Keski-Suomen hyvinvointialueella on työnantajan toimesta koulutettu useita lääkkeenmääräämishoitajia, mutta heidän osaamistaan ei ole pystytty hyödyntämään riittävästi. Keski-Suomen hyvinvointialueella on haluttu muuttaa avoterveydenhuollon toimintamallia hoitaja lähtöisemmäksi, koska alueellamme on lääkäri vajetta avoterveydenhuollossa. Tätä ongelmaa olemme lähteneet ratkaisemaan lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien tehtävänkuvan sekä ohjautuvuuden prosessin kehittämisen myötä. Hoidon jatkuvuus on ollut myös heikkoa, joten haluamme tukea hoidon jatkuvuutta pitkäaikaissairauksien osalta lääkkeenmääräämisoikeuden omaavien sairaanhoitajien avulla, keskittäen heidän työpanostaan enemmän kiireettömään vastaanottotyöhön pitkäaikaissairauksien hoitamiseen.
Tiivistelmä
Lääkkeenmääräämishoitaja kiirevastaanotolla
- Lmep-hoitaja vastaanottaa itsenäisesti potilaita hoitaen heidän kliinisen tutkimuksen, hoidon, kontrollit ja toimenpiteet sekä tarvittavat todistukset ja reseptit (oikeuksien puitteissa)
Lääkkeenmääräämishoitaja kiireettömällä vastaanotolla (hoidon jatkuvuus)
- Pitkäaikaispotilaiden hoidon seuranta ja kontrollit (potilaat, joilla useampia pitkäaikaissairauksia/erityisen suuren/suuren riskin valtimotautipotilaat)
- Potilaalle tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma (lmep ja lääkäri)
- lääkkeenmääräämishoitaja tekee kokonaislääkehoidon tarkistamisen ja uudistaa potilaan reseptit (oikeuksien puitteissa)
- Potilas käy samalla sairaanhoitajalla, sama sairaanhoitaja (lmep) hoitaa loppuun saakka, kontrollit tarpeen mukaan samalle sairaanhoitajalle, tarvittavat konsultaatiot pyritään keskittämään oman tiimin lääkärille
Arviointi
Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.
Toimintamallin kuvaus
Keski-Suomen hyvinvointialue (Hyvaks) järjestää perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon sekä pelastustoimen palvelut Keski-Suomessa noin 272 600 asukkaalle. Keski-Suomen hyvinvointialueella työskentelee noin 13 000 ammattilaista.
Missiomme on edistää keskisuomalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta ja järjestää sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut asukkaillemme luotettavasti kaikissa tilanteissa.
Visiomme on, että keskisuomalaisten hyvinvointi, terveys ja turvallisuus paranee. Hyvinvointialue rakentaa alueen vetovoimaa ja hyvää arkea yhdessä muiden alueen toimijoiden kanssa.
Jokaisella terveysasemalla lääkkeenmäärämishoitajan tehtävänkuva on ollut erilainen. Useamman Keski-Suomen hyvinvointialueelle tehdyn opinnäytetyön tutkimustuloksista on noussut, että selkeä ja yhtenäinen työnkuva parantaisi työn mielekkyyttä ja parantaisi potilaiden ohjautuvuutta lääkkeenmäärämishoitajalle.
Kohderyhmänä ovat Keski-Suomen hyvinvointialueen sairaanhoitajat, joilla on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, heidän esihenkilönsä ja työyhteisönsä sekä lääkkeenmääräämishoitajan työnkuvasta hyötyvät asiakkaat.
Lääkkeenmääräämishoitajien (73 sh/th) kanssa on määritelty potilasryhmät ja lääkkeenmääräämishoitajan keskeiset tehtävät.
Työjakopilotin myötä tavoitellaan yhtenäistä ja selkeää tehtävänkuvaan lääkkeemääräämishoitajille. Haluamme myös tuoda pilotin myötä selkeyttä ohjautuvuuden prosessiin sekä tukea hoidon jatkuvuutta pitkäaikaissairauksien osalta keskittäen lääkkeenmääräämishoitajien työpanosta enemmän kiireettömälle vastaanotolle.
Olemme luoneet potilastietojärjestelmään sisältömerkinnän ja jaotelleet ne sisältöryhmiin; laajempi lääkityksen läpikäynti, laajempi hoidollinen puhelu, laaja kliininen tutkinta, laboratoriokokeiden tulkinta/määrääminen ja lääkkeen määrääminen, lääkkeen uusiminen. Tämän mittariston avulla voimme seurata lääkkeenmääräämishoitajien työnsisältöä.
Jatkossa sisältömerkintöihin voidaan lisätä myös lääkkeenmääräämishoitajien konsultaatiot sekä reseptien ohjaukset lääkäreille, johtuen lääkkeenmääräämishoitajan liian suppeista oikeuksista määrätä lääkkeitä.
Tarkastelemme myös hoidon jatkuvuutta niiden lääkkeenmääräämishoitajien osalta, jotka työskentelevät kiireettömällä vastaanotolla.
Jatkossa voisimme tehdä myös laskelmia kiirevastaanoton puolelta. Mitkä potilasryhmät tulevat edullisemmaksi hoitaa lääkkeenmääräämishoitajien toimesta vs lääkärin toimesta.
Lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva otetaan käyttöön koko hyvinvointialueella, jonka myötä myös ohjautumisenprosessi ja toimintamalli tulevat juurtumaan osaksi arjen työtä.
Juurruttamisessa hyödynnetään myös sähköistä opaskarttaa, josta löytyy lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva sekä ohjautumisen prosessi.
Tehtävänkuva ja ohjautumisen prosessi viedään Keski-Suomen hyvinvointialueen Sampo-ohjepankkiin, josta löytyy kaikki ammattilaisille tarkoitetut työtä tukevat ohjeet.
Lääkkeenmääräämishoitaja kiirevastaanotolla
- Lmep-hoitaja vastaanottaa itsenäisesti potilaita hoitaen heidän kliinisen tutkimuksen, hoidon, kontrollit ja toimenpiteet sekä tarvittavat todistukset ja reseptit (oikeuksien puitteissa)
Lääkkeenmääräämishoitaja kiireettömällä vastaanotolla (hoidon jatkuvuus)
- Pitkäaikaispotilaiden hoidon seuranta ja kontrollit (potilaat, joilla useampia pitkäaikaissairauksia/erityisen suuren/suuren riskin valtimotautipotilaat)
- Potilaalle tehdään terveys- ja hoitosuunnitelma (lmep ja lääkäri)
- lääkkeenmääräämishoitaja tekee kokonaislääkehoidon tarkistamisen ja uudistaa potilaan reseptit (oikeuksien puitteissa)
- Potilas käy samalla sairaanhoitajalla, sama sairaanhoitaja (lmep) hoitaa loppuun saakka, kontrollit tarpeen mukaan samalle sairaanhoitajalle, tarvittavat konsultaatiot pyritään keskittämään oman tiimin lääkärille
Yhtenäisen tilastoinnin myötä on saatu arvokasta tietoa, mitä kaikkea lääkkeenmääräämishoitajan työ pitää sisällään. Tilastointiin käytettävät sisältömerkinnät on otettu aktiiviseen käyttöön syyskuun 2025 alussa. Pilotin (09-11.2025) aikana tilastointimerkinnät ovat nousseet huomattavasti (kuva1).
Yhtenäisen tehtävänkuvan mallintaminen on käynnistänyt yhteisen keskustelun ja nostanut lääkkeenmääräämishoitajien roolin näkyvämmäksi. Olemme luoneet pilotin aikana hyvän pohjan lääkkeenmääräämishoitajien roolin jatkokehittämistä varten.
Hoidon jatkuvuuden mittarina on käytetty yleisesti Keski-Suomen hyvinvointialueella COC-indeksiä. Jatkossa COC-indeksiä olisi hyvä tarkastella puolivuosittain lääkkeenmääräämishoitajien osalta, jotta nähtäisiin tuleeko niihin muutoksia, kun hoidon jatkuvuutta tukeva lääkkeenmääräämishoitajien tehtävänkuva ja ohjautumisen prosessin on juurtunut kunnolla käytäntöön.
Uuden tehtävänkuvan työstäminen vaatii tiivistä yhteistyötä esihenkilöiden ja lääkkeenmääräämishoitajien kanssa. Uusien tilastomerkintöjen luominen vaatii myös jatkuvaa vuoropuhelua, jotta tilastointi palvelee käytännön työtä sekä tuottaa meille tarpeellista tietoa käytännön työn kehittämiseen.
Tätä toimintamallia voi soveltaa eri palveluihin, jos halutaan tukea hoidon jatkuvuutta ja saada jonkun tietyn ammattiryhmän tai roolin työtä näkyvämmäksi ja hyödyntää heidän osaamistaan enemmän.