Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia, Pohde (RRP, P4, I3)

Luotu 18.10.2022
Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia, Pohde (RRP, P4, I3)
Kustannusvaikuttavuus osaksi suosituksia, Pohde (RRP, P4, I3)

Tiivistelmä

Kustannusvaikuttavuus- ja taloudellisen tiedon lisääminen suosituksiin parantaa niiden hyödynnettävyyttä kliinisessä työssä. Toimintamalli mukaisesti voidaan suositusvalmistelussa edetä johdonmukaisesti taloudellisen tiedon hakemisessa, arvioinnissa ja lisäämisessä suosituksiin.

Taloudellinen tieto tulee näkyväksi. Taloudellinen tieto voidaan huomioida lisänäyttönä vaikuttavuustiedolle kun tehdään  erilaisia päätöksiä (yksittäiset hoitopäätökset, organisaatiotason käyttöönottopäätökset).

Terveydenhuollon päätökset perustuvat kaikilta osin vahvaan näyttöön. Sosiaalihuollon päätöksien tueksi saadaan suosituksia.

Arviointi

Toimintamallia ei ole vielä arvioitu.

Toimintamallin kuvaus

Ongelma tai haaste, johon toimintamalli vastaa

Suomessa terveydenhuollon suosituksia antavat muun muassa STM:n alainen Palveluvalikoimaneuvosto (Palko), Suomalainen Lääkäriseura Duodecim (Käypä hoito-suositukset), Hoitotyön tutkimussäätiö (Hotus-hoitosuositukset®) ja Itsenäisyyden juhlavuoden lasten säätiön alainen Kasvun tuki (lasten ja nuorten psykososiaaliset menetelmäarviot). Näissä kaikissa kustannuksia ja/tai kustannusvaikuttavuutta ei ole huomoitu järjestelmällisesti. Selvitetään THL:n kansallisten laaturekistereiden hyödynnettävyydestä taloudellisen tiedon sisällyttämiseksi terveydenhuollon näyttöön perustuviin suosituksiin. Kehitetään rakenteita ja prosesseja ohjaavien käytäntömallien luomiseksi taloudellisen tiedon sisällyttämiseksi terveydenhuollon suosituksiin yhteistyöverkoston kanssa.  

Sosiaalihuollon osalta näyttöön perustuvat suositukset puuttuvat kokonaan, ja tieto palvelujen kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Lisäksi sosiaalihuollossa aihepiirin käsitteitä käytetään epäyhtenäisesti. Sosiaalihuollon osahanketta hallinnoi sosiaalialan osaamiskeskus Verso. Sosiaalihuollon osahankkeen tueksi käynnistetään sosiaalihuollon asiantuntijaryhmä ja rakennetaan sosiaalihuollon yhteistyöverkosto. Hankkeessa perehdytään näyttöön perustuvien suositusten toteutukseen Suomessa ja kansainvälisesti, minkä pohjalta sosiaalihuollon suosituksien pilotin laadintaprosessia. Hanketta tukee myös sosiaalialan valtakunnallinen osaamiskeskusverkosto ja SonetBotnian koordinoiman Pohjoismaisen erityistehtävän osuus käytetään tekemään selvitystä Pohjoismaiden osalta.

Toimintamallin kohderyhmä ja sen tarpeet

Terveydenhuollossa näyttöön perustuvat hoidolliset suositukset ovat yleisesti hyväksyttyjä ja ne ohjaavat toimintaa käytännössä. Sen sijaan hoitojen kustannuksia ja/tai kustannusvaikuttavuutta ei näissä suosituksissa ole järjestelmällisesti huomioitu. Lisäksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ylläpitää kansallisia terveydenhuollon laaturekistereitä, joita kehitetään koko ajan eteenpäin. Laaturekistereistä saadaan ns. arkivaikuttavuustietoa (RWD/RWE), joka voi olla hyödynnettävissä erityisesti kustannusvaikuttavuuden osalta hoitosuosituksia laadittaessa ja niitä päivittäessä.

Asiakkaille parhaan mahdollisen palvelun ja sote-uudistuksen tavoitteiden toteutumisen kannalta on pulmallista, että sosiaalihuollosta näyttöön perustuvat suositukset puuttuvat, aihepiirin käsitteistöä käytetään epäyhtenäisesti ja tieto palvelujen kustannusvaikuttavuudesta on vähäistä. Sosiaalihuollon näyttöön perustuvien käytäntöjen kehittämiseen panostettiin kansallisesti 2000-luvulla, mutta kehitystyö ei ole edennyt ratkaisevasti tämän jälkeen. Sosiaalipalvelujen ja sosiaalityön kustannusvaikuttavuuden tarkastelu ja näyttöön perustuvien suositusten kehitystyö eivät ole myöskään kansainvälisesti tarkastellen ole edenneet riittävästi.

Hankkeen kohderyhmänä toimii sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille suosituksia laativat tahot sekä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset ja heidän toimintaansa ohjaavat organisaatiot, kuten sosiaalihuollossa sosiaalialan osaamiskeskukset.

Toimintamallille asetetut tavoitteet
  • Kansallisissa terveydenhuollon näyttöön perustuvissa suosituksissa on järjestelmällisesti huomioituna taloudellista tietoa
  • Julkaistaan ensimmäiset Hotus-hoitosuositukset® ja Kasvun tuen menetelmäarviot, joissa on huomioitu taloudellinen tieto
  • Tilannekuva sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten tiedollisista ja organisatorisista edellytyksistä, mahdollisuuksista ja esteistä
  • Sosiaalihuollon näyttöön perustuvien suositusten käsitteistön selkeyttäminen ja pilotti, jossa huomioidaan mahdollisesti taloudellinen tieto
  • Näyttöön perustuvien sosiaalihuollon suositusten kansallisen etenemisen kehittämismallit, ehdotukset ja skenaariot
Mittarit ja keinot tavoitteiden toteutumisen seurantaan ja arviointiin
  • Niiden julkaistujen tai valmistetavana olevien suosituksien lukumäärä, jotka sisältävät taloudellista tietoa
  • Selvitystyötä ja sen pohjalta aikaan saatuja kehitysmalleja ja ehdotuksia 
Toimintamallin keskeiset edellytykset

Kustannusvaikuttavuus tiedon lisääminen suosituksiin vaatii asiantuntijuutta suosituksia julkaisevissa organisaatioissa. 

Toimintamallin ydinsisältö

Kustannusvaikuttavuus- ja taloudellisen tiedon lisääminen suosituksiin parantaa niiden hyödynnettävyyttä kliinisessä työssä. Toimintamalli mukaisesti voidaan suositusvalmistelussa edetä johdonmukaisesti taloudellisen tiedon hakemisessa, arvioinnissa ja lisäämisessä suosituksiin.

Toimintamallin aikaansaama muutos

Taloudellinen tieto huomioidaan yhtenä tietolajina suositusten valmistelussa.

Todennetut lyhyen aikavälin tulokset ja vaikutukset

Taloudellinen tieto tulee näkyväksi. Taloudellinen tieto voidaan huomioida lisänäyttönä vaikuttavuustiedolle kun tehdään  erilaisia päätöksiä (yksittäiset hoitopäätökset, organisaatiotason käyttöönottopäätökset).

Todennettu tai tavoiteltu pitkän aikavälin vaikuttavuus

Terveydenhuollon päätökset perustuvat kaikilta osin vahvaan näyttöön. Sosiaalihuollon päätöksien tueksi saadaan suosituksia.

Toimintamallin kustannusvaikutukset lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Taloudellista tietoa sisältävät suositukset voivat vähentää terveydenhuollon kustannuksia, kun päätöksiä tehdessä huomioidaan myös taloudelliset tiedot.

Onko toimintamalli siirrettävissä toiseen toimintaympäristöön ja/tai toiselle kohderyhmälle?
Ei

Taustatiedot

Maantieteellinen alue
Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialue
Kehittäjäorganisaatiot
Finnish Coordinating Center for Health Technology Assessment (FinCCHTA)
Toimiala
Tutkimus
Toimintaympäristö
FinCCHTA, Sosiaalialan osaamiskeskus Verso, Hotus, Kasvun tuki, Palko, Suomalainen lääkäriseura Duodecim, PROSHADE, THL
Toimintamallin tyyppi
Strategia
Toimintamallin alkuperä
Geneerinen (toimintamallin kuvaus on niin yleisellä tasolla, että muut organisaatiot voivat ottaa sen pohjaksi ja muokata siitä oman versionsa)
Käyttöönotto ja levinneisyys
Kokeiltu ja pilotoitu
Rahoittaja
Muu EU-rahoitus
Sosiaali- ja terveysministeriö (STM)