Digitalisaatio on osa jokapäiväistä elämää ja tarjoaa uusia mahdollisuuksia osallistua yhteiskuntaan, oppia uutta ja luoda yhteyksiä muihin. Digiosallisuus ei toteudu tasapuolisesti, mikä rajoittaa erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien, kuten kehitysvammaisten ihmisten, mahdollisuuksia hyödyntää digipalveluita. Tutkimusten mukaan digiosallisuuden esteet liittyvät usein teknologian puutteelliseen saatavuuteen, digipalveluiden vaikeakäyttöisyyteen, digitaitojen puutteeseen sekä riittämättömään tukeen digipalveluiden käytössä (DVV 2022; Kuusisto ym. 2022).
Erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden arjen ympäristöt – asumisyhteisöt, vapaa-ajan toiminnot ja osallistumista ja työllistymistä tukevat palvelut – ovat ratkaisevassa roolissa digiosallisuuden toteutumisessa. Näissä ympäristöissä digitaalisuuden hyödyntäminen voi jäädä vähäiseksi esimerkiksi laitteiden ja verkkoyhteyksien puutteiden, teknisen tuen rajallisuuden tai tiedon ja osaamisen puutteen vuoksi. Tämä estää monia osallistumasta ja vaikuttamasta yhteiskunnassa.
Haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden digiosattomuus ei ole vain yksilöllinen haaste, vaan se heijastuu laajemmin yhteiskuntaan. Digisyrjäytymisen ehkäisy ja osallisuuden vahvistaminen ovat keskeisiä tavoitteita, joiden merkitys ulottuu myös yhteisöjen ja yhteiskunnan tasolle. Esimerkiksi digitaitojen kehittäminen voi lisätä yksilöiden mahdollisuuksia työllistyä, osallistua ja vaikuttaa. Panostukset digitaalisen yhdenvertaisuuden ja saavutettavuuden edistämiseen tukevat pitkällä aikavälillä yhteiskunnallista hyvinvointia ja vähentävät eriarvoisuutta.
Nykyiset palvelut eivät huomioi riittävästi erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden digitarpeita. Tarvitaan uusia tapoja varmistaa, että digiosallisuuden tukeminen on suunnitelmallista ja kestävää. Kutsu digi asumaan -toiminta on kehitetty vastaamaan näihin haasteisiin.
Kutsu digi asumaan tuo digiosallisuuden tukemisen osaksi yhteisöjen arkea ja varmistaa, että jokainen saa tarvittavaa tukea oman näköisen digiarjen muodostamiseen.
Keskeisiä toimintatapoja ovat:
- Diginykytilan kartoitus – Miten yhteisö hyödyntää digiä toiminnassaan? Millainen digitekninen valmius yhteisöllä on digitoimintaan? Millaisia asenteita yhteisön jäsenillä on digitaalisuutta kohtaan?
- Yhteisölähtöinen kehittäminen – Yhteisön jäsenet kehittävät yhdessä arjen ratkaisuja, jotka tukevat digiosallisuutta.
- Tavoitteellinen tuki – Digiosallisuuden edistäminen ei ole kertaluontoinen toimenpide, vaan se vaatii jatkuvaa tukea ja seurantaa.
Kutsu digi asumaan -toiminnan ytimessä on digirohkeuden vahvistaminen – jokaisella ihmisellä tulee olla mahdollisuus käyttää digipalveluita omassa arjessaan, turvallisesti ja omilla ehdoillaan. Kun digi tulee osaksi arkea, osallisuus vahvistuu.
Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet
Kutsu digi asumaan -toiminnan kehitystyö perustuu neljästä eri näkökulmasta tunnistettuihin tarpeisiin:
Asiakas
Henkilöt, joilla on kehitysvamma, kohtaavat usein haasteita käyttäessään digipalveluita. Yksilöllinen ja saavutettava tuki mahdollistaa yhdenvertaisen osallistumisensa yhteiskuntaan. Esimerkiksi yhteisöjen tarjoama käytännön digituki voi vähentää syrjäytymistä ja avata uusia mahdollisuuksia kokonaisvaltaisempaan osallisuuteen.
Ammattilainen
Tukea tarvitsevien henkilöiden parissa työskentelevät ammattilaiset tarvitsevat konkreettisia työkaluja ja osaamista digituen antamiseen. Kutsu digi asumaan tarjoaa heille välineitä ja koulutusta, jotka rohkaisevat huomioimaan digiosallisuutta osana päivittäistä työtä.
Organisaatio
Palveluntuottajat, vapaa-ajantoimijat ja hyvinvointialueet tarvitsevat tapoja arvioida ja kehittää erilaisten palveluiden ja toimintaympäristöjen digivalmiuksia. Kutsu digi asumaan tarjoaa tähän tarkoitukseen diginykytilan kartoituksen, joka auttaa tunnistamaan toimintaympäristön vahvuudet ja kehittämiskohteet digiosallisuuden tukemisessa.
Esimerkiksi asumisyhteisön diginykytilan kartoitus voi tuoda esiin, että asukkailla ei ole riittävästidigilaitteita tai tukea niiden käyttöön. Tämän avulla organisaatio voi suunnata resursseja tarkoituksenmukaisesti, hankkia uusia välineitä ja järjestää käytännönläheisiä koulutuksia. Tämä tukee palveluntuottajien kykyä tarjota laadukkaita, saavutettavia ja yhdenvertaisuutta edistäviä palveluita.
Yhteiskunta
Yhteiskunnallisella tasolla Kutsu digi asumaan -toiminta pyrkii kaventamaan digikuilua ja edistämään yhdenvertaisuutta. Toiminta luo kestäviä ratkaisuja, jotka tukevat erityisesti heikoimmassa asemassa olevien ryhmien mahdollisuuksia osallistua ja toimia digitalisoituvassa arjessa.
Tarvittava muutos
Muutos tarvitaan kehitysvammaisille henkilöille suunnattujen palveluiden sisältöihin ja arjen toimintaan. Tavoitteena on varmistaa, että:
- digitaitoja on mahdollisuus oppia ja harjoitella läpi elämän
- digituen saaminen on helppoa
- teknologia on kaikkien käytettävissä.
Tämä muutos lisää osallisuutta, hyvinvointia ja vähentää syrjäytymistä.
Kutsu digi asumaan -toiminnan kehittämistyö on toteutettu tiiviissä yhteistyössä kehitysvammaisten henkilöiden, heidän läheistensä, heitä tukevien ammattilaisten sekä palveluja tarjoavien yhteisöjen kanssa. Yhteiskehittämisen keskiössä on ollut kohderyhmien tarpeiden ymmärtäminen ja heidän kokemustensa huomioiminen, mikä on varmistettu aktiivisella osallistumisen tukemisella kaikissa kehittämisen vaiheissa.
- Pilottiyhteisöinä toimi kolme erityistä tukea tarvitseville henkilöille suunnattua asumisyhteisöä ja yksi vapaa-ajan yhteisö eri puolilta Suomea.
- Kartoitusten ja kehittämistyön aikana järjestettiin yhteensä 72 työpajaa ja koulutusta, joihin osallistui yhteisöjen jäseniä ja henkilöstöä.
- Kolme erityistä tukea tarvitsevaa henkilöä osallistui yhteisöille tehtyjen kartoitusten toteutukseen digiagentteina. Digiagentit haastattelivat yhteisön jäseniä ja toivat esiin kartoituksen sisältöihin liittyviä kehittämistarpeita.
- Digihautomon jäsenet ja yhteistyökumppaneiden edustajat antoivat arvokkaita näkemyksiä diginykytilan kartoituksen kehittämiseen ja toteutukseen.
- Yhteensä yli 70 yhteisön jäsentä osallistui diginykytilan kartoituksiin ja kehittämiseen. Näiden pohjalta laadittiin yhteisökohtaisia kehittämissuunnitelmia.
Yhteiskehittäminen ja menetelmät
Yhteiskehittämisen tukena käytettiin diginykytilan kartoitustyökalua, joka tarjosi kattavan kokonaiskuvan yhteisöjen tarpeista ja lähtökohdista. Työpajojen, haastattelujen ja jatkuvan palautteenkeruun avulla toimintamallia muokattiin niin, että se vastaa entistä paremmin kohderyhmien tarpeisiin ja arjen muuttuviin tilanteisiin.
