| Innokylä

* Toimintamallin julkaisemiseksi riittää minimissään perustietolomakkeen tähdellä merkittyjen kohtien täyttäminen. Suosittelemme kuitenkin, että kuvaatte toimintamallin laajemmin hyödyntäen kehittämisen polun eri vaiheita.

Markup - Hero - Basic information

Perustiedot

Toteutuspaikka

Etelä-Savon ja Keski-Suomen alue

Kansikuva

Markup - Required info - Realise and understand

** Kaikkien tähdellä merkittyjen kenttien sisällöt tulevat näkyviin toimintamallin kuvauksessa. Täytettyänne vähintään nämä kentät voitte merkitä toimintamallin valmiiksi Kuvaa ja jaa -lomakkeen lopussa olevalla toiminnolla.

Markup - Hero - Realise and understand

Oivalla ja ymmärrä

Kehittäkää tarvelähtöisesti huomioimalla eri toimijoiden näkökulmat ja tarpeet. Ottakaa kehitettävän asian kannalta merkitykselliset toimijat ja kumppanit mukaan heti kehittämisprosessin alusta alkaen. Ohjatkaa ja fasilitoikaa muutosta.

Toimintaympäristö

Nuorten pahoinvointi ja itsetuhoiset ajatukset lisääntyneet suomessa. Kriisikeskus Mobilelle on tullut koulutuspyyntöjä nuorten kanssa työskenteleviltä ammattilaisilta itsetuhoisuuteen ja itsetuhoisten nuorten kohtaamiseen liittyen.

THL:n vuoden 2021 kouluterveyskyselyn mukaan ”suomalaisista nuorista 25 % on tahallisesti vahingoittanut itseään oman ilmoituksensa mukaan jossain elämänsä vaiheessa. Itsetuhoisia ajatuksia on ollut 40 %:lla ja itsemurhayritys 7 %:lla nuorista.”

Anttila ym. (2016) antoivat suositukset Mielenterveyden edistämiseen kouluissa varhaiskasvatuksessa ja kouluissa aina toisen asteen koulutukseen asti. Keskeistä oli, että opetus-, terveys- ja sosiaalisektori toimivat yhdessä lasten ja nuorten mielenterveyden edistämiseksi. Koulu on oleellinen paikka edistää nuorten mielenterveyttä, koska siellä tavoitetaan kaikki lapset ja nuoret.

Erilaiset mielenterveyteen liittyvät ongelmat ovat lapsilla ja nuorilla yleisiä ja suuri osa aikuisiän mielenterveyden häiriöistä alkaa lapsuudessa tai nuoruudessa. Koulut ovat lapsille ja nuorille yhteinen ja luonnollinen ympäristö edistää lasten ja nuorten mielenterveyttä, jonka vuoksi mielenterveyden edistämisen interventiot kouluympäristöissä voivat olla erityisen vaikuttavia. (Larmas M. 2023)

Koulun henkilökunta kokee mielenterveyden edistämisen tärkeänä osana koulun tehtävää. He kokevat, että tarvitsevat apua ja tukea vastatakseen oppilaiden kasvaviin mielenterveyden haasteisiin. Lyhyet koulussa toteutettavat psykoedukatiiviset interventiot voivat muuttaa oppilaiden asenteita mielenterveyden häiriöitä kohtaan. Nuoret arvostavat enemmän epävirallisia avun lähteitä ja kokevat avun hakemisen ammattilaisilta vaikeaksi ja minkä vuoksi onkin tärkeä löytää keinoja madaltaa kynnystä avun hakemiseen. (Larmas M. 2023)

linkit lähteisiin:

Anttila N, Huurre T, Malin M, Santalahti P. 2016. Mielenterveyden edistäminen varhaiskasvatuksesta toisen asteen koulutukseen - Katsaus menetelmiin ja kirjallisuuteen Suomessa. https://www.julkari.fi/handle/10024/130003

Larmas Markku. 2023. Väitöskirja: Mielenterveyden edistäminen peruskoulussa (2023) https://peda.net/kuopio/koulutusalan-tutkimuksia2/vaitoskirja-mielenterveyden-edistaminen-peruskoulussa-2023#top

THL. 2022. THL – Tutkimuksesta tiiviisti 49/2022. https://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/145433/URN_ISBN_978-952-343-966-5.pdf?sequence=1&isAllowed=y

Lähtötilanne ja strategiset liittymäkohdat

Apua Ajoissa! itsemurhien ehkäisyhankkeen (2021-2023) Osaprojekti 2 tavoitteena oli mm.

Tavoite 4. Itsemurhaan liittyvä stigma vähenee ammattilaisten ja hyvinvointialueen väestön keskuudessa.
Tavoite 5. Jatketaan ja laajennetaan yleisen tietoisuuden lisäämistä itsemurhia ehkäisevistä tekijöistä ja itsemurhavaarassa olevien henkilöiden palveluista hyvinvointialueiden väestön keskuudessa.
Tavoite 6. Itsemurha-ajatuksiin puuttuminen on jokaisen asia! Jatketaan periaatteen: ”Aavista, puutu ja uskalla auttaa” jalkauttamista hyvinvointialueilla.

Joista konkreettisina toimenpiteinä on

lisätä väestön kiinnostusta aiheeseen hyödyntämällä näkyviä alueellisia ja valtakunnallisia vaikuttajia, kanavia ja erilaisia viestinnän keinoja. Lisätään aiheen näkyvyyttä hyvinvointialueella ja sosiaalisessa mediassa mainoskampanjoiden avulla.
tarjota hyvinvointialueiden väestölle ja ammattilaisille tietoa mielenterveyden edistämisestä, itsemurhien ehkäisemisen keinoista ja tarjolla olevista palveluista. Toimitaan yhteistyössä kuntien ehkäisevän mielenterveys-, päihde- ja väkivaltayön työntekijöiden sekä vastaavien järjestötoimijoiden kanssa.

Kehitystyön lähtökohtana olevat tarpeet

Nuoret tarvitsevat tietoa mielenterveyteen vaikuttavista tekijöistä sekä oman toimijuuden vahvistamista mielenterveyden tukemiseen itsemurhien ehkäisemiseksi. Nuorten kanssa työskentelevät aikuiset, erityisesti kouluissa tarvitsevat tukea ja rohkaisua itsetuhoisuuden puheeksiottoon.

Tavoiteltu muutos

Toimenpiteiden tuloksena pyritään seuraaviin tuloksiin:

Tulos 1. Itsemurha -sana ei ole enää tabu. Itsemurhista ja itsetuhoisuudesta uskalletaan puhua avoimesti ja ihmiset uskaltavat hakea apua itsetuhoisuuteen.
Tulos 2. Väestö osaa hakeutua itse ja ohjata läheisiään palveluihin. Ymmärretään, että itsemurhien ehkäisy on jokaisen asia.

Kohderyhmä ja asiakasymmärrys

Ensimmäisillä kouluvierailuilla Keski-Suomessa tehtiin kysely oppilaille, toiminnan kehittämiseksi ja tilanteen kartoittamiseksi alueella.

Miten seuraavat väittämät vastaavat kokemustasi vierailustamme? (arvioi 1-5)

Sain lisää tietoa itsetuhoisuudesta
En saanut lisää tietoa itsetuhoisuudesta
Tiedän, mihin otan yhteyttä tai kuka voi auttaa, mikäli itselläni on itsetuhoisia ajatuksia
Tiedän, miten toimin tai kuka voi auttaa, mikäli ystävälläni on itsetuhoisia ajatuksia

Onko sinulla ollut itsetuhoisia ajatuksia?
Oletko kertonut itsetuhoisista ajatuksistasi jollekin?
Kenelle olet kertonut itsetuhoisista ajatuksistasi?
Koetko tulleesi kuulluksi - saitko apua tilanteeseesi?

Tuloksena saatiin, että 40% on ollut itsetuhoisia ajatuksia ja 40% heistä ei ole kertonut kenellekkään itsetuhoisista ajatuksistaan.

Markup - Hero - Imagine and try

Kuvittele ja kokeile

Hyödyntäkää jo kehitettyjä malleja ja ratkaisuja. Kokeilkaa rohkeasti uusia ideoita. Oppikaa yhdessä kokeilusta ja parantakaa ratkaisua vähitellen.

Markup - Hero - Describe and share

Kuvaa ja jaa

Jakakaa kehittämistuloksia ja arviointitietoa avoimesti muiden hyödynnettäväksi. Vakiinnuttakaa uusi toimintatapa osaksi strategiaa tai organisaation toimintaa, palvelukokonaisuutta tai ketjua. Kertokaa, miten se tapahtuu ja mitä se vaatii.

Markup - Required info - Describe and share

Ratkaisun perusidea

Koulukamppis eli tuodaan tietoa mielenhyvinvoinnin vahvistamisesta 9 -luokkalaisille nuorille, paikallisista apua tarjoavista toimijoista ja opettajille itsetuhoisuuden puheeksiotosta.

Järjestetään yhdeksäsluokkalaisille oppitunti, jossa käydään läpi nuorten keinoja mielenhyvinvoinnin tukemiseen ja tarjotaan tietoa mielenterveyden tukemisesta.
Järjestetään koulun kaikille oppilaille välituntirasteja (eri toimijat voivat järjestää oman pisteensä) mielenhyvinvoinnin ympärillä ja tuodaan samalla tutuksi paikallisia toimijoita.
Opettajille järjestetään tietoisku itsetuhoisuuden puheeksiotosta.

Osallistetaan koulun henkilökunta, oppilashuolto koulun nuorisotyöntekijä sekä muita alueen toimijoita, kuten kriisikeskukset, poliisi, nuorisopsykiatria ja lastensuojelu mukaan kampanjan järjestämiseen.

Toimivuuden ja käyttöönoton ehdot

Kun oppitunnin sisältö on rakennettu (kts. diaesitys liitteestä), saman voi toistaa kouluissa vuosittain uusille yhdeksäs luokkalaisille. Aikaresurssia vie alkuun päivän sisällön suunnittelu, mutta jatkossa vierailuilla voi toistaa samaa kaavaa. Arjen toimintaan juuruttaessa on tärkeä sopia, kenen toimesta seuraava kouluvierailu järjestetään, jotta toiminnasta saadaan jatkuvaa.

Liitteet

Diat, ysien tunti.pdf (3.56 MB)

Arvioinnin tulokset tiivistettynä

Koulun henkilökunta ja oppilashuolto ovat olleet tyytyväisiä päivän sisältöön. Tämän tyyppinen tiedon jakaminen nuorille on tärkeää ja koulu tarvitsee tuekseen kriisikeskuksia, hyvinvointialueen toimijoita ja muita kolmannen sektorin toimijoita tämän tyyppisen tiedon jakamisessa.

Paikalliset toimijat pääsevät kohtaamaan nuoria uudenlaisella tavalla, kun nuoret kohdataan ns. omassa ympäristössään. Nuoret kokevat tärkeänä, että ammattilaiset ovat saatavilla heitä varten. Vierailuista on syntynyt asiakkuuksia eri toimijoille (esimerkiksi kriisikeskus ja lastensuojelu).

Vinkit toimintamallin soveltajille

Kouluvierailut ovat sovellettavissa mille tahansa ikäryhmälle kohderyhmän ikätason huomioiden. Erityisesti nuorille ja nuorille aikuisille päivää voi soveltaa mm. hyödyntämällä kokemusasiantuntijoita. Toimintamallissa on tärkeä huomioida, että vierailun järjestämisessä ovat mukana nuorten ja mielenterveysasioiden kanssa työskentelevät. Myös koulun osallisuus on tärkeää, koska aran aihepiirin ympärillä voi nousta esiin kiusaamistapauksia. Tähän on hyvä varautua ja järjestää osallistavat tehtävät niin, ettei sitä voida käyttää kiusaamisen välineenä (esimerkiksi kommenttien heijastaminen taululle).

Markup - Methods info - Realise and understand

VINKKI: Hyödynnä Oivalla ja ymmärrä -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Imagine and try

VINKKI: Hyödynnä Kuvittele ja kokeile -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Markup - Methods info - Describe and share

VINKKI: Hyödynnä Kuvaa ja jaa -vaiheen tueksi koottuja menetelmiä ja työkaluja!

Kehittämisen vaihe

Valmis

Markup - Development phase info

Merkitse valmiiksi

Tarkistakaa vielä, että olette varmasti täyttäneet kaikki tähdillä (**) merkityt kohdat, ennen kuin merkitsette toimintamallin valmiiksi. Näiden kohtien täyttäminen takaa sen, että toimintamallista löytyvät ne tiedot, jotka edistävät mallin käyttöönottoa ja leviämistä.