaria.
- Vaikuttavuuden ja kustannustehokkuuden mittaaminen vaikeaa → tarve kehittää raportointipohjia ja mittareita.
- Informointi ja viestintä: Aamuisin ajanvarauksen informointi ja työkirjojen tarkastelu ovat olleet tarpeen. Palveluyksikkö Akuutilla tiedottaminen on onnistunut hyvin. Sotekeskuksissa toimintamallien osalta on vielä epäselvyyksiä – viestintää tulee edelleen tehostaa.
- Viestinnän jatkotoimet: Asiakasviestintää ja sisäistä tiedottamista tulee tehostaa (intra, haastattelut, tiimikokoukset)
Kuva
